- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1385-1386

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Geigenprincipal ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1385

Geigenprinci pai—Geijer

1386

nassa kasvattajana venäl. lähettilään perheessä
ja käänsi saksaksi E. Curtiuksen kanssa kreik.
runoja, jotka ilmestyivät nimellä „Klassische
Studien" (1840). G. julkaisi ensimäiset
lyyrilliset runonsa ..Gedichte" 1840. Runot
„Zeitstim-men" (1841) ovat valtiollisia. Taiteellista
edistystä todistavat G:n „Zwölf Sonette für
Schleswig-Holstein" (1846) ja eepos ,,König Sigurds
Brautfahrt" (1S46). Toinen runokokoelma,
„Ju-niuslieder" (1848) on taiteelliselta muodoltaan
ensimäistä paljoa etevämpi. V. 1851 kuningas
Maksimilian II kutsui G:n Münchenin
yliopistoon estetiikan honoraariprofessoriksi. V. 1869
G. luopui kaikista julkisista toimista ja asettui
yksityishenkilönä synnyinkaupunkiinsa
Lyypekkiin. Müucheuin-aika on G:n tuotannon
kukoistuskausi. Tältä ajalta ovat: liuvinäyt. »Meister
Andrea" (1855), murheuäyt. „Brunhild" (1858),
,,Neue Gedichte" (1856). Viimemainituissa G.
osoittautuu aito lyyrikoksi, syvätunteiseksi,
tai-tavamuotoiseksi. G:u viimeinen runokokoelma
„Spätherbstblätter", ilmaisee jo
vanhuudenheikkouden merkkejä. Müuchenissä ollessaan G.
käänsi saksaksi esp. ja portug. runoutta
(„Spa-nisches Liederbuch". 1852, yhdessä Paul Heysen
kanssa ja „Romanzero der Spanier und
Portu-giesen", 1860, F. A. v. Schackin kanssa) ja
samoin ranskalaista („Fünf Biicher frauzösischer
Lyrik", 1862, H. Leutholdin kanssa). — G:u
kootut teokset, 8 nid., ilmestyivät 1883. [Goedeke,
,,E. G.. I" (1869), Gaederz, „E.
G.-Denkwürdig-keiten" (1886) ; Leimbach, „E. Geibels Leben,
ete." (2 p. 1894) ; „E. G., Ein deutsches
Dich-terleben" (1897).] J. E-l.

Geigenprincipal (saks., = viulujohtaja),
urku-äänikerta, jonka pillit ovat tavallista
princi-palia ahtaammat; siitä syystä sen ääni jonkun
verran lähenee viulunkaltaisten
gamba-ääniker-tain sävyä. I. K.

Geijer [jeijer], Erik G u s t a f (1783-1847),
ruots. historioitsija, ajattelija, runoilija ja
säveltäjä, synt. tammikuun 12
p. 1783 Vermlannissa
Ransäterin tehtaalla,
jonka omistaja oli hänen
isänsä Bengt Gustaf G.
Tuli 1799 ylioppilaaksi
Upsalaan, jonka
opettajista etenkin filosofi P>.
Höijer vaikutti häneen.
V. 1803, ainoastaan
20-vuotiaana, G. sai Ruotsin
akatemian suuren
palkinnon Sten Sture
vanhempaa käsittelevästä
muistokirjoituksesta. V. 1817
hän tuli
historianprofes-soriksi Upsalan
yliopistoon ja kuoli hulitik. 23
p. 1847. — G:n ulkonaiset elämänvaiheet eivät
olleet varsin vaihtelevia, mutta isänmaansa
kulttuurikehitykseen hän on monipuolisella nerollaan
suuresti vaikuttanut. V. 1811 hän yhdessä
muiden nuorten etevien miesten kanssa perusti
n. s. ,,gööttiläisen liiton", joka tuli
lähtökohdaksi kansalliselle, romantiikan sukuiselle
suunnalle Ruotsin kirjallisuudessa. Aikakauslehdessä
,,Iduna", joka oli liiton äänenkannattaja, G.
julkaisi useita runoelmia, sisällykseltään isänmaal-

