- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1339-1340

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Gallialaiset ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1339

Gallialaiset—Gallikaaninen kirkko

1338

pitivät niistä sitkeästi kiinni ja vastustivat sitä
paavin yksinvaltaan johtavaa suuntaa, joka
1500-luvulta saakka jesuiittain avulla uudelleen
oli valtaan pyrkimässä. Teoksessaan
„Gallikaa-nisen kirkon vapaudet" esitti P. Pithou
Pariisissa 1549 83:ssa väitteessä gallikanismin
katsantotavan. Kuu Ludvik XIV oli joutunut paavi
Innoeeutius XI:n kanssa riitaan Ranskan
hallitsijan oikeuksista kirkollisissa asioissa,
saapuivat Ranskan papiston edustajat kuninkaan
kutsumuksesta Pariisin kokoukseen (1681-82), jossa
hyväksyttiin piispa B o s s u e t’n laatimat
..Ranskan papiston neljä väitettä" (Quattuor
propo-sitiones cleri gallicaui) ; niissä gallikanismin
periaatteet ovat saaneet selvimmän ilmauksensa.
Ne sisältävät 1) Paavilla ei maallisissa asioissa
ole mitään valtaa ruhtinasten yli eikä hän voi
vapauttaa alamaisia heidän uskollisuusvalastaan ;
2) yleinen kirkolliskokous on paavia
korkeammalla; 3) paavin valtaa Ranskassa rajoittavat
kuninkaan ja gallikaanisen kirkou hyväksymät
ja vanhan käytännön pyhittämät lait; ja 4)
paavin ratkaisu uskonkysymyksissäkin on pätevä
ainoastaan, jos se on sopusoinnussa yleisen
kirkolliskokouksen kannan kanssa. Ranskan
papisto velvoitettiin valalla näihin päätöksiin ja
vastakkaisten mielipiteitten opettaminen oli
rangaistuksen uhalla kielletty. Pian täytyi
kuninkaan tehdä paaville muodollisia
myönnytyksiä, mutta gallikanismin henki ja sen mukainen
käytäntö vallitsi Ranskassa kautta koko
1700-luvun. Jos paavin valta näin oli saatu
rajoitetuksi, niin oli toiselta puolen kirkko joutunut
liian orjalliseen riippuvaisuuteen valtiosta.

Ranskan vallankumous kukisti joksikin aikaa
koko gallikaanisen kirkon järjestön, ja kun
Napoleon sen uudisti ja järjesti suhteet paaviin
konkordaatilla (1801) ja ,,orgaanisilla
artikkeleilla" (1802), niin se tapahtui perusteilla, jotka
itse asiassa syrjäyttivät gallikanismin, vaikka
sen väitteisiin vielä 1800-luvullakin joskus
vedottiin, kun niin soveltui, esim. Napoleon III:n
aikoina. Muuten pääsi Ranskan kirkossa
ultra-moutanismi (ks. t.) yhä enemmän valtaan. Kun
,,kolmannen tasavallan" ja paavikunnan välien
yhä kiristyessä osa Ranskan katolisia joskus
on tahtonut valtiollisissa ja sisäiskirkollisissa
asioissa säilyttää itselleen oikeuden itsenäiseen,
paavien määräyksistä riippumattomaan
harkintaan ja toimintaan, niin se 011 ollut
gallikanismin viimeisiä heikkoja elonmerkkejä. [J. de
Maistre, „Les libertés de Péglise gallicane"
(1824) ; J. Haller, ,,Papsttum und
Kireheure-form" (1904).]
J. G.

Gallikanismi ks.
G a 1 1 i k a a n
i-n e n kirkko.

Gallinæ ks.
Kanalinnut.

