- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1355-1356

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Gambia ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1355

Gana—Ganges

135G

venäläiset taas Starosvedskaja. G:n
perustivat 1782 Hiidenmaalta keisarillisella
käskykirjeellä siirretyt talonpojat, joille luvattiin
maata Nikopolin ja Berislavin kaupunkieu
väliltä. N. 1,000 (toisten tietojen mukaan 1,200)
siirtolaisesta nääntyi tiellä puolet, eivätkä loput
tottumattomuutensa takia voineet antautua
maanviljelykseen, vaan ryhtyivät hankkimaan
elatustaan pääasiallisesti kalastuksella.
Siirtolaiskunta oli jo kuolemaisillaan sukupuuttoon,
kun hallitus 1804 salli saksalaisten siirtolaisten
asettua samoille aloille. Näiden
viimemainittujen siirtyminen paikkakunnalle uudisti
ruotsalaistenkin olosuhteet, vaikka tosin näiden
kahden kansallisuuden väli on aika ajoin ollut
sangen kireä. — G:ssä oli 1907 735 asukasta, alue
n. 3,000 ha. Vuosittain viedään siirtokunnasta
viljaa yli 2,000 tonnia, viinitarhoja hoidetaan
omiksi tarpeiksi, karjanhoito 011 vähäinen, ja
kalastus on vuokrattu venäläisille. Vv. 1882-85
on rakennettu G:hyn oma kirkko, jossa pitää
kirkonmenoja seudun siirtokuntien yhteinen
luterilainen pappi. K. S.

Gana (sanskr., ,.joukko", ,,seurue") merkitsee
intialaisessa mytologiassa eräitä ryhmissä
esiintyviä alemmanarvoisia jumalaoleutoja, etenkin
sellaisia, jotka kuuluvat välittömästi Ganesan
(ks. t.) johdon alaisen Sivan seurueeseen.

Ganander. 1. Henrik G. (k. 1752), lapin
kieliopin tekijä; synt. Turussa (yliopp. 1724),
nimitettiin 1730 Enontekiön kappalaiseksi ja 1743
Siuntion kirkkoherraksi. Hänen v. 1743
julkaisemansa lapin kielioppi „Grammatica lapponica"
noudattaa pääasiallisesti Tornionlapin murretta;
sen esikuvana on ollut (Porthanin mukaan)
Vhaelin suomen kielioppi. Fr. Å.

2. Kristfrid G. (1741-90), edell:n serkku,
suom. mytologi ja kielentutkija, synt.
Haapajärvellä, jossa isä oli kappalaisena, tuli
ylioppilaaksi 1759, maisteriksi 1766, kappalaiseksi
Rautsilaan, jossa sitten pysyi kuolemaansa asti
v. 1775. G. oli tavattoman uuttera keräilijä ja
kirjailija Suomen kansanrunouden ja kielen
alalla. Porthanin julkaistessa 1766 ensimäisen
osan teostaan „De poesi fennica" G. tervehti sitä
suomenkielisellä onnentoivotuksella, joka
kauniilla tavalla osoittaa hänen lämmintä
innostustansa näihin harrastuksiin. Porthanin avulla
hän ryhtyi itse keräämään suomalaisia
sananlaskuja ja arvoituksia sekä suomalaista
mytologiaa koskevia runoja ja tietoja. Tuloksina
näistä harrastuksista olivat „Ænigmata Fennica.
Suomalaiset arvotuxet. vastausten kansa" (1783)
ja „Mythologia Fennica" (1789), jossa annetaan
selittävä luettelo kaikista muiuaisrunoissa ynnä
painetuissa lähteissä tavattavista suomalaisista
ja lappalaisista tarullisista nimityksistä. Jos
kohta G:n mytologia ei täytäkkään tieteen
vaatimuksia, on sillä kuitenkin aineskokoelmana suuri
ja pysyväinen arvo, ja siinä esiintuoduista
runo-sirpaleista kohtaa meitä ensi kerran ikäänkuin
tuulahdus Kalevalan kankahilta. G. teki
myöskin laajoja keräelmiä suomalaista
sanakirjaa varten, joka kuitenkin jäi
painattamatta; käsikirjoituksena sitä säilytetään
yliopiston kirjastossa. Myöskin muilla aloilla G.
toimi suomenkielisen rahvaan valistamiseksi ja
hyödyllisten tietojen hankkimiseksi sille sen
omalla kielellä; niinpä hän julkaisi „Uudempia

ulosvalituita satuja, kootut ja suoinexi tulkitut"
(1784), mukailuja Vanhasta testamentista y. m.
sisältävän ,,Runo-kirjan" (1786), „Eläinden
tauti-kirjan" (1788) ja ..Maanmiehen huone- ja
koti-aptheekin" (sam. v.). G. suoritti siten aikaansa
ja asemaansa nähden harvinaisen runsaan
kirjallisen työn. [A. V. Forsman, „K. G."
(Joukahaisen 10:nnessä vihossa).] K. G.

