- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1359-1360

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ganghofer ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

11359

Garantism

— Garcinia

1360

Garantismi ks. Fourier, F. M. Ch.

Garay, Jfinos [yarai jänos] (1812-53), unk.
runoilija, joka ylpeydellä nimitti itseään
„Uhlan-diu oppilaaksi", oli harvinaisen tuottelias etup.
kertomarunouden alalla, mutta myös lyyrikkona
ja draamankirjoittajima. Sileä muoto,
monisanainen ja mahtipontinen isänmaallisuus on
luonteenomainen hänen, samoinkuin muidenkin
Vörös-martyn aikalaisten ja jäljitteli jäi n runolliselle
tuotannolle. G:n balladeista herättivät aikoinaan
paljon vastakaikua m. m. „Kont" sekä kokoelma
„Az Ärpädok" (1847). Täydellisin ja paras
koottujen teosten julkaisu on ,,G. J. összes munkäi"
(5 osaa. 1886). Y. W.

Garbe, Richard Karl (s. 1857), saks.
sanskritista prof. Königsbergissä 1880 ja
Tiibinge-nissä v:sta 1895, matkusti 1885-87 Intiassa, on
julkaissut joukon teoksia etenkin intialaisen
filosofian alalla, jonka etevimpiä tuntijoita hän on,
sekä „Indische Reiseskizzen" (1889) ja „Beiträge
zur indischen Kulturgeschichte" (1903). K. T-t.

Garbo, Raffaellino del (1466-1524), it.
taidemaalari, Filippo Lippi’u oppilas ja
apulainen. G:n aikaisemmat maalaukset osoittavat
1400-luvun naivia luonnetta, jotavastoin
myöhemmissä on täysrenesanssin kauneustyyppejä,
varsinkin suloisen haaveellisia madonnia ja
enkeleitä. Maalannut ison freskon Firenzen S. Maria
Maddalena de’ Pazzi kirkkoon sekä alttari- ja
taulukuvia (Firenzessä, Pariisissa, Berliinissä).

E. R-r.

Garborg /-«-/, Arne (s. 1851), norj.
kirjailija: kasvoi ankarasti pietistisessä kodissa; toimi
aluksi kierto- ja
kansakoulunopettajana; tuli
1873 Kristiaaniaan, jossa
2 v. myöhemmin suoritti
ylioppilastutkinnon. Oli
jo sitä ennen toiminut
julkisen sanan alalla, jolle
nyt kokonaan antautui,
aluksi uskonnollisessa
oikeistolaislehdessä
vastustaen uudenaikaisia
aatteita, mutta siirtyen
vähitellen vasemmistoon
päin ja tullen kuulumaan
80-luvun radikaaleihin
valtiollisella,
uskonnollisella ja esteettisellä alalla.
Asettui ii. s.
,,maalstræv"-liikkeen johtajaksi
perustamalla „Fedraheimen" nimisen sanomalehden
(1877) ja kirjoittamalla teoksensa norjalaisella
kansankielellä. G:n uutta katsantokantaa
kuvastaa hänen ens. suurempi kirjallinen kokeensa
„Ein fritenkjar" (1881), joka vaikuttaa
ten-denssiräikeältä ja epätodelliselta. Sitä seurasi
„Bondestudentar" (1886; suom.), hänen kaiketi
persoonallisin ja merkittävin teoksensa,
pysyvä-arvoinen ajan- ja yhteiskuntakuvaus. Synkkä
kristiaanialais-romaani „Mannfolk" (1886) on
vakavan harmin kannattama hyökkäys
vallitsevaa avioliitto- ja sukupuolimoraalia vastaan.
Lisäksi mainittakoon näytelmä ,,Uforsonlige"
(1888), joka ruoskii petollisia politikkoja ja
vapausmiehiä, sekä nuoren naisen kehitystarina,
lavea romaani ,,Iljaa ho mor" (1890). Hän
hylkäsi 90-luvun alussa naturalistisen suunnan ja

