- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1379-1380

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Gavelkind ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1379

Gay-Lussac’in-torni—Gebhardt

1380

tämä laajeneminen on suoraan verrannollinen
lämpötilan nousemiseen, tehden ’/na kaasun
tilavuudesta 0°:ssa C kultakin Celsius-asteelta.

Gay-Lussac’in-torni /gc-lysa’kin-] ks.
R ikkihappo.

Gaza ks. Gasa.

Gaza, Theodoros (1398-1478), kreik.
kirjallisuuden tuntemisen jälleenherättäjiä, oli
syntyisin Thessalonikista ja eli ensin
Konstantinopolissa, josta n. 1444 tuli Italiaan; täällä hän eri
paikoissa vaikutti kreikan kielen ja filosofian
opettajana. G. käänsi Aristoteleen, Dionysios
Halikarnassolaisen, Khrysostomoksen y. m.
teoksia latinaksi, kirjoitti kreikan kieliopin ja
vaikutti suuresti kreikan kielen tuntemisen
levittämiseksi Länsi-Eurooppaan.

Gaze [gäz] (ransk.), hieno läpinäkyväinen
kangaslaji, saanut nimensä Gasau (Gazan)
kaupungista.

Gazelle-retkikunta, ,,Gazelle" korvetilla tehty,
kapteeni Schleinitzin johtama saks.
meritutki-musretki maapallon ympäri 1874-76. Ansiokkaat
ovat tämän retken havainnot varsinkin Intian
valtameressä. Retken tulokset julkaistu 1889-90
Berliinissä. E. E. K.

Gazette [gaze’t] (ransk., it. gazetla, nimitys
kotoisin Venetsiasta, jossa se merkitsi pientä
rahaa, uutislehden hintaa), sanomalehti. — G.
de France [dd frä’sj, Ranskan vanhin
sanomalehti ; perust. 1631 nimellä Gazette; muuttui
pian viralliseksi äänenkannattajaksi ; sai uuden
nimensä 1762.

Gdov 1. A u d o v a, ennen aikaan lujasti
linnoitettu kaupunki Peipsen-järven itärannalla;
Evert Horn valloitti sen venäläisiltä 1612 ja
uudestaan Kustaa Aadolfin ollessa itse läsnä
1614. mutta Stolbovan rauhanteossa se annettiin
Venäjälle takaisin.

G-duur, sävellaji, jonka
perus-sävelenä on g, perussointuna
g h d, ja etumerkintönä yksi tf:

I. K.

Ge ks. G a i a.

Gebauer, Jan (1838 1907), tsek. kielentutkija,
oli v:sta 1874 Praagin tsekkiläisen yliopiston
tsekinkielen professori. G., jonka pääteokset
ovat „Tsekin kielen historiall. kielioppi"
(His-torickå mluvnice jazyka ceského, 3 nid. 1894-98)
ja tekijän kuoleman kautta kesken jäänyt laaja
muinaistsekkiläinen sanakirja, on etevimpiä
slavisteja ja uudenaikaisen, kriitillisen tsekin
kielen tutkimuksen perustaja. J. J. M.

Geber [gc-J, oikea nimi Dzäbir ibn
II ä i j a n, kuuluisa arabialainen alkemisti, eli
luultavasti Kufassa 8:nnen vuosis. keskipaikoilla.
Lukuisia teoksia, joita keskiajan alkemistit
pitivät salaisen tieteen luotettavimpina lähteinä,
otaksuttiin hänen kirjoittamikseen. Edv. Hj.

Gebhard (Geppart, Gipfert, Gippel),
Ezechias (k. 1570), Juhana herttuan sihteeri,
oli syntyisin Glogausta Sleesiassa, tuli
1550-luvulla palvelukseen Kustaa Vaasan kansliaau
ja hänen kuoltuansa kohta Juhana herttuan
sihteeriksi. Tämmöisenä hän näyttää suuresti
vaikuttaneen Juhanan naimisliiton aikaansaamiseen
Katariina Jagellonican kanssa ja johti sitä
varten Puolassa pidettyjä neuvotteluja. Helmikuussa
1562 Juhana antoi hänelle Köyliön kartanon ja
neljänneksen läänitykseksi. Eerik XIV vihasi

häntä koko sydämestään, nimittäen häntä
kunniattomaksi ja vimmatuksi konnaksi ja roistoksi,
joka häpeällisesti on pettänyt ja viekotellut
veljemme". Tätä vihaa todistaa myöskin se, että
Eerik vielä 1566 vuosien kuluttua kirjoittaa
Saksaan saadaksensa G:n, joka oli sinne
pelastunut, käsiinsä ja rangaistuksi. [Bomansson,
„Hertig Johan och hans tid".] K. G.

Gebhard. 1. H a n n e s G. (s. 1864),
taloustieteilijä ja agraaripolitikko, yliopp. 1882, fi],
kand. 1887, fil. tohtori ja Pohjoismaiden
historian dosentti 1890; Kustannusosakeyhtiö Otavan
ensimäisenä toimitusjohtajana 1890-92, yliopiston
rahastonhoitajana 1892-1909, tuli maanviljelyksen
kansantalous- ja tilastotieteen dosentiksi 1899,
samojen aineiden ylimääräiseksi professoriksi
1909. G. on tullut tunnetuksi maanviljelysolojen
tutkijana, agraariuudistusten harrastajana ja
ennenkaikkea Suomen osuustoiminnan
alkuunpanijana ja johtajana. Oli 1899 jäsenenä
komiteassa, joka valmisti ehdotuksen
osuustoiminta-laiksi ja perusti sam. v. Pellervo-seuran, jonka
puheenjohtajana siitä lähtien 011 ollut; ottanut
tehokkaasti osaa osuuskassojen
keskuslainarahas-ton ja muiden osuustoiminnallisten
keskusliik-keitten perustamiseen. G. on myöskin erityisesti
harrastanut tilattoman väestön kysymyksen
selvittämistä. Hänen tärkein työnsä tällä alalla
on se tilastollinen selvitys Suomen
maalaiskuntien yhteiskuntataloudellisista oloista, minkä hän
n. s. tilattoman väestön alakomitean jäsenenä
ja sihteerinä 1901-08 on suunnitellut ja osaksi
itse suorittanut. Hänen monista aloitteistaan
mainittakoon vielä maanviljelyslyseon
perustaminen 1908. Vv. 1907-08 G. oli edustajana
valtiopäivillä. Hänen lukuisista julkaisuistaan ovat
huomattavimmat: ,,Savonlinnan läänin oloista
vuoteen 1571" (1889), „Maanviljelysopetus meillä
ja muualla" (1893), ,,Maanviljelystilasto meillä
ja muualla" (1895), joka antoi aiheen
maanvil-jelystilastomme uudestaan järjestämiseen,
„Maan-viljelijäin yhteistoiminnasta ulkomailla" (1899) r
.,Tilastollinen tutkimus yhteiskuntataloudellisista
oloista Suomen maalaiskunnissa v. 1901. III.
Viljellyn maan ala ja sen jakautuminen" (1908).
,,Yhteiskuntatilastollinen kartasto Suomen
maalaiskunnista v. 1901-08" (1908), ,,Pienviljelijät
kokoon" (1906).

2. Albert G. (s. 1869), taidemaalari.
Opiskeli Suomen taideyhd:n piirustuskoulussa
Helsingissä 1887-90, sittemmin Pariisissa ja
Italiassa. Maalannut maisemia, muoto- ja
laatukuvia (esim. Pariisin maailmannäyttelyssä 1900
hopeamitalilla palkitun taulun „Hyljätty", 1896,
Taideyhd:n kokoelmissa Helsingissä). G. on
tehnyt nimensä tunnetuksi taitavana piirustajana
ja kuvittajana ja 011 myöskin toiminut
piirustuksen ja maalauksen opettajana.

Gebhardt, Karl Franz Eduard von (s.
1838), saks. taidemaalari, synt. Vironmaalla,
opiskellut Pietarissa, Karlsruhessa ja W. Solinin
johdolla Diisseldorfissa, jonka taideakatemian
professori hänestä tuli 1875. Maalannut laatu- ja
muotokuvia sekä etupäässä raamatullisia
tauluja, jotka ovat realistisesti esitetyt
uskonpuh-distusaikakauden puvuissa ja ympäristössä ja
joissa mielenkiintoa ei herätä väritys, vaan
henkilöiden vilkkaasti ja vaihtelevasti tulkittu
sielunelämä. Pääteoksia: ..Kristus ristinpuussa"

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0738.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free