lista laatua. Sitäpaitsi hän julkaisi suorasanaisia
isänmaallis-historiallisia, filosofisia y. m. aineita
käsitteleviä kirjoituksia. Viimemainituista oli
eräs nimeltä: „Thorild. Tillika en philosophisk
eller ophilosophisk bekännelse", 1820.
Muutamien tässä kirjoituksessa tavattavien
lausuntojen vuoksi, joiden valtakirkolliselta kannalta
arveltiin sotivan „puhdasta evankelista oppia"
vastaan, G. joutui syytteeseen, mikä olisi voinut
saattaa hänet maanpakoon, mutta oikeus julisti
hänet syyttömäksi, yleisen mielipiteen suureksi
tyydytykseksi. — G. tuli Ruotsin akatemian
jäseneksi 1824. Historioitsijana hän julkaisi „Svea
rikes häfder" nimisen perinpohjaisen ja laajaksi
suunnitellun teoksen, josta kuitenkin ainoastaan
ensimäinen osa ilmestyi (1825). Vähän
supistu-neemman suunnitelman mukaan ilmestyi
„Sven-ska folkets historia" (3 os., 1832-36), joka
ulottuu Kristiina kuningattaren hallitusajan
loppuun asti: etevä, syvämietteisesti ja
ytimekkäästi kirjoitettu teos. Vielä G. kirjoitti
kuvauksen Ruotsin tilasta Kaarle XII:n kuolemasta
Kustaa III:n hallituksen alkuun asti (1838), ja
julkaisi 50:n vuoden kuluttua Kustaa III:n
kuolemasta hänen asiapaperinsa (1843-45).
Tanskaan ja Saksaan tekemäänsä matkaa hän on
kuvaillut v. 1834 julkaisemassaan ,,Minnen"
nimisessä kirjassa, joka samalla sisältää katsauksen
tekijän varhaisempiin elämänvaiheisiin. —
Valtiollisessa suhteessa G. aikaisemmin kannatti
vanhoillista suuntaa, mutta siirtyi myöhemmin,
jatkettujen historiallisten ja filosofisten
tutkimusten vaikutuksesta, vapaamielisemmälle
kannalle, jota hän esitti aikakauslehdessään
„Litte-raturbladet" (1838-40). Tätä G:n valtiollisen
katsantokannan muutosta, joka herätti suurta
huomiota, on sanottu ,,G:n luopumukseksi" f
affall). 1828-30 vuosien valtiopäivillä, joihin hän
pappissäädyn jäsenenä otti osaa, oli hän vielä
osoittautunut hyvin vanhoilliseksi, mutta 1840-41
vuosien valtiopäivillä hän oli vapaamielisellä
puolella, puolustaen eduskuntalaitoksen
uusimista vaalioikeutta laajentamalla. Uuden
kantansa hän esitti luennoissakin, jotka sitten
ilmestyivät kirjoina: „Människans historia" ja ,,Om
vår tids inre samhällsförhållanden". Syystä että
hän jälkimäisessä teoksessa oli osoittanut
yli-mysvallan varjopuolet, hän joutui kynäkiistaan
historioitsija A. Fryxellin kanssa, joka otti
puo-lustaaksensa Ruotsin suurvallan aikaista
ylimystöä. G:n ..runoelmat" (Manhem, Vikingen,
Gustaf Eriksson, Odalbonden. Den lilla kolargossen
y. m.) ilmaisevat sekä eteviä runolahjoja että
miehuullista, jaloa ja isänmaallista mieltä.
Hänellä oli suuret soitannolliset lahjat ja hän on
itse useihin runoelmiinsa laatinut kauniita,
kan-sanlauluntapaisia sävelmiä, jotka ovat
saavuttaneet yleistä suosiota. Afzeliuksen kanssa hän
julkaisi kansansävelkokoelman „Svenska
folk-visor" I-TII (1814-16). Hänen runoelmansa
ilmestyivät koottuina 1835 ja sittemmin useissa
painoksissa. Virsiäkin hän on sepittänyt, joista
muutamat otettiin 1819 v:n ruotsalaiseen
virsikirjaan. — G:n kootut teokset julkaistiin 13
nidoksessa 1849-56. Kuvanveistäjä J. Börjesonin
tekemä G:n kuvapatsas 011 pystytetty
yliopistorakennuksen edustalle Upsalassa. G:n
historiallisia ja muita teoksia on paljon luettu
Suomessakin, ja hän on vaikuttanut maamme kulttuuri-

E. G. Geijer.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0741.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free