Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Garibaldilainen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1367
Garofalo—Gascogne
1368
tava maalari, mutta soviunainen idealisti ilman
omaa persoonallisuutta ja lopulta
käsityöläis-miiinen. Oleskellessaan Roomassa G. sai
vaikutusta Rafaelilta, jonka tyylin hän verrattain
onnistuneesti koetti yhdistää Ferraran koulun
voimakkaaseen väritykseen. Lukuisia teoksia
Euroopan eri museoissa. E. R-r.
Garofalo /-rö’-/, Räf f a e le (s. 1852). it.
kriminalisti, toiminut tuomarina, v:sta 1906
Venetsian appellatsionioikeudeu
yliprokuraatto-rina, tunnettu sekä sosiologisena että
krimina-listisena kirjailijana; Lombroson ja Ferrin
rinnalla italialaisen kriminalistikoulun perustajia;
tärkein hänen teoksistaan on „Criminologia"
(1885) ; muista mainittakoon: ,,Riparazione alle
vittime del delito" (1887), ,,La superstizione
socialista" (toinen painos 1895), „Riforma della
procedura penale in Italia: progetto di un nuovo
eodice" (yhdessä Luigi Carellin kanssa, 1889).
J. F.
Garonne [ ro’n] (lat. Oarumva),
Lounais-Ranskan suurin joki. Lähteet Espanjassa
Pyre-neillä, 1,872 m yi. merenp., pääkulkusuunta
luoteinen. Pituus suppilomaisen, saaririkkaan
Gi-ronden kanssa (joksi G:n ja Dordognen yhteistä
suuta sanotaan) 650 km; vesi-alue 84,800 km2.
Monista lisäjoista mainittavimmat: Tarn,
Avey-ron, Lot ja Dordogne oikealta, vasemmalta Gers
ja Baise. Bordeaux’hon asti pääsevät, joskin
vaikeasti, merialukset, jokilaivat Cazères’iin
saakka. Toulousesta Castets’iin asti onG:n vartta
pilkin rakennettu G.-kanava (193 km),
itäänpäin yhdistää Canal du Midi G:n Toulousen
kohdalta Välimereen. — Tulvat hävittelevät
usein G:n rantoja, suurin oli 1875, jolloin
tuhoutui 85 milj. mk:n arvosta omaisuutta. E. E. K.
Garp oli keskiajalla Ruotsissa ja Norjassa
käytetty haukkumanimitys saksalaisista, erittäinkin
hansakaupunkien porvareista; alkuansa sana
merkitsee rohkeata, tuimaa miestä, sitten
ylväs-telijää.
Garp, suom. keskiaikainen vapaamiessuku,
luultavasti, niinkuin nimi viittaa, saksalaista
alkuperää. Sen huomattavin jäsen on H a
r-t i k k a J a a k o n p. G. (k. 1487), asemies,
Vehmaan kihlakunnan tuomari ja Pohjois-Suomeu
laamanni v:sta 1459. Omisti Laitilan
suurkarta-non, joka hänestä sai Hartikkalan nimen.
Rakennutti Laitilan kirkon ja oli Taivassalon
kirkkomaalausten mesenaatteja, niinkuin hänen ja
hänen puolisonsa, Ingeborg Flemingin, siihen
maalatut vaakunat todistavat. Raviossa Vehmaalla
1486 annetulla testamentillaan G., huomauttaen
miten turvatonta 011 tulla ankaran tuomarin
eteen tyhjin käsin ja sammutetuin lampuin",
teki melkoisia lahjoituksia Turun tuomiokirkolle,
jonka Kaikkein pyhäin kuorissa pyysi itselleen
haudan sijaa, Naantalin, Rauman ja Turun
luostareille, useille kirkoille, Sten Sturelle. jota
pyytää ottamaan hänen leskensä suojelukseensa,
j. n. e. K. G.
Garrick [gärik], David (1716-79), engl.
näyttelijä ja näytelmänkirjoittaja, varsinkin etevä
Shakespeare-osien esittäjä, melkein yhtä etevä
traagillisissa kuin koomillisissa osissa, hallitsi
ihmeteltävästi mimiikkiään ja ääntään ja osasi
mestarillisesti kuvata jokaista intohimoa. G.
muunteli Shakespearen kappaleita ja kirjoitti
itse 27 komediaa, joista muutamat ovat säilyneét
ohjelmistossa. G:n draamat ilmestyivät nimellä
„Poetical works of G." (1785). [Chr. Gaehde,
„G. als Shakespeare-Darsteller" (1904).]