Gallinazo,
h a a s k a v a r i s,
urubu
(Cathar-tes atratus), pieni,
n. 60 cm pituinen
korppikotkien
heimoon kuuluva lintu
Etelä- ja
Keski-Ameriikassa,

Gallinazo,

Länsi-Intiassa ja Yhdysvaltojen etelä-osissa.
Höyhenpuku himmeän musta, ruosteenruskealle
vivahtava. Pää ja kaula paljaat, lyijynharmaat.
Lento liitelevä, aistimet, etenkin näkö. tarkat.
Elää enimmäkseen haaskoista. On alueensa
eteläosissa perin yleinen ja toimittaa
puhtaanapidon useissa huonosti hoidetuissa kaupungeissa.

(J. A. W.)

Gallinula ks. Taivaanvuohi.

Gallioni,
parvekkeen-tapainen häkkimäinen
rakenne aluksen
keulavan-taan yläpään
kummallakin puolella; ollut
varem-min purjealuksissa hyvin
yleinen, mutta nykyään
jo harvinainen. G:n
tarkoitus oli osaksi
koristeellinen, osaksi sitä käytettiin miehistön
käymälänä. F. W. L.

Gallipoli. 1. Piirikaupunki Italiassa, Leccen
provinssissa (Apuliassa), sijaitsee kalliosaarella
Tarentin-lahden rannalla ja on Brindisi-G:n
radan loppukohta; 10,350 as. G. on piispanistuin;
tuomiokirkko v:lta 1629, linnoitus, kivilouhirao
ja tynnyritehdas. Se harjoittaa
öljynvalmis-tusta ja tonno-kalan pyyntiä. Kaupaksi viedään
viiniä, öljyä y. m. — 2. (turk. Geliboly)
Satamakaupunki Adrianopolin vilajeetissa Turkissa,
Hellespontin varrella, n. 30,000 as. Turkin
laivaston pääasema, suuret meriväenlaitokset. —
K a 11 i u p o 1 i s nimisenä kaupunkina, josta
raunioita vielä on jäljellä, se oli jo
makedonialais-aikana valtiollisesti ja taloudellisesti tärkeä, se
kuu hallitsi Hellesponttia. Keskiajalla se oli
riidanaiheena kauppavaltioiden välillä. G. oli
ensimäinen Euroopan kaupunki, minkä
turkkilaiset valloittivat (v. 1356 Suleiman pasau
johdolla). Krimin sodassa englantilaiset ja
ranskalaiset astuivat G:ssa maihin. W. S-m.

Gallipootti (ransk. = galipot), hartsi, jota
Ranskassa saadaan Pinus maritima männystä.

Galiisismi, ranskankielelle ominainen sana tai
sanontatapa, kun se esiintyy tarpeettomasti
käytettynä jossakin muussa kielessä.

Galliumi, harvinainen, Lecoque de
Boisbaudran’^ 1875 keksimä maametalli, kem. merkki
Ga, at.-p. 69,5. Esiintyy hyvin pienissä
määrissä muutamissa sinkkiliohde-lajeissa. Tämän
metallin olemassaolon oli Mendelejev 1869
ennustanut, antanut sille nimen ekaluminium ja
teoreettisesti määrännyt sen ominaisuuksia.

Edv. Hj.

Gallomania (lat. gallus = gallialainen,
ranskalainen, ja kreik. mani’a = kiihko), ylenpalttinen
ranskalaisuuden ihailu.

Gallon [gfilon] 1. ga Iloni, engl.
tilavuusmittojen yksikkö niin kuivalle kuin
juoksevallekin tavaralle. Yksi imperial gallou
(= 4,54340 1) tislattua vettä 30 engl. tuuman
(=761.8 mm) ilmapaineessa ja 162/3° C
lämpötilassa painaa 10 engl. kauppanaulaa.
Yhdysvalloissa, Englannin siirtomaissa ja muuallakin
kauppamaailmassa käytetty viinigalloni =
3,785 1. Vanha engl. o 1 u t g a 1 1 o n i = 4,s2i 1.
Likipitäen 5 imp.-g. = 6 viini-g. U. S:n.

Galluppi /-«’-/, Pasqu ai e (1770-1846), it.
filosofi, monessa suhteessa italialaisen filosofian
uudistaja 1800-luvun alkupuolella. Kirjoitti ete-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0718.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free