Gand [gä], G e n t i n kaupungin (ks. t.) ransk.
nimi.

Gandara [gädarä’], Antonio de la (s. 1862),
ransk. taidemaalari, Gérömen oppilas ; maalannut
maisemia ja varsinkin „hienon maailman"
nais-muotokuvia.

Gandharva [-va’], muinaisintialaisessa
mytologiassa synnytyksen ja hedelmällisyyden
suoje-lushenki, asui vedessä ja loi ensimäisen
ihmis-parin. Myöskin muinaisiraanilaisessa
mytologiassa esiintyy Gandareva niminen vesihirviö.
Myöhemmässä intialaisessa mytologiassa on useita
gandharva nimisiä olentoja, jotka ovat
taivaallisia laulajia ja kuuluvat yhdessä Apsaras uimisten
rakastajattarieusa kanssa Indra jumalan
seurueeseen. Kangastusta nimittivät intialaiset
,,gandharvojen kaupungiksi" (gandharva-nagaro,).

J. J. M.

Gando (Gandu, Igwandu), Hausavaltio
Länsi-Sudanissa Niger-joen kummallakin puolen ;
n. 200,000 kma, n. 5,5 milj. as., osaksi fulbeja,
jotka olivat hallitsevana heimona, osaksi
hausa-laisia, jotka muodostavat asukkaiden
enemmistön. — Fulbe-kansa perusti G:n v. 1817. mutta
nykyään se ou valtiollisesti hajaantunut,
kuu-lueu osaksi Ranskan Länsi-Afrikau
siirtokuntaan, osaksi Englannin Pohjois-Nigerian
suoje-lusalueeseeu. — Pääkaupunki G. sijaitsee
itärajalla, hedelmällisessä seudussa; sen 10-15,000
as. asuvat kurjissa savimajoissa. (\V. S-m.J

Gandvik [-1-], islantilaisten tärinäin
Vienanmerestä käyttämä nimi, jolla varmaankin
tarkoitettiin Kannanlahtea (Gand = Kanta.).

K. G.

Ganesa f-è’-], muin. intial. mytologiassa
viisauden jumala. Hän kuvataan pienenä, rotan
selässä ratsastavana miehenä, jolla on
elefantin-pää ja neljä kättä.

Gangamopteris, permikaudella elänyt
saniais-kasvi; kuului n. s. Glossopteris-kasvistoon (vrt.
Glossopteris).

Ganges (sanskr. Gangä), Etu-Intian pääjoki
ja hindulaisten pyhin joki, alkaa Bhagirathi
nimisenä Himalajan etelärinteellä Garhwali’ssa,
n 4,200 m yi. merenp.; yhdyttyääu 600 m yi.
merenp. Alaknandaan sen nimenä on G. Tämä
on vuolas yläjuoksussaan, kunnes se Hardwårin
luona (403 m yi. merenp.) tulee tasangolle ja
mahtavan tyvenenä virtaa sen läpi. kulkien
etelään, kaakkoon ja itään, sekä taas kaakkoon
tullessaan Bengaalin alangolle. Sen
huomattavimmista lisäjoista mainittakoon Ramganga
(vas.) ja Kali sekä Jumna (oik.), joka
viimemainittu G:n kanssa rajoittaa n. s. D o ab in
maakaistaleen (ks. t.). G:n virratessa
Alla-habadista itäistä suuntaa Benaresin ja Patnan
ohi. laskevat siihen lisäjokiua Son oikealta, sekä
Gumti, Gogra ja Gandak vasemmalta. Bhagalpurin
luona G:n leveys oli yli 1,5 km ja vesimäärä
50,000 m3 sek:ssa. Tehtyään käänteen kaakkoon
se tulee matalaksi ja laskeutuu Bengaalin alan-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0726.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free