J. H-l.
Garrison [gärisn], William Lloyd
(1805-79), amer. orjuudenvastustaja, julkaisi 1831-65
viikkolehteä „The liberator"; siinä hän
pontevasti vaati orjuuden poistamista ja saikin
yleisen mielipiteen kääntymään tälle asialle
suosiollisemmaksi ; sai kuitenkin aluksi kokea paljon
vastustusta, vieläpä vainoakin. V. 1868 hänelle
annettiin 30,000 dollaria kausallislahjana, ja
hänen kuolemansa jälkeen pystytettiin hänelle
muistopatsas Bostoniin. [,,William Lloyd G.:
the story of his life", by his children.] J. F.
Garrulus ks. Närhi.
Garsin, Vsevolod Mihailovits
(1855-88), ven. kirjailija, valmistautui ensin
vuori-insinööriksi, mutta joutui 1877 taistelemaan
turkkilaisia vastaan. Sodan jälkeen hän antautui
kirjailijatoimeen, ja oli v:sta 1882
rautatien-virkamielienä Pietarissa. Synkkämielisyyden
häiriössä hän lopetti päivänsä hyppäämällä alas
erään kivitalou neljännestä kerroksesta. G:n
kirjallisessa luomisessa kuvastuu tyypillisenä
70-luvuu parhaiden venäläisten sielunelämä: hän
on idealisti, mutta hän ei usko ihanteiden
voittoon eikä edes siihen, että hyvän voitto pahan
yli tuottaisi yksityiselle onnea. Koko hänen
tuotantonsa supistuu muutamiin kertomuksiin, jotka
ovat venäläisen proosan parhaita mestariteoksia.
Muutamat niistä ovat kuvauksia eletyistä
sota-tapauksista tai tarkemmin sanoen sodan
synnyttämistä tunteista, kun ihminen tuhoaa ihmisen;
toiset taas, kuten järkyttävästi vaikuttava
,,Punainen kukka", kuvastavat herkän, syvää
ihmisrakkautta huokuvan, mielisairauden
partaalla olevan sielun särkymistä. J. J. M.
Gartz, kaupunki Preussissa Oderin varrella,
Stettinin hallitusaluetta; 3,939 as. (1905).
Harjoittaa tupakanviljelystä ja laivaliikettä. —
30-vuotisessa sodassa ruotsalaiset jouluk. 1630
valtasivat keisarillisten lujasti linnoittaman G:n.
V. 1713 sen venäläiset polttivat. (E. E. K.)
Gasa, ikivanha kaupunki
Lounais-Palestii-nassa, n. 4 km Välimeren rannasta, on tärkeä
kauppapaikka; n. 35,000 as. G:ssa asuu
kaim-makami sekä kreik. ja armen. piispa. G. oli
vanhalla ajalla filistealaisten tärkein kaupunki,
Babyloniasta, Sisä-Arabiasta ja Egyptistä tulevien
karavaanien yhtymäpaikka, joka milloin
muodosti itsenäisen valtakunnan, milloin oli
muukalaisten hallussa. Totmes III:n ja Simsonin ajoilta
aina Napoleonin päiviin saakka G:n nimi
tavataan itämaitten sotahistoriassa. [Stark, ,,G. Und
die philistäische Küste" (1852).] K. T-t.
Gascogne fgasko’vj], entinen maakunta
Lou-nais-Ranskassa, Garonnen vasemmalla puolen;
käsittää nykyiset departementit Landes, Gers,
Hautes-Pyrénées sekä osia departementeista
Ariëge, Basses-Pyrénées, Haute-Garonne,
Tarn-et-Garonne ja Lot-et-Garonne. Läntisin
rannikkoalue, Les Landes. on hedelmätöntä nummimaata,
itä-osa Armagnac’in ylätasankoa, lukuisat
jokilaaksot hedelmällisiä, hyvin viljeltyjä. G. on
saanut nimensä täällä 500-luvulla ievinneestä
baskilais- 1. vaskonilais-asutuksesta (siitä lat.
nimi Vascouia). G.-lainen on
ruumiinrakenteeltaan lyhyt mutta jäntevä, toimintahaluinen, vii-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