käsittelee myöhemmissä teoksissaan mielellään
uskonnollisia aiheita. Uuden suunnan kirjoja
ovat „Trætte mænd" (1891), hänen ensimäinen
suuri menestyksensä; päiväkirja-aforismien ja
lyyrillisten monologien muodossa se esittää
deka-denssityypin sielullisen hajoamisprosessin ja
pohjamotiiviltaan samausukuinen on suuri
talon-poikaiskertomus ,,Fred" (1892), raikas,
kansan-laulunsävyinen runosikermä „Haugtussa" (1895),
näytelmä ,.Læraren" (1896), ,,Den burtkomne
faderen" (1899; suom.), Haugtussan jatko „I
Helheim" (1901) y. m. G. on Norjan nykyisen
kirjailijapolven syvällisimpiä edustajia.
Parhaillaan on ilmestymässä (1909) „Skrifter i
sam-ling". — Hulda G. om. suk. Bergerseu (s. 1862),
edellisen puoliso, kirjailijatar, herätti huomiota
teoksella ,,Kvinden skabt af mandeu" (1904) ja
sen jatkolla „Fru Evas dagbog". E. H.

Garcia [-rpi’a], Manuel (1775-1832), esp.
tenorilaulaja, laulunopettaja ja
oopperasävel-täjä. Esiiunyttyään Ranskassa, Italiassa,
Englannissa, Ameriikan Yhdysvalloissa ja
Meksikossa, hän palasi Pariisiin 1828. Hänen
kuuluisimmat oppilaansa ovat hänen molemmat
tyttärensä, laulajattaret Marie (Malibran) ja Pauline
(Viardot) sekä hänen poikansa Manuel
(1805-1906), joka ei tosin itse kehittynyt varsinaiseksi
laulajaksi, mutta toimi laulunopettajana ensin
Pariisissa ja v:sta 1850 Lontoossa mitä
suurimmalla menestyksellä. Hänen oppilaitaan olivat
m. m. Jenny Lind ja Stockhausen. V. 1840 hän
julkaisi huomattavan teoksen
äänenmuodostuksesta, minkä johdosta hänet otettiin opettajaksi
Pariisin kouservatoriin, sekä käytännöllisen
lauluoppijakson 1847. V. 1855 hän keksi 1 a r y
n-goskoopin (ks. t.) 1. kurkunpäänheijastimen,
saaden siitä Königsbergin lääkeopillisen
tiedekunnan kunniatohtorin arvon. I. K.

Garcilaso de la Vega [garpila’so] (1503-36),
esp. runoilija ja soturi, Kaarle V:n suosikki ja
seuralainen. Tutustui myöhemmin Kaarlen
lähettiläänä Ranskassa Clèment Marofhon ja
muihin kuuluisiin kirjailijoihin. Menetti joksikin
aikaa Kaarlen suosion joutuen maanpakoon,
mutta voitti sen uudelleen ja kunnostautui
taisteluissa. Sodassa Ranskaa vastaan hän Fréjus’in
tornin luona kuolettavasti haavoittui
kivenheitosta. Espanjalaiset sanovat V:aa runoilijainsa
ruhtinaaksi. Hän tutki antiikkisia ja
italialaisia kirjailijoita ja kirjoitti melkein kaikki
runonsa italialaisilla runomitoilla. G:n säkeillä on
tavaton sointuisuus. Häneltä puuttui kuitenkin
monipuolisuutta ja omintakeisuutta.
Eklogeis-saan G. jäljitteli Vergiliusta ja soneteissaan
Petrarcaa. V:ii runot painettiin ensin yhdessä
hänen ystävänsä Boscanin runojen kanssa;
erikseen ne julkaisi selityksineen Sanchez de las
Brozas (1574) ; uusia painoksia toimittivat de
Herrera (1580) ja Tomayo de Vargas (1622).
Parhaita uudempia painoksia on J. M. Ferrerin
toimittama (1827). [Navarrete, „Colleccion de
docuinentos ineditos para la historia de Espaüa"
(16:s nid.) ; Croce, „Intorno ai soggiorno di
Gar-cilasso in Napoli" (1894).] " J. H-l.

Garcinia, kasvisuku Guttifcræ-heimossa.
nah-kealehtisiä, isomarjaisia puita ja pensaita, n. 150
lajia, useimmat Aasian troopillisista osista.
Majakasta kotoisin olevaa G. Mangostavan viljellään
miltei kaikissa Aasian kuumissa maissa appelsii-

Aiue Garborg.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0728.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free