Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Geist ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1389
Geist—Gelderland
1390
tukseu mukaan — valmistamia umpinaisia
lasiputkia, jotka ovat täytetyt hyvin ohennetuilla
kaasuilla. G:n putkia on monenlaatuisia. Usein
ne ovat kierteisiä, paikoittain pulleammiksi
puhallettuja. Putken päihin on sulatettu sen sisään
ja ulkopuolelle ulottuvia platina- tai
aluminium-laukoja (elektrodeja), joiden kautta sähkövirta
induktoriumista tai influenssikoneesta voidaan
johtaa putken läpi. Siinä syntyy silloin kauniita
valoilmiöitä putken täydeltä (ks.
Sähköpurkaus). U. S:n.
Geist [gäist] (saks.), henki, sielu;
älykkäi-syys, henkevyys; innostus.
"Geitel, Johan Georg (1683-1771),
taiteilija, synt. Braunschweigissa, tuli Turkuun
yliopiston „piirustusmestariksi". Oli kyvyltään
jokseenkin ala-arvoinen, mutta mainittava siksi,
että hän oli Suomessa ensimäisiä, jotka
harjoittivat maalausta taiteena. Paitsi Paimion,
Nousiaisten, Laitilan ja Lempäälän kirkkojen
alttaritauluja, ou säilynyt myös muutamia hänen
val-mistamiaan muotokuvia.
Geitlin [-i’n], Gabriel (1804-71), suom.
orientalisti ja teologi, synt. Naantalissa,
ylioppilas 1821, fil. kand. 1826, harrasti aluksi venäjää,
jota kieltä häu edusti yliopistossa lehtorina, ja
harjoitettuaan opintoja Moskovassa v. t. prof:na.
G. julkaisi „Ryskt och svenskt handlexikon"
(1833-34) ja toivoi pääsevänsä venäjän kielen
professoriksi, mutta kun toinen mies nimitettiin
virkaan, antautui hän itämaisten kielten
tutkimiseen. Opiskeltuansa Pietarissa 1834 ja
julkaistuansa „Specimen academicum Pendiiämeh
per-sice interpretatione latina notisque illustratum
sistens" (1835). hän sam. v. nimitettiin
itämait-ten kirjallisuuden professoriksi. V. 1839
ilmestyi „Carminis epici Schahnämeh fragmentum
hexametris Svethicis redditum" ja 1845 G:n
pääteos „Prineipia grammatiees Neo-Persicæ", joka
saavutti paljon tunnustusta. Hankkiaksensa
oppilaalleen G. A. Wallinille tilaisuuden päästä
professoriksi, G. jo 1846, vaikka turhaan, haki
raamatunselitysopin professorinvirkaa, jota
varten hän julkaisi väitöskirjan „In librum Genesis
prolegomena". Seur. v. ilmestyi ,,Genesis pä,
grundspråket jemte ordtolkning och
commenta-rier", minkä perästä G. uudestaan pyrki
teologiseen tiedekuntaan ja 1849 nimitettiin
eksegetiikan professoriksi sekä seur. v. Espoon
kirkkoherraksi. Y. 1856 G. julkaisi „Hebraisk
gramma-tik", joka yli 40 vuotta on ollut käytännössä
Suomessa. Suom. raamatunkäännöskomitean
puheenjohtajana v:sta 1861 G. hyvällä suomen
kielen taidollaan suuresti edisti käännöstyötä. Itse
hän suomeksi julkaisi Jobin kirjan 1863 sekä
Salomonin sananlaskut ja saarnaajan 1865. G.
oli Suomen tiedeseuran jäsen v:sta 1846 ja
julkaisi sen Acta sarjassa arvokkaan „Beskrifning
öfver universitetets i Finland muhammedanska
myntsamling" (1862) ja muistopuheen M. A.
Castrén’ista, hoiti esimiehenä yliopiston
raha-ja mitalikokoelmaa 1849-63 ja oli pappissäädyn
jäsen valtiopäivillä 1863-64 ja 1867. Erottuaan
yliopistosta 1864 G. asui Espoossa, jossa hän
kuoli. [W. Lagus, „Minnestal öfver G. Geitlin"
(1872).] K. T-t.
