- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1333-1334

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Gallén-Kallela, Akseli - Galleria ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1333

Galleria—Galleruca

1334

V. 1S94 G.-K. asettui asumaan yksinäiseen
metsäseutuun Ruovedelle. Samoihin aikoihin
huomataan hänen taiteessaan ulkonainen
suunnanmuutos. Edelliset teokset olivat melkein
kaikki olleet naturalistisia todellisuuskuvia,
mutta tauluillaan ,,Probleemi" (myöhäisempi
nimitys „Symposion") ja „Couceptio artis" (mol.
v:lta 1894) taiteilija astui n. s. symbolismin,
aatemaalauksen kannattajien joukkoon. Tämä
oli kumminkin vain väliaste seuraavaan
kehityskauteen, koristeellisiin Kalevalatauluihin.
Symbolistisia lisäkkeitä on vielä hiukan jäljellä
taiteilijan äidin muotokuvassa (1895) ja
^Lemminkäisen äidissäkin" (1897, valtion palkinto 1898),
mutta „Sammon puolustus" (1896) on
yksinkertaiselta viiva- ja värikäsittelyltään puhtaasti
dekoratiivinen teos. Vieläkin vahvemmin
tyyliteltyjä ovat ..Velisurmaaja" (1897, Antellin
kokoelmissa) ja „Joukahaisen kosto" (1898, Turun
T.-museossa). Dekoratiivisen ja naturalistisen
käsittelyn rajalla on „Kullervon kirous" (1899,
Antellin kokoelmissa) ; suuri freskomaaiaus
„Kullervon sotaaulähtö" (1900, Ylioppilastalon
musiikkisalissa) on sen sijaan taas täysin
koristeellinen tyyliltään. Samaan lajiin kuuluivat
myöskin ne neljä kattofreskoa, joilla G.-K.
koristi Suomen paviljongin Pariisin
maailmannäyttelyssä 1900 („Sammon taonta", ,,Ilmarinen
kyntämässä kyistä peltoa", ,,Taistelu Sammosta"
ja ,,Kristinuskon voitto"; luonnokset Antellin
kokoelmissa). Vv. 1901-03 hän koristi
vertauskuvallisilla ja syväsisältöisillä freskoilla
tehtailija F. A. Juseliuksen rakennuttaman
hautakappelin Porissa. Valitettavasti tämä suurtyö
on jo joutunut häviön omaksi: joku seinistä
erittyvä aines syövyttää värit näkymättömiin.
Tämän jälkeen G.-K. ryhtyi uudelleen
Kalevala-sommitteluihinsa, yksityisnäyttelyssä Helsingissä
1908 oli niitä kolme uutta: ,,Purren valitus",
„Sammon ryöstö" ja ,,Väinämöisen lähtö",
vähemmän koristeellisesti tyyliteltyjä kuin
edelliset Kalevalataulut, ja syysnäyttelyssä 1909
,,Hauki" ja ,,Kevät" (sam. v. näytteillä Pariisin
kevätsalongissa). Paitsi Kalevalakuvia on
taiteilija maalannut suuren joukon maisemia,
varsinkin eteviä lumitutkielmia sekä myös useita
muotokuvia. Näistä ovat etenkin saks.
näyttelijän R. Rittnerin ja ven. kirjailijan Maksim
Gorkijn kuvat voimakkaasti luonteenomaisia.

G.-K. on tehnyt uutterata, jopa suorastaan
uranuurtavaa työtä monella muuliakin
taiteellisella alalla. Hän on kokonaan kuvittanut
A. Kiven ,,Seitsemän veljestä" sekä laatinut
piirustuksia teokseen „Suomi XIX vuosisadalla"
ja saksalaiseen aikakauskirjaan ,,Pau"; sitä
paitsi tehnyt suunnitelman suuren kuvitetun
Kalevala-teoksen aikaansaamiseksi (ks. ,,K a
n-salliskirjokirj a"). Etsaajana ja
puun-piirtäjänä hän on meidän huomattavimpia
kykyjämme. Hän on sommitellut ja valmistanut
lasimaalauksia, kuvakudoksia, metallikoristeita,
huonekaluja, vieläpä yritellyt
rakennuspiirustuksenkin alalla. Erikoisen suomalaisen tyylin
syntyminen on suureksi osaksi hänen ansiotaan.
Suomen paviljongissa Pariisissa 1900 oli yksi
huone sisustettu kokonaan hänen piirustustensa
mukaisilla verhoilla ja huonekaluilla. Osa tätä
sisustusta, joka sai erikoisen palkinnon, joutui
oston kautta Hampurin taideteollisuusmuseoon.

