- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1373-1374

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Gaudeamus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1373

Gaudeamus—Gauss

1374

vaatteet, sekii suuret kannukset ja jalustimet
väistyvät vähitellen eurooppalaisten vaateparsien
ja esineiden tieltä. Suopunki, bola, ja pitkä
tikari ovat heillä aseina pyssyn ja revolverin
rinnalla. G:jen ratsuparvet ovat sen maan
sisälli-sissä ja ulkonaisissa sodissa näytelleet suurta
osaa. Kuva ks. A r g e u t i i n a. E. E. K.

Gaudeamus [-ä’m-] (lat.), erään vanhan
ylioppilaslaulun alku: ..Gaudeamus igitur, juvenes
dum sumus" (iloitkaamme, niinkauan kuin
olemme nuoria!), kotoisin Saksasta. Muutamia sen
lauseparsia tavataan jo eräässä v:lta 1267
olevassa lat. laulussa. Nykyinen muoto v:lta 1781.

Gaudin /godä’], Martin Michel
Charles (1756-1841), Gaëtan herttua, ransk.
fiuanssi-mies, oli Ranskan raha-asiain ministerinä
1799-1814, uudelleen 1815; nautti Napoleonin
täydellistä luottamusta ja korotettiin 1809 Gaëtan
herttuaksi; järjesti uudelle kaunalle Ranskan
verolaitoksen, perusti Ranskan pankin (Banque
de France) ja kontrolliviraston „Cour des
comp-tes"; oli 1815-19 edustajakamarin jäsenenä ja
1820-34 Ranskan pankin johtajana; julkaissut
,.Mémoires, opinions et écrits de M. Gaudin, duc
de Gaëta" (1826-34). J. F.

Gauermann, Friedrich (1807-62), itäv.
taidemaalari, F. Waldmüllerin suunnan
seuraajia. Maalasi tyrolilaisia kansanelämän kuvia
ja maisemia (täytekuvina eläimiä). Edustettuna
Wienissä, Berliinissä y. m. E. R-r.

Gaufres [gofrc’] (ransk. mon. sanasta gau[re
= hunajakakku, puristaminen),
silkkisamettikan-kaat, joihin kuviot on puristettu kuumilla
valsseilla. E. J. S.

Gaugamela [-ga’më-], paikkakunta Assyriassa,
Arbelasta länteen, lähellä nykyistä Mosulia. G:n
lakeudella Aleksanteri Suuri voitti ratkaisevasti
Persian kuninkaan Dareios III:u 331 e. Kr.;
taistelua sanotaan toisinaan myöskin A r b e 1 a n
tappeluksi. J. F.

Gauguin [gogä’J, Paul (1848-1903), ransk.
taidemaalari, uusimman ajan omituisimpia ja
vaikutusvaltaisimpia taiteilijoita. Isä
ranskalainen, äiti perulainen kreolitar. G. karkasi
14-vuotiaaua merille, toimi v:n 1871 jälkeen pankin
virkamiehenä, asetti Pariisin salonkiin 1880
eräitä joutohetkinään Pissaron tapaan
impressionistisesi maalaamiaan tauluja. Vasta
35-vuo-tiaaua G. päätti ruveta taiteilijaksi; muutti
Pariisista Rouen’iin, asui sittemmin
Kööpenhaminassa (G:n vaimo oli tanskatar, Fritz Thaulowin
vaimon sisar) ja Bretagnessa. Oleskeli 1887 88
Martinique-saarella, jossa hänen uusi suuntansa,
siirtyminen impressionismista synteettisesti
yksinkertaistettuun viiva- ja värikäsittelyyn, tulee
selvästi esiin. G:n palattua Ranskaan ja
asetuttua taas Bretagneen, kokoontui hänen
ympärilleen ja vaikutuksensa alaiseksi parvi nuoria
maalareita, n. s. Pont-Aven-koulu. Asuttuaan
senjälkeen Arles’issa (van Gogk’in luona) ja
Pariisissa. G. lähti 1891 pariksi vuodeksi
Tahitiin (siellä-oloaan hän 011 runollisesti kuvannut
kirjassaan „Noa-Noa", 1893). Ranskasta G.
taas palasi Tahitiin 1895, muuttaakseen sieltä
1901 loppu-iäkseen Domiuica-saarelle. —
Impres-sionistisuunnasta lähteneenä maalarina G. oli
eusimäisiä uusien koristeellis-oruamentaalisten
muotojen luojia. Tropiikkikuvissaan (maisemissa
ja alkuasukkaiden esityksissä) hän ilmaisee 1890-