2. Johan Gabriel G. (1836-90), edellisen
poika, yliopp. 1853, fil. toht. 1860, tuli
Jyväskylän alkeisopiston latinan kielen kollegaksi 1858
ja lehtoriksi 1862, Helsingin normaalikoulun
latinan ja kreikan kielten lehtoriksi 1868,
siirtyi Hämeenlinnaan suom. normaalilyseon kielten
yliopettajaksi ja rehtoriksi 1874 sekä palasi
Helsinkiin samaan toimeeii 1887. G. oli taitava
latinan tuntija ja hyvä opettaja, toimitti useita
oppi- ja sanakirjoja m. m. „Latinaisen
kieliopin" (1858-60), „Latinan kieliopin" (6:s pain.,
1888), „Suomalais-latinaisen sanakirjan" (1883).
Oli edustajana kirkolliskokouksissa 1876 ja 1886
sekä valtiopäivillä 1877-88. K. J. E.
Gekko (Ascalabotes fascicularis),
Välimerenmaissa, myös Etelä-Euroopassa, elävä sisilisko.
Sillä on varpaissa
leveät imulavat, joiden
avulla se voi kiipeillä
sileitä, pystysuoria
seiniä pitkin. Ruumiin
pinnalla ovat suomut
omituisesti epätasaisiin
ryhmiin asettuneet. G.
on yöeläin. oleskelee
kernaasti
ihmisasunnoissa. Nimensä se ou
saanut heleästä
„gek’’-äänestääu. E. W. S.
Gela, muinaiskreik.
kaupunki Sisilian
etelärannikolla, rhodolaisten
ja kreettalaisten
perustama (muistotariuan mukaan 690 e. Kr.). Kohosi
5:nnen vuosis. alussa e. Kr. tarmokkaitten
yksinvaltiaiden hallitsemana hyvin mahtavaksi.
Mutta 485 G:n hallitsija Gelou (ks. t.) teki
Syrakusasta valtansa pääpaikan ja siirsi suuren
osan G:n asukkaita sinne. G. tuli tosin 466
jälleen itsenäiseksi, mutta ei saavuttanut enää
entistä kukoistustaan. Karthagolaiset hävittivät
sen 405. Kun mamertiinit 281 uudelleen
hävittivät G:n, niin jälellä olevat asukkaat muuttivat
sieltä pois. O. E. T.
Gelasius [-ä’-], kahden paavin nimi. 1. G. I,
paavina 492-496, ensimäisiä niistä paaveista,
joitten tarkoitusperänä oli Rooman ehdoton
ylivalta kaikkialla ja kaikissa asioissa, ankara
kerettiläisten vastustaja. G:n paaviuden ajalta
on säilynyt merkillinen kirjallinen
todistuskappale, ,,Deeretum de libris recipiendis et non
recipiendis"; joskin jotkut sen osat luultavasti
ovat jo aikaisemmalta ajalta, niin on pääosa,
joka niin sanoaksemme on ensimäinen ,,Index
librorum prohibitorum", joka tapauksessa G:n
ajalta. G. on myös kirjoittanut joukon
dogmaattisia tutkielmia. — 2. G. II, paavina
1118-19, ennen nimeltään Johannes de Gaëta,
benediktiini Monte Cassinosta; hänet valitsi paaviksi
Henrik V:lle vihamielinen puolue, jonka tähden
hänen paaviusaikansa oli hyvin levoton. G.
julisti paunaan keisarin valitseman vastapaavin
(Gregorius VHI-.n), pakeni Ranskaan, jossa
kuoli Clunyn luostarissa. K. ö.
Gelatiini ks. S e 1 a t i i n i.
Gelatiinikapseli ks. S e 1 a t i i n i k a p s e 1 i.
Gelderland [lrel-], saks. Geldern. maakunta
Alankomaissa, 5,081 km2; 639,431 as. (1908), 122
km2:llä; 1\3 katolisia. Maasta on 24% peltoa,
26 % niitty- ja laidunmaata, 15 % metsää, loput
autiota nummea, joka tulee n. s. V e 1 u w e n,
Zuiderzeen, Ijsselin ja Reinin välissä olevan
Gekko.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