G.-K:u nimi on laajalti tunnettu ulkomaillakiu,
missä hänen teoksiaan on usein ollut näytteillä,
varsinkin Saksassa. V. 1895 hänellä oli yhdessä
norj. Edv. Munekin kanssa erikoisnäyttely
Berliinissä sekä yksinään ensin Dresdenissä ja
sitten Gööteporissa. V. 1901 hän otti osaa Wienin
pohjoismaalaiseen näyttelyyn sekä etsauksillaan
samauvuotiseen Dresdenin näyttelyyn. Vuotta
myöhemmin hänellä oli kokoelma teoksiaan
näytteillä Münchenissä, Krefeldissä ja Berliinissä
sekä mausoleofreskojen luonnokset 1904
Wienissä. Pariisin syyssalongin suom. näyttelyssä
1908 hänellä oli lähes 40 teosta. V. 1907 G.-K.
otti muutamien muiden suomal. taiteilijoiden
kanssa osaa Budapestin kansainväliseen
taidenäyttelyyn ja sai Unkarin valtion suuren
kultamitalin. Sam. v:n lopussa ja seur. v:n
alkupuolella hänellä oli n. 500 piirustusta,
vesivärimaalausta. etsausta ja luonnosta käsittävä
yksityisnäyttely Budapestissä. G.-K. kutsuttiin
Unkarin taideteollisuusseuran kunniajäseneksi ja myi
siellä m. m. suuren taulunsa ,,Purren valitus"
yksityiseen kokoelmaan sekä maalasi joukon
Unkarin ylhäisön muotokuvia. — Hänen taiteensa
tunnusmerkillisiä ominaisuuksia ovat
äärimmäisyyksiin menevä subjektiivisuus, rikas
mielikuvitus, voimakas, melkeinpä raju
temperamentti, omintakeinen, usein aitokansallinen
aiheenvalinta ja käsittely sekä taiteellisten
ilmaisukeinojen erinomainen hallitseminen. — G.-K.,
joka on paljon matkustellut Euroopan eri maissa,
oleskelee nykyisin (1910) lähellä Nairobia,
brittiläisessä Itä-Afrikassa. [Wentzel Hagelstam,
„Axel Gallen" (1904) ; Gustaf Strengell,
„Suo-malaisia taiteili ja-mestareita" (1906) ; J. öhquist,
,.A. Gallén-Kallela" (Valvoja, 1908) ; Fredr. J.
Lindström, „A. Gallén-Kallela" (Oma Maa, IV) ;
ßtienue Avenard, „A. Gallén-Kallela" (Art et
Décoration, 1909) ; Axel Gallén ulkomaan
sanomalehdissä (1895).] F. L.

Galleria ks. V a h a k o i.

Galleria (it. gallerna, ransk. galerie). 1. Suuri
pitkän kapeahko sali palatseissa ja linnoissa. —
2. Taidekokoelma (esim. Dresdenin-g.). — 3.
Keskiajan tyyleissä kirkkofasadien ja sisustojen
kerrosjaot, usein kapeiden, arkadeihin
avautuvien muurikäytävien muotoisina. — 4.
Teatteri-katsomon ylimmät rivit. U-o N.

5. Linnoitustaidossa sanotaan g:ksi niitä
kapeita katettuja käytäviä, joita rakennetaan
lin-noitusmuureihin pitkin vallihautoja tai
linnoitus-varustusten alle miinojen asettamista varten.
Sen mukaan missä linnoituksen osassa g:t
sijaitsevat, on niillä eri nimet, niinpä puhutaan esim.
eskarppi-, kontreskarpp i-gallerioista,
tai nimitetään niitä sen tarkoituksen mukaan,
mitä varten ne ovat olemassa, kuten esim. m i
i-n a-g alleriat. M. v. E.

6. Aikaisemmissa sotalaivoissa peräpeilin
molemmin puolin rakennetut ulkoilemat, jotka
kaunistavat peräkeulaa ja suurissa laivoissa usein
sisustettiin päällikön käytettäviksi.

Galleria-metsä, kapea, jotakin puroa, jokea,
järven- tai merenrantaa reunustava metsä.

A. C.

Galleruca, kovakuoriaissuku lehtiterttujen
heimossa. Jotenkin pieniä mustia tai ruskeita
hyönteisiä, joiden keskiruumis on takaruumista
paljon kapeampi, tuntosarvet jokseenkin pitkät

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0715.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free