- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1377-1378

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Gavelkind ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1:577

Gavel kind—Gay-Lussac’in-laki

1:578

,.Les artistes", „Les étudiants", „Le earuaval"
y. in.) ja taitavasti tehtyjen litografiapaiuosten
muodossa esitti aikansa pariisilaista
bohemi-elä-mää. G. ei ole politikko eikä moralisti, mutta
hänen luontehikkaau kevyissä kuvissaan ilmeuee
melankolian ja satiirisen pilkanteon sekoitus.
Vv. 1847-51 G. oleskeli Englannissa ja syventyi
erittäinkin Lontoon kurjalistoon. Tämän matkan
jälkeen G:n ylen kiihoittunut ja hermostunut
luonne menetti entisen leikillisyytensä ja
hänestä tuli katkera, elämään kyllästynyt
yhteiskunnan kuvaaja, joka sanoin ja kuvin m. m.
,,Thomas Vireloque" nimisestä mieronkiertäjästä
ja katufilosofista sekä „Les lorettes viellies"
kuvasarjassa loi aikakautensa syvimpiä ja
merkillisimpiä tyyppejä. G:u ,,työ" käsittää n.
10,000 litografiapiirustusta. joista julk. 1845-48
..GCuvres choisies de G." (4 os., tekstin kirj.
J. Janin, Th. Gautier ja Balzac) ja 1850 uusi,
2-osainen kokoelma „Perles et parures".
[Armel-hault ja Bocher (1873); Duplessis (1876),
Goncourt (1879). Forgues (1887) ja Uzanne,
„Dau-mier et G." (1904).] E. R-r.

Gavelkind 1. Teuure in Gavelkind
[tenjua in gävlkaind] (engl.) on Englannissa
nimeltään se erikoinen, anglosaksilaiselta ajalta
periytynyt maanomistusoikeus, jota muutamien
seutujen, etenkin Kentin asukkaat saavat
nauttia. Oikeus on sellainen, että kaikki pojat (eikä
vain vanhin) saavat periä isän jälkeen jäävän,
testamenttaamattoman maan ja että, jos
omistaja tekee omaisuuden menettämisellä
rangaistavan rikoksen, tila silloin joutuu perillisille eikä
kruunulle. Kentissä katsotaan kaiken
maaomaisuuden kuuluvan tämän oikeuden alle, jollei ole
todistettu asianlaidan olevan toisin; muissa
seuduissa tämä oikeus on toteennäytettävä.

Gavia ks. Kuikat ja Naurulokki.

Gaviaali (GaviaUs gangeticus), Etu- ja Taka-

Tntian joissa elävä,
6 m pituinen
kroko-tiili-laji. Sen leuat
ovat venyneet
sangen pitkiksi,
muodostaen omituisen
kuonon, joka
erinomaisesti sopii
kalojen pyydystämiseen. È’. W. S.

Gavotti (ransk. gavotte < gavots, Gapin’in
piirikunnan asukkaat Dauphiuéssa, missä tanssi
ensin oli käytännössä), ransk. tanssi 17:nneltä
vuosis., 2/2-tahdissa. Lully käytti sitä
oopperabaleteissansa, ja siten se tuli ylhäisissä piireissä
suuresti suosituksi. Sitä tavataan hyvin usein
18:nnen vuosis. sarjasävellyksissä. G:n II
kehyksenä (triona) 011 joskus musette niminen osa,
joka jäljittelee säkkipillin soittoa. I. K.

Gay [gei], John (1685-1732), engl. runoilija,
julkaisi 1713 teoksen „Rural sports" omistaen
sen Popelle, jonka ystävyyden hän täten
saavutti. Kulttuurihistoriallisena tapainkuvauksena
ou mainittava ilveily „Trivia, or the art of
walking the streets of London" (1714). G:u
muista teoksista ovat huomattavia runokokoelma
„Poems" (1720), murhenäyt. „The captives"(1724)
ja ..Fables" (1726). J. H-l.

