- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1363-1364

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Garçon ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1363

Gareis—Garibaldi

1364

suosiota on myös savuttanut hänen
kansannäytelmänsä ,,Bor" („Viiui").

Gareis, Karl Heinrich Franz (s. 1844),
saks. oikeustieteilijä, tuli professoriksi Berniin
1873, Giesseniin 1875, Königsbergiin 1888 ja
Müncheniin 1892. Kirjoittanut: „Das Stellen
zur Disposition nach modernem deutschen
Han-delsrecht" (1870) ; „Die Verträge zu Guusten
Dritter" (1873) ; „Irrlehren über den
Kultur-kampf" (1876) ; yhdessä Ph. Zornin kanssa:
„Staat und Kirche in der Schweiz" (1877-78) ;
„Das deutsche Handelsrecht" (1880; 7 pain.
1903) ; ,,Encyklopädie und Methodologie der
Rechtswissenschaft" (1887) ; useita eri teoksia
patentti-, kansainvälisen ja valtio-oikeuden y. m.
aloilta. K. TI-a.

Garfield [gäfild], James Abraham
(1831-81), Pohj.-Ameriikan Yhdysvaltain presidentti;

oli peräisin vanhasta
puritaanisuvusta ja
varttui mieheksi hyvin
ahtaissa oloissa;
hankittuaan itselleen
suurilla ponnistuksilla
sivistystä toimi v:sta
1856 erään Ohion
oppikoulun opettajana ja
sittemmin johtajana;
tuli 1859 Ohion
senaatin jäseneksi.
Kansalaissodan puhjetessa
1861 G. kokosi
rykmentin vapaaehtoisia
pohjoisvaltioiden
puolelle; kunnostautui
usein, varsinkin
Rose-cranzin esikuntapäällikkönä Chickamaugau luona
(syysk. 1863) ; yleni kenraaliksi ja valittiin
jäseneksi eduskuntaan, missä hän pian suuren
puhujataitonsa vuoksi tuli yhdeksi
tasavaltalaisen puolueen johtomiehistä. V. 1880 G. valittiin
presidentiksi ja ryhtyi toimeensa 1881, mutta
ehti olla siinä vain muutaman kuukauden, kun
eräs seikkailija kuolettavasti haavoitti häntä.

E. M-a.

Gargano 1. Monte G., kalkkikivestä
muodostunut vuoristo Italian itärannikolta mereen
pistävällä niemellä, joka varhaisemmin oli
saarena; korkein kohta 1,055 m. — Runsaslahtisella
rannikolla oli aikoinaan saraseenilaisten
merirosvojen pesäpaikkoja ; nykyiset asukkaat elävät
maan ja karjanhoidon tuotteista. E. E. E.

Garibaldi [-a’l-], Giuseppe (1807-82), it.
kansallissankari, syntyi Nizzassa, rupesi aikaisin
isänsä uralle, merimieheksi. G. liittyi
innokkaasti Italian vapautuspyrintöihin, tuomittiin
1834 kuolemaan osallisuudesta Mazzini’n
salaliittoon, pakeni Ranskaan ja vietti seuraavat
vuodet epävakaista seikkailijan elämää, ollen
merisotilaana ensin Tunisin beiu, sitten parin
eteläameriikkalaisen tasavallan (Rio-Grande do
Sulin ja Montevideon) palveluksessa.
Vallankumousliikkeiden puhjettua Italiassa 1847 G.
palasi seur. v. kotimaahan ja taisteli
itävaltalaisia vastaan Lombardiassa, jonka jälkeeu hän
meni Rooman väliaikaisen hallituksen
palvelukseen. Valittuna Rooman parlamenttiin G. ehdotti
1849 tasavallan julistamista, osoitti suurta
urhoollisuutta kaupungin puolustamisessa ranska-

James Garfield.

