- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1391-1392

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Geist ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1391

Geldern — Ge||ert

1392

geestimaan osalle; Maasin, Waalin. Lekin ja
Reinin välillä oleva Betuwe sitävastoin on
sangen hedelmällistä. — Pääkaupunki Arnhem.

- Historia ks. G e 1 d e r n. E. E. K.

Geldern, ransk. Gueldere, aikoinaan
sigam-brien ja bataavien, sitten frankkien
asuma-aluetta, myöhemmin herttuakuuta muinoisessa
Saksan valtakunnassa Ala-Reinin ja Ijsselin
ympärillä; kohotettiin 1079 kreivikunnaksi,
1339 herttuakunnaksi. Oltuaan keski-ajalla eri
herrojen käsissä, se liitettiin 1543 Habsburgien
omistamiin Alankomaihin. Alankomaiden
vapaussodan puhjetessa osa G:stä, h o 11 a n t i 1 a
i-n e n 1. AI a-G., liittyi vapaustaisteluun, ja
Westfalenin rauhassa siitä tuli Alankomaiden
maakunta Gelderland. Espanjalainen 1.
Y1 ä-G. pysyi habsburgeille uskollisena.
Ut-rechtin rauhassa espanjalaisen
vallanperimys-sodan jälkeen 1713 paloitettiin Ylä-G. Preussin,
Itävallan ja Alankomaiden kesken. Ranskan
vallankumoussotien aikana Ylä-G. liitettiin
departementtina Ranskaan ja Wienin kongressissa
1815 se jaettiin lopullisesti Preussin ja
Alankomaiden kesken. E. E. K.

Gelée [zelè’] (ransk., < lat. gelä’re =
hyydyttää), hyytelö (ks. t.).

Gelelirte Estnische Gesellschaft („Oppinut
virolainen seura"), Tarton yliopiston yhteyteen
1838 perustettu saksankielinen seura, jouka
tarkoitus on „edistää Viron kansan muinaisuuden
ja nykyisyyden, sen kielen ja kirjallisuuden sekä
sen asuman maan tuntemista". Seuran
pää-julkaisut ovat „Verhandlungen" (1840-1906, 22
nidosta, enimmäkseen historiallista, muinais-,
kieli-, kansa- ja kansanrunoustieteellistä
sisällystä) ja ,,Sitzungsberichte" (v:sta 1868 alkaen,
seuran pöytäkirjoja ynnä selostuksia sen
kokouksissa pidetyistä esitelmistä) ; aiemmin julkaistiin
myös vironkielisiä kansankirjoja, m. m.
jokavuotista kalenteria. Seuralla on kirjasto (1909
n. 13,000 nidosta) sekä huomattavat raha-,
muinaismuisto- y. m. kokoelmat. A. K.

Geleji Katona, Istvän (1589-1649), unk.
reform. piispa ja kirjailija, opiskeli m. m.
Heidelbergin yliopistossa, tuli 1621 ruhtinas Gäbor
Bethlenin (ks. t.) hovisaarnaajaksi, vahvisti
piispaksi tultuaan reform. kirkon asemaa
Unkarissa. Huomattava teologisena kirjailijana ja
pienen unk. kieliopin (,,Magyar
Grammati-kacska", 1645) tekijänä. Jälkimäisessä, joka
oikeastaan vain on kokoelma ,,huomioita oikeasta
unk. kirjoitus- ja puhetavasta", hän asettaa
oikeinkirjoituksen etymologiselle pohjalle, pannen
siten tavallaan alulle unkarinkielen etymologisen
tutkimuksen, sekä esiintyy siinä myös
ensimäi-senä kielenuudistajana muodostaessaan uusia,
tarpeenvaatimia sanoja jo olemassaolevien
mallien mukaan. Y. W.

Gelimer, vandaalien viimeinen kuningas
Afrikassa, tuli kuninkaaksi 530 syösten edeltäjänsä
valtaistuimelta. Sen vuoksi ja koska hän
vainosi katolilaisia, lähetti Itä-Rooman keisari
Justinianus sotapäällikkönsä Belisariuksen häntä
kukistamaan 533. G. voitettiin kahdessa
taistelussa, mutta puolustihe vielä jonkun aikaa
Medeos nimisessä vuorilinnassa. Antauduttuaan
534 hänet vietiin Konstantinopoliin; sai sitten
muutamia alueita Galatiassa. (ks. V a n d a
a-1 i t.) K. O. L.

Gellée [zolt’], Claude, tunnettu nimellä
Claude Lorrain (lotringilaineu) (1600-82),
ransk. taidemaalari. Agostino Tassi’ii oppilas
Roomassa, jossa häneen myöskin vaikuttivat
Annibale Carraeci, Paulus Bril, Nicolas Poussin
ja Adam Elsheimer. Työskenteli enimmäkseen
Roomassa ja vain lyhyen ajan Nancy’ssa (v:n
1626 vaiheilla). N. Poussin’in rinnalla G. 011
Ranskan 1600-luvun maalauksen huomattavin
mestari. Itsenäisesti ja runollisesti G. on
sommitellut ja maalannut italial. ihannemaisemia,
n. s. historiallisia 1. sankarimaisemia, joissa
vallitsee hilpeän subjektiivinen kauneustunnelma,
eepillinen ja arkadinen sävy: etualassa
vedenpintoja (virran rauta-aiheita, satamakuvia j. n. e.)
sekä kulissimaisia puuryhmiä, rakennuksia ja
antiikkisia raunioita, joiden tarkoituksena on
luoda keskialaan ja taustaan avara
etäisyys-vaikutelma. Ohutpilvinen taivas, kevyt sumu ja
auer sekä ennenkaikkea aurinkoisen ilman ja
valon kuvaaminen päivän eri hetkinä ovat hänen
pääprobleemejaan. Raamatusta, kreikkal.
mytologiasta, saduista, historiasta ja paimenelämästä
hän ottaa aiheet maisemiensa täytekuviin, jotka
liäu aina 011 itse sommitellut, joskin harvoin itse
maalannut, ja joiden mukaan useat taulut ovat
saaneet sovinnaisen nimensä. Ollen aikakautensa
suurin valonmaalaaja G. on Turnerin
edelläkävijä. Saavutettuaan täyden
taiteilijakehityk-sensä, hän ei tuotannossaan enää osoita
sanottavampia muutoksia sommitteluun nähden, mutta
väritys, joka aluksi oli pehmeän ruskeahkoa, sai
myöhemmin kauniin kullan- ja lopuksi viileän
kirkkaan hopeanhohteeu. Ehkäistäkseen
taulujensa väärentelyä ja jäljittelyä G. teki
maalauksistaan kirjaluettelontapaisen
tussilaveeraus-kokoelmau ,,Libro d’invenzione ovvero libro di
verità" (n. 200 luonnosta, Devonshireii herttuan
hallussa Englannissa). Tästä kokoelmasta
ilmestyi R. Earlomin vaskipiirroksina faksimilelaitos
,,Liber veritatis" (2 osaa, 1774-77). G. on
tehnyt paljon piirustuksia ja laