Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Gebhart ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1383 Geez—Geibel 1384
tarkoitusten hyväksi ja ottaneen alaisiltaan
papeilta sitoumuksia liturgian noudattamiseen.
K. G.
Geez ks. G e e s t.
Geffroy [zefrua’], Gustave (s. 1835), ransk.
taidekirjailija. Useita taiteilijaelämäkertoja,
sarjateos „Les musées d’Europe" ja „La vie
ar-tistique" (8 osaa, 1892-1903). joka on uudemman
ransk. taidehistorian ja estetiikan päälähteitä.
G. on usein esiintynyt uusien ransk.
taidesuuntien puolustajana. (E. R-r.)
Geffroy [zefrua’], Mathieu Auguste
(1820-95), ransk. historioitsija, joka m. m. on
tutkinut ja julkaissut teoksia Pohjoismaiden
historian alalta, 1875-82 Roomassa. On
kirjoittanut: „Histoire des états seaudinaves" (1851),
„Gustave III et la cour de France" (1867),
,,Madame de Maintenon" (1887) y. m.
Gefjon, muinaisskand. naisjumala, yksi
aasyn-joista, impi, jonka luoksi naimattomina kuolleet
naiset tulevat. Eräs muinaistaru kertoo hänen
olleen jättiläisnaisen, joka neljällä härällä
kyntäen kiskoi irti ja siirsi sen maakappaleen. missä
nykyään Ruotsissa on Mälarin (tai Vennerin)
järvi, Sjællandin saareksi. E. G.
Gefle 1. Gäfle [jëvle], kaupunki
Gestrik-landissa, Ruotsissa, Pohjanlahden rannalla,
Gäfle-joen suussa, rautateitten yhtymäkohta ; 31,595 as.
(1908). Uudenaikaisesti rakennettu 1869 v:n
palon jälkeen; vanhoina muistomerkkeinä on
säilynyt Juhana III:n rakennuttama linna sekä
kirkko ja raatihuone. Useita oppikouluja,
pur-jehduskoulu. kuuromykkäiukoulu ja kaksi
kauppakoulua. Vaivaishoito
Elberfeld-järjestel-män mukaan. Teollisuus hyvin suuri: 1906 144
tehdaslaitosta, joissa 3,697 työmiestä;
tuottoarvo 27 milj. mk. Mainittavimmat ovat suuret
sahat, nahka-, mylly-, rauta- ja
tupakkateolli-suuslaitokset, kehruu- ja kutomotelitaat,
olutpanimot y. m. Kauppa (m. m. Suomen kanssa)
on huomattava; sitä edistävät monet pankit, ja
suojattu, hyvä satama. — Vientinä varsinkin
puu- ja rautatuotteet, tuontina vilja, silava,
siirtomaa* ja teollisuustavarat; laivaliike (1906)
kaikkiaan 1,24 milj. tonnia. Oma kauppalaivasto,
suuruudeltaan viides Ruotsissa, käsitti sam. v.
20,440 tonnia. — G:n nimi mainitaan jo 1413.
Kustaa Vaasan aikana se menestyksellä kilpaili
Tukholman kanssa, mutta tulipalojen,
kauppalaivaston hävittämisen, kauppapakon,
Pohjoismaisen sodan y. m. onnettomuuksien takia sen
kauppa rappeutui. Vasta 1700-luvulla G. alkoi
uudelleen vaurastua. E. E. K.
Gegenbaur [gc-], Karl (1826-1903),
saksalainen eläintieteilijä, anatomian ja eläintieteen
professorina ensin Jenassa 1858-73, sittemmin
anatomian professorina Heidelbergissa v:een 1901.
G. on nykyaikaisen eläint. morfologian luoja ja
Cuvier’n ja Johannes Miillerin jälkeen etevin
vertaileva anatomi. G:n lukuisista teoksista ovat
etusijassa mainittavat varsinkin hänen
luuran-koisten vertailevaa anatomiaa koskevat
klassilliset tutkimuksensa: „Die Grundzüge der
ver-gleichenden Auatomie" (1859), „Untersuchungen"
zur vergleihenden Anatomie der Wirbeltiere"
(1864-72), jossa G. ensi kerran esittää vaikeasti
ratkaistavan kalloteoriau, „über den Bau uud
die Entwieklung der Wirbeltiereier mit partieller
Dotterteilung" (1861), jossa G. osoittaa, että
kaikkien luurankoisten munat ovat yksityisiä
soluja, ,,über die Bilduug des Knochengewebes",
jossa luukudoksen
syntyä ja kehitystä
käsitellään.
Heidelbergiin siirryttyään
G. tutki yksinomaan
luurankoisten
anatomiaa. ja tältä ajalta
ovatkin hänen
suurimmat teoksensa:
,,Vergleichende
Anatomie der Wirbeltiere
mit
Beriicksichti-gung der
Wirbello-sen" (2 osaa,
1898-1901), „Lehrbuch der
Anatomie des
Men-schen" (1883),
„Grund-riss der
vergleicheu-den Anatomie" (1874), „Die Epiglotlis" (1892)
sekä suuri joukko muita erikoisteoksia. V:sta
1875 hän toimitti aikakauskirjaa
,,Morpholo-gisches Jahrbuch, eine Zeitschrift für Anatomie
und Entwickelungsgeschichte", jossa suurin osa
hänen senaikuisista tutkimuksistaan on
julais-tuna. E. W. S.
Gegerfelt [gc’-], Vilhelm von (s. 1844),
ruots. taidemaalari. Opiskeli Kööpenhaminassa,
Tukholmassa ja 1867-72 Düsseldorfissa, jonka
jälkeen hän Pariisissa oppi uuden, siron
tekotavan tullen A. Wahlbergin rinnalla
nykyaikaisen tunnelma-maiseman ensimäiseksi ruots.
edustajaksi. Aiheensa G. 011 valinnut Ranskan
pohjoisrannikoilta ja Englannin kanavan varsilta
sekä Italiasta ja kotimaastaan. E. R-r.
Gehenna (kreik. ge’enna, < hepr. nimestä gc
hinnom, täydell. gc ben hinnöm) s. o. „fiinnomiii
laakso", joka alkuaan tarkoitti Jerusalemin
eteläpuolella olevaa laaksoa, nykyistä Wadi er-rababi.
Siellä oli Juudau valtakunnan loppuaikoina
Melek (1. Molok) jumalan uhripaikka (2 Kun.
23a0). Profeetta Jeremia ennusti Jumalan
kostavan rangaistuksen kohtaavan jumalattomia
israelilaisia tuossa saastaisessa „surman laaksossa"
(Jer. 732 ; 198) ; samoin Jes. 6624 („heidän
matonsa ei kuole eikä heidän tulensa sammu").
Myöhemmän juutalaisuuden käsityksessä
,.Hin-nomin laaksosta" tuli jumalattomien juutalaisten
pysyväinen rangaistuspaikka aikojen lopussa
viimeisen tuomion jälkeen (Heeu. 26,-273; 90M ja
seur.) ; tulirangaistus, joka siellä odotti, oli
suurin, minkä juutalaisten laki tunsi (3 Moos. 2014;
21„). Gehenna-käsite laajeni sittemmin kaikkia
kadotettuja ihmisiä ja pimeyden enkeleitä
käsittäväksi „helvetiksi" (vrt. Matt. 180; Jaak.
36; Ilmest,. 1920 y. m.). Ar. H.
Gehler [gcler], Johann S a m 11 e 1
Trau-gott (1751-95), saks. fyysikko, harjoitti
Leipzigissä luonnontieteellisiä ja matemaattisia,
sittemmin lakitieteellisiä opintoja; tuli siellä 1774
matematiikan yksityisdosentiksi. 1777
lakitie-teentohtoriksi ja 1786 „Oberhofgericht"in
jäseneksi. G. on tullut yleisemmin tunnetuksi
julkaisemansa ansiokkaan ,,Physikalisches
Wörter-buch"in kautta (1787-95, 5 nid.). Uusi monen
tiedemiehen korjaama painos ilmestyi 1825-45
11 nidoksessa. U. S:v.
Geibel [gäibdlj, Franz E m a n u e 1 August
(1815-84), saks. runoilija, oleskeli 1838-39 Atee-
Karl Gegenbaur.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
