- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1345-1346

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Galvaaninen patsas ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1346

Gallialaiset—Gallikaaninen kirkko

1338

mat yhteensä, mutta p:u vastus on myös yhtä
suuri kuin kaikkien elementtien vastukset
yhteensä. Kun ulkonainen johteenvastus on pieni,
ovat elementit kokoonpantavat rinnakkain
(kuv. 2), s. o. niin, että kaikki posit. poolit
yhdistetään keskenään ja
kaikki uegat. poolit
niinikään keskenään. Silloin
p:n elektromotorinen
voima on yhtä suuri kuin
jokaisen yksityisen
elementin, mutta p:n vastus on vain niin suuri osa
elementin vastuksesta kuin elementtien luku
ilmoittaa. Jos mieli sovittaa p:n sisäinen vastus
kulloinkin ulkonaisen johteenvastuksen
mukaiseksi, voi elementit yhdistää niinkin, että ne
ensin yhdistetään rinnakkain joko kaksittain,
tai kolmittain, nelittäin j. n. e. ja nämä ryhmät
sitten peräkkäin. U. S:n.

Galvaaninen patsas ks. Galvaaninen
paristo.

Galvaaninen sähköpari ks. Galvaaninen
elementti.

Galvaaninen virta ks. Galvaaninen e 1
e-m e n 11 i.

Galvani
vä’-J, Luigi (1737-98). it. lääkäri
ja luonnontutkija, oli syntymäkaupungissaau [-Bolognassa anatomian ja fysiologian professorina.
G. teki tarkkahavaintoisia tutkimuksia lintujen
ruumiinrakenteesta ja elintoiminnasta.
Kuuluisuutensa hän saavutti kuitenkin teoksellaan ,,De
viribus electricitatis in motu museulari
commen-tarius" (1792), jossa lian tekee selkoa
muutamista havainnoistaan eläinten ruumiissa
tapahtuvista sähköilmiöistä, selittäen havaintojaan erään
mieliteoriansa kannalta, jonka mukaan
elintoiminta synnyttäisi eläinten ruumiissa sähköä
n. s. eläinsähköä. Vaikkei G. osannut oikein
tulkita kokeitaan, kiinnittivät ne kuitenkin
mail-man huomion kosketussähköilmiöihin, ja tätä
sähkölajia nimitetään sentähden hänen nimellään
galva n ismiksi (ks. t.). U. S: n.

Galvanismi 1. kosketussähkö, erilaisten
aineiden kosketuksesta syntyvien sähköilmiöitten
nimitys. Bolognan yliopiston professori L.
Galvani teki eusimäiset merkittävämmät havainnot
kosketussähköstä, kokeillen nyljetyillä
samma-kontakaraajoilla. Hän ripusti sellaisia useampia
asuntonsa parvekkeen rautaiseen aitaukseen
sammakon selkäytimeen kiinnitetyn
kuparilangan avulla. Joka kerta kun hän nyt veti
paljastetut lihakset rauta-aitaukseen kiinni,
huomasi hän niissä nytkähdyksiä. Galvaui teki
havainnoistaan sen johtopäätöksen, että
sammakon ruumis tavallaan toimii kuin Leideuin
pullo. Hermot ja selkäydin vastaavat sisäistä
metallipäällystä, lihakset ulkopuolista.
Joutuessaan metalliseen johtavaan yhteyteen keskenään
tapahtuu sähköpurkaus ja raajat seu johdosta
liikahtavat. Tätä selitystapaa asettui fysiikan
professori Alessandro Volta Paviassa jyrkästi
vastustamaan, uusittuaan Galvanin kokeet.
Kiinnittäen erittäin huomionsa siihen Galvani’n
tekemään havaintoon, että mainittu ilmiö tuskin
ollenkaan tapahtuu, kun kuparilangan asemesta
käytettiin rautalankaa, hän väitti, ettei ilmiön
syy ollut ruumiin sähköisyys, vaan erilaisten
metallien, kuparin ja raudan, kosketus.
Todistaaksensa teoriansa oikeaksi monenlaisiin
metal-43. II. Painettu 10.