Garibaldi.

laisia ja napolilaisia vastaan, peräytyi Rooman
valloituksen jälkeen Toscanaan ja pakeni sieltä
itävaltalaisten
ahdistamana Piemontiiu.
Saamatta täälläkään turvaa
hän maanpakolaisena
meni ensin Afrikkaan,
sitten New Yorkiin ja
vihdoin jälleen
Etelä-Ameriikkaau. V. 1854
G. palasi jälleen
kotimaahan ja asettui
maanviljelijänä Capreran-saa-relle. Täältä Cavour
kutsui hänet 1859 Torinoon,
kuu Sardiinia hankki
sotaa Itävaltaa vastaan,
ja siihen G. otti osaa
vapaaehtoisen
,,alppijää-käri"-joukon päällikkönä. Tyytymättömänä
Villafrancan rauhantekoon hän lähti Toscanaan
ja aikoi siirtää vapautussodan Kirkkovaltioon
ja Napoliin, jota Sardiiniau hallitus ei
kuitenkaan sallinut. Valittuna Torinon
parlamenttiin 1860 G. jyrkästi, vaikka turhaan vastusti
Savoijiu ja Nizzan luovuttamista Ranskalle.
Sam v. hän lähti Genovasta vapaaehtoisen
retkikunnan johtajana auttamaan Sisiliassa
puhjennutta vallankumousta. Sardiiniau hallitus
salaa suosi yritystä, joka loistavasti menestyi.
Astuttuaan toukok:ssa n. 1,000 miehen kanssa
Marsalassa maihin, G. valloitti Palermon ja koko
Sisilian sekä järjesti saaren hallinnon Viktor
Emanuelin nimessä. Sardiinian hallituksen
kiellosta huolimatta G. jatkoi voittoretkeänsä. meni
Italian mannermaalle ja marssi pian (syysk.
sam. v.) Napoliin. Kaikkialla kansa otti hänet,
ihastuksella vastaan ja luopui kuninkaastaan
Frans II:sta, joka turhaan viime hetkellä lupasi
sille perustuslain. Mutta kun G., jolta puuttui
valtiomiehen ominaisuuksia, liiaksi taipui
tasavaltalaiseen puolueeseen, ja maassa pääsi
epäjärjestys valtaan, niin Viktor Emanuel marssi
joukkoineen Napoliin sekä saattoi sodan
päätökseen, jonka jälkeen seurasi Italian
kuningaskunnan perustaminen. G. ei kuitenkaan tähän
tyytynyt, vaan vaati Rooman valloittamista, ja kun
siihen ei suostuttu, vetäytyi hän
loukkaantuneena Capreraan, mitään palkintoa
vastaanottamatta. Hän ei kuitenkaan luopunut
mielituu-mastaan, vaan lähti vastoin Italian hallituksen
nimenomaista kieltoa 1862 Roomaa
valloittamaan ja astui vapaaehtoisen joukon kera maihin
Kalabriassa, mutta törmäsi Aspromonten luona
yhteen hallituksen joukkojen kanssa ja joutui
haavoitettuna vangiksi. Pian hänet kuitenkin
taas laskettiin vapaaksi. V. 1866 G. heti sodan
sytyttyä tarjosi apunsa Viktor Emanuelille,
kokosi melkoisen vapaaehtoisten joukon sekä
taisteli, vaikka menestyksettä, itävaltalaisia
vastaan. Kun hän yhä tahtoi omin lupinsa anastaa
Rooman, vangittiin hänet 1867 uudestaan ja
vietiin Capreraan; täältä hän teki uhkarohkean
matkan pienessä laivassa mannermaalle, hyökkäsi
Kirkkovaltioon ja saavutti muutamia etuja,
kunnes paavin ja Ranskan joukot voittivat hänet
Mentanan luona sam. v. Uudestaan Italian
hallitus vangitsi G:n, mutta laski hänet jälleen
vapaaksi. V. 1870 G. poikineen lähti Ranskan

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0730.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free