- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1375-1376

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Gaudeamus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1375

Gautama—Gavarni

1376

schweigissa ja harjoitti sittemmin opintoja
Göt-tingenin yliopistossa 1795-98. Jo ensimäisinä
yliopistovuosinaan häu teki tärkeitä
matemaattisia keksintöjä. V. 1795 häu näet keksi n. s.
,,pienimpäin neliöitten menetelmän", keino, jolla
voi vapautua havaintosarjassa tehdyistä
havaintovirheistä niin tarkkaan kuin mahdollista.
(Täydellinen teoria julkaistiin 1823). V. 1796 G. todisti,
että ympyrän sisään voi harpin ja viivottimen
avulla piirtää, paitsi säännöllisiä 3. 2n, 4. 2n,
5.2n ja 15.2n kulmioita (n = 0, 1, 2, 3...),
kaikki ne säännölliset n-kulmiot, joiden sivuluku
n on alkutekijä ja n-1 on joku kahden potenssi
(17, 257, 65537 ... kulmiot.)
Tohtorinväitöskir-jassaan hän 1799 ratkaisi
algebran n. s.
perusväit-tämäu, joka kuuluu:
kaikki kokonaiset,
ratsio-naaliset, algebralliset,
yhden muuttuvaisen
sisältävät funktsionit voi jakaa
eusimäisen tai toisen
asteen reaalisiin tekijöihin.
Samaan aikaan hän
valmisteli kuuluisaa
teostaan ,,Disquisitiones
aritli-meticæ" (1801). G.
kehittää tässä loistavasti sitä
analyysin haaraa, jota
hänen jälkeensä ruvettiin
nimittämään korkeammaksi
laskuopiksi, Legendren jälkeen lukuteoriaksi.
Jatkona ja täydennyksenä mainittuun teokseen
ilmestyi „Theoria residuorum biquadraticorum"
(1831), jossa esitetään kompleksilukujen
käytäntöä. — Tammikuun 1 p. 1801 oli Piazzi
Paler-mossa sattumalta löytänyt eusimäisen asteroidin
(pienen kiertotähden), jolle annettiin nimeksi
Ceres. Useampia havaintoja tehtiin ja rata
laskettiin. Tähti läheni sitten aurinkoa niin, ettei
sitä muutamaan aikaan voitu havaita. Kun
havaintoja joku kuukausi myöhemmin aiottiin
jatkaa, ei tähteä enää löydettykään, rata oli
näet liian epätarkasti määrätty. Silloin G.,
Newtouin gravitatsionilakiiii nojaten, johti ne
kaavat, jotka tekivät kiertotähden koko radan
laskemisen kolmesta lähekkäisestä havainnosta
mahdolliseksi. Olbers löysi kaavojen avulla
kiertotähden uudestaan tammik. 1 p. 1802. G.in
maine levisi nyt kautta oppineen maailman ja
hän nimitettiin 1807 Göttingeniu tähtitieteellisen
observatorin johtajaksi ; toimi samalla
matematiikan professorina. Hiukan myöhemmin (1809)
hän teoksessaan ,,Theoria motus corporum ea>
lestium" näytti, kuinka kaikkien
aurinkokuntamme taivaankappalten radat voidaan
yksinkertaisesti ja tarkasti laskea. V. 1820 G. sai
tehtäväkseen Aitomista Göttingeniin jatkaa
Sles-vig-Holsteinissa toimeenpantua tanskalaista
aste-mittausta. Tämä tehtävä saattoi hänet
keksimään heliotroopin (ks. t.) ja tekemään käyrien
pintojen ominaisuuksista tutkimuksia, jotka
geometrian kehitykselle ovat olleet sangen tärkeitä.
Tulokset julkaistiin teoksessa ,,Disquisitiones
ge-nerales eirca superficias curvas". W. Weberin
tultua Göttingeniin fysiikan professoriksi G.
alkoi työskennellä fysiikankin alalla. Hänen
huomionsa kääntyi dioptriikkaan ja magnetismiin,
eritoten maamagnetismiin. Yhdessä Weberin

kanssa hän julkaisi tärkeitä tieteellisiä teoksia
ja rakennutti eusimäisen elektromagneettisen
telegrafin Göttingeniu fysikaalisesta kabinetista
tähtitieteelliseen observatoriin ja magneettiseen
laitokseen 1833. G:u kootut teokset ou
Göttin-genin tiedes. julk. (Nid. 1-6, 1863-74; nid. 7
Selieringin julkaisema, 1871; 8:s nid. 1900; 9:s
nid. 1903.) U. 8:n.