luvun taiteessa vallinnutta eksoottisuutta, mutta
on vapaa symbolismista ja kaikista kirjallisista
suunnista. Luonnontunnelman persoonallinen
vaikutus ja nykyajan ihmisen halu kuvata
alkuihmisen tunteita on G:lla pääasiana. Ollen
mainio väriuiekka hän käyttää lämpimän
hohtavia värejä, ja hänen gobeliiuimaiseu rauhalliset
maalauksensa muistuttavat freskotekniikkaa
tasaisille piutoineen ja leveine, selvine
ääripiirtei-neen. Maalausten ohella G. on tehnyt
puuveistoksia, saviteoksia .ja litografioja. Iläneu
tuotantonsa on runsas, mutta epätasainen.
Vaikutusta häneltä ovat m. m. saaneet van Gogh,
M. Denis, Edv. Munch ja F. Willumseu. Hänen
teoksiaan 011 enimmäkseen vain
yksityiskokoelmissa (esim. Fayet’n. Pariisissa). Eräs
troopillinen maisemamaalaus, joka antaa hyvän
käsityksen G:n viimeaikaisesta täysin
kehittyneestä tyylistä, on Helsingissä Autellin
kokoelmissa. [Ch. Morice, „Mercure de France" (1903),
ITuysmans, Meier-Graefe, J. de Rotonchamp ja
II. Brising, „Arktos" (1908).] E. R-r.

Gaul, August (s. 1869), saks. kuvanveistäjä.
Nykyajan Saksan huomattavimpia
eläiuplastik-koja.

Gault [gölt] (alk. eugl. paikallinen nimitys
eräälle savikerrostumalle), geol., liitusysteemin
(ks. t.) vanhemman osaston nuorempi
kerros-ryhmä.

Gaultlieria, kasvisuku kanervakasvien
heimossa, useimmat lajit Pohj.-Ameriikasta.
Nah-kealehtisiä alativihreitä varpuja, jotka
sisältävät tuoksuvaa eetteristä öljyä (oil of
winter-green). Tätä valmistetaan etenkin G.
procum-öensista Pohj.-Ameriikassa, missä sitä käytetään
saippuan parfymoimiseen. (J. A. W.)

Gauri (Bos gaurus), Etu-Intian, Assamin,
Birma n ja Malakan vuoristometsissä pienissä
laumoissa elävä
suurikokoinen liärkä-laji. Sen
niska-korkeus on lähes

2 m, pituus
turvan päästä
hännän juureen yli

3 m. ruumiin
ym-pärimitta hartiain
takaa 2,5 m. Jalat
ovat lyhyet, mutta
tanakat, sarvet
käyrät, vahvat,
vanhoilla eläimillä
lähes metrin
pituiset. Väri ruskea, vanhemmiten melkein musta,
ruumiin alapuolelta vaaleampi ja jalat polvista
alaspäin valkeat. E. W. S.

Gaurisankar, vuorenhuippu Aasian
Himalaja-vuoristossa, 7,143 m; aikaisemmiu
erehdykselli-sesti luultu maailman korkeimmaksi huipuksi;
korkein on kuitenkin uudempien tutkimusten
mukaan Mount Everest, johon G. on sekoitettu.

Gausdalin sanatorio Gudbrandsdaleniin
(Norjassa) yhtyvässä Gausdal-laaksossa 788 m yi.
merenp. oleva parantola. Norjan vanhin
vuoristo-sanatori.

Gauss, Karl Friedrich (1777-1855),
kuuluisa saks. matemaatikko, syntyi 30 p. huhtik.
1777 Braunschweigissa ja kuoli Göttingenissä
helmik. 23 p. 1855. G. kävi koulua Brauu-

Gauri.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0735.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free