leiliin nähden hän rakensi n. s.
kondensatsioni-elektroskooppinsa. Mainittu koje on
kondensaattorin (ks. t.) ja elektroskoopin (ks. t.) \
h-distys. Se eroaa tavallisesta elektroskoopista
siinä suhteessa, että metallipallon sijasta,
kultalevyjä kautava tanko päättyy vernissattuun
metallilevyyn, jonka päälle lasketaan toinen
niinikään vernissattu ja eristävällä varrella
varustettu metallilevy. Veriiissakerros on tässä
kondensaattorin eristäjänä. Jos metallilevyt ovat
kuparista ja alimmaista kosketetaan esim.
sinkki-tangolla, yläpuolinen pannaan johtavaan
yhteyteen maan kanssa ja nostetaan ylös, kun ensin
sinkkitanko 011 poistettu, niin elektroskoopin
kultalevyt eroavat toisistaan. Niissä huomataan
olevan negat. sähköä. Jos levyt ovat sinkistä
ja tanko kuparista, niin kultalevyt sisältävät
posit. sähköä. Volta arveli tämän n. s.
perus-kokeensa todistavan, että sinkin ja kuparin
kosketuspinnassa vaikuttaa elektromotoriuen
voima, joka tekee edellisen positiivisähköiseksi,
jälkimäisen negatiivisähköiseksi. Tutkittuaan
useampia metalleja hän huomasi, että ne voi
kaikki järjestää jännitys- eli
tensioni-jaksoon, jolla on se ominaisuus, että edellinen
metalli koskettaessaan jälkimäistä aina tulee
positiivisähköiseksi; jälkimäinen taas tulee
negatiivisähköiseksi. Jakson tärkeimmät aineet,
lueteltuina asianmukaisessa järjestyksessä ovat:
sinkki, lyijy, tina, rauta, kupari, hopea, kulta,
platina sekä hiili. Tensionijakson ominaisuuksiin
kuuluu myös, kuten jo Volta havaitsi, että
kahden toisiinsa koskettavan metallin
potentsiaali-erotus (ks. P o t e n t s i a a 1 i) on — riippumatta
kosketuspinnan suuruudesta — sitä suurempi
kuta kauempana aineet ovat toisistaan
jaksossa, sekä yhtä suuri kuin välisten metallien
potentsiaalierotukset yhteensä. Esim. kuparin
ja platinan potentsiaalierotus on yhtä suuri
kuin kuparin ja hopean -f- hopean ja kullan
+ kullan ja platinan potentsiaalierotukset.
Voitan käsityksen mukaan oli syy virran
syntyyn galv. elementissäkin (ks. t.) etsittävä
ainoastaan metallien kosketuksesta. Tästä
yksipuolisesta kosketusteoriasta oli kuitenkin
luovuttava, kun helposti voi osoittaa, että
avonaisessakin elementissä potentsiaalierotus on
pooleissa olemassa. Täytyi niin ollen olettaa, että
nesteen ja metallin kosketuksestakin syntyy
elektromotorinen voima, joka vahvistaa
metallien potentsiaalierotuksesta johtuvaa
sähkövirtaa. Myöhemmin Wild osoitti, että kahden
erilaisen nesteen kosketuspinnassa —, BufT. Grove
y. m. että metallin ja kaasun kosketuskohdassa
vaikuttaa elektromotorinen voima. Koskettakoot
mitkä kaksi ainetta tahansa toisiansa, aina
syntyy sähköä kumpaankin siten, että toinen saa
posit. sähköä, toinen uegat. sähköä.
Epäjohta-jissa leviää sähkö vasta hankaamisen kautta;
johtajissa riittää pelkkä kosketus sähköjen
erottamiseksi. Nesteitä ei voi yleensä järjestää
samaan tensioni jaksoon metallien kanssa, jota
vastoin kaasuja voi. Laajennetussa muodossaankin
joutuu kosketusteoria ristiriitaan energian
häviä mättömyyden lain kanssa. Ei voi sen teorian
kannalta selittää, mistä sähköenergia, joka galv.
virralla 011, alituiseen uusiintuu. Sentähden
ovatkin useat tiedemiehet kuten Faraday, de la
Rive, Sehönbein y. m. tulleet siihen käsitykseen,

Kuva 2.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0721.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free