Gautama, Buddhan perhenimi.

Gautherin [goträ’], Jean (1840-90), ransk.
kuvanveistäjä, tehnyt m. m. monta
monumen-taaliveistosta Pariisiin („Kadotettu paratiisi",
,,Työ", Diderofn kuvapatsas).

Gauthjod, 1700-luvulla yhdenmukaisesti
Svi-thjod (= Sveanmaa) nimen kanssa muodostettu
nimi Göötaumaalle; esiintyy esim. Runebergin
.,Fjalar kuninkaassa".

Gautier [götje’], T h é o p h i 1 e (1811-72),
ransk. runoilija, kirjailija ja taidearvostelija.
G., joka ensin oli opiskellut maalaustaidetta, oli
innokas Hugon kannattaja ja taisteli
intohimoisesti romantikkojen aatteiden puolesta vanhaa
koulua vastaan. Hän vihasi porvarillisuutta ja
jokapäiväisyyttä, mikä viekoitteli häntä
liioitteluun, tavattomuuden tavoitteluun ja
siveettömyyden ihailuun. Tässä suhteessa hän ou
Baude-laireu edelläkävijä. Ollen pohjaltaan maalaaja
ja objektiivisuuteen taipuva G. hylkäsi
romantikkojen ylenmääräisen subjektiivisuuden, ja
pani suurta painoa taideteoksen objektiiviseen
muotoon. Hänen ankara ,,1’art pour l*art"
teoriansa määräsi: muoto yksin ou pääasia,
aatteet ovat tarpeettomat. G:ii tärkeimmät
teokset: ..Premiöres poésies" (1830), „Poésies" (1845),
„Émaux et camées" (1852), novellit ,,Les
Jeuue-France" (1833) ja .,Mademoiselle de Maupiu"
(1835) ; lisäksi ,,Le Capitaine Fracasse’" (1863).
Loistavat ovat G:n matkakuvaukset eri maista
sekä teatteri- ja taidearvostelut. Hyvin tunnettu
ou hänen teoksensa ,,Histoire du romantisme"
(1830-68). [Baudelaire, „Théop. G." (1859);
Feydeau, „Th. G. souvenirs intimes" (1874) ;
Bergerat, „Th. G., entretieus, souvenirs,
corres-pondances" (1878) ; E. Richet, „Th. G., lliomme,
la vie et l’æuvre" (1893) ; Du Camp, „Th. G."
(1895).] J. H-l.

Gautscli von Franckenthurn, Paul,
vapaaherra (s. 1851), itäv. valtiomies, oli opetusasiain
ministerinä ensin Taaffen ministeristössä
1S85-93, sitten Badeni’n ministeristössä 1895-97, tuli
Badeni’n jälkeen 1897 pääministeriksi, mutta
luopui 1898, kun ei voinut Badeni’n Böömiä
koskeviin kieliasetuksiin aikaansaamillaan
muutoksilla rauhoittaa saksalaisia ; kutsuttiin uudelleen
pääministeriksi 31 p. jouluk. 1904, esitti helmik.
1906 vaalireformiehdotuksen, joka perustui
yleiseen äänioikeuteen ja luopui liuhtik. sam. v. kun
ei saanut sitä hyväksytyksi (tämä ehdotus ou
kuitenkin ollut v. 1907 toimeenpannun
vaalireformin pohjana) ; v;sta 1895 herrainhuoneen
pysyväinen jäsen. J. F.

Gavarni [-nV], P a u 1. oik. S u 1 p i c e
Guillaume Chevalier (1804-66), ransk.
piirusta ja. Oli alkuaan mekaanikko, rupesi 1830
piirustamaan kuvia erääseen muotileliteen, julkaisi
1833-34 lehteä „Journal des gens du monde" ja
avusti sittemmin kymmenkunnan vuotta
„Cliari-vari" lehteä. Molemmissa viimein, lehdissä G.
usein sarjakuvien (,,Les lorettes", ,.Les actrices",

K. F. Gauss.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0736.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free