Gay [gë], 1. Sophi e, syntyisin N i c h a u 11
de L a v a 1 e 11 e (1776-1852), rausk.
kirjailija-44. II. Painettu "/oi».

Gaviaali.

tar, eli vuoroin Aacheuissa ja Pariisissa, lopulla
yksinomaan viimemainitussa, missä hänen
salou-kinsa oli seura- ja taidemaailman keskuksena.
Parhaat ovat hänen 3 ensimäistä romaaniansa
„Laure d’Estell" (1802), „Léonie de Moutbreuse"
(1813) ja „Anatole" (1815), jotka todistavat
tekijättäreusä tarkkaa huomiokykyä, syvää
tunnetta ja tyylitaitoa. — 2. Delphine G. ks.
Girardin, Delphine de. J. H-l.

Gay [gei], Walter (s. 1856), amer.
taidemaalari. Osoittaa ameriikkalaisen taiteen
vapautumista Diisseldorfilais-koulusta ja liittymistä
Ranskan taiteeseen. Maisemia ja
talonpoikais-maalauksia Ranskasta. Edustettuna
Luxem-bourgin museossa ja Müncheuissä. E. R-r.

Gayer [gajor], Karl (1822-1907), baierilaineu
metsänhoitomies, tuli 1855 Aschaffenburgin
metsäakatemian ja 1878 Münchenin yliopiston
professoriksi; erosi 1891. G. on virkaveljensä
E. Ebermayerin kanssa ollut uuden suunnan
raivaajana metsänhoitoalalla vaatien metsänhoidon
perustamista luonnontieteelliselle pohjalle sekä
kehoittamalla käyttämään luontaista
metsän-uudistusta ja perustamaan sekametsiä. Myöskin
metsäteknologian alalla on G:lla ollut suuri
merkitys. G:n tärkeimpiä teoksia „Der Waldbau"
(4:s painos 1898) ja „Die Forstbeuutzung" (9:s
painos 1903) on meilläkin käytetty oppikirjoina.

A. C.

Gay-Lussac [gë-lysa’k], Louis Joseph
(1778-1850), ransk. kemisti ja fyysikko. G. oli
Berthollefn oppilas, tuli
1809 kemian professoriksi
„École polytechnique"
opistoon ja 1822 „Jardin
des plautes"iin Pariisiin.
Tärkeimmät hänen
tutkimuksistaan ovat ne, jotka
koskevat kaasuja. Hän
huomasi, että kun kaksi
kaasua yhtyy, tämä aina
tapahtuu yksinkertaisten
volymisuhteiden mukaan.
Lisäksi hän todisti, että
kaikki kaasut laajenevat
yhtä paljon lämpötilan
kutakin yhtä suurta
aste-lisäystä kohti (G:u laki).
Näihin huomioihin
perustui Avogadron olettamus (1811), että kaikki
kaasut yhtä suuren paineeu ja lämpöasteen
vallitessa yhtä suuressa volymissä sisältävät yhtä
monta molekyliä, perusolettamus, johon koko
kemiallinen molekyliteoria perustuu. G. eristi
vapaan boorin, esitti jodin elementaarisen
luonteen, näytti toteen, että keittosuola on
natriumin ja kloorin suoranainen yhdistys, sekä keksi
syaanin, jonka hän selitti yhdistetyksi
radikaaliksi. Viimemainittu keksintö antoi suurimman
tuen radikaaliteorialle. Analyyttista kemiaa
hän on rikastuttanut lukuisilla tutkimuksilla ja
hän on titreerianalyysin varsinainen perustaja.
G. toimitti 1816-40 Aragon kanssa yhä vieläkin
ilmestyvää aikakauskirjaa „Annales de chimie
et de physique". Edv. Hj.

Gay-Lussac-happo ks. Rikkihappo.

Gay-Lussac’in-laki [gè-lysa’lcin-] lausuu, että
kaikki varsinaiset eli täydelliset kaasut
laajenevat lämmön vaikutuksesta yhtä paljon ja että

Gav-Lussac.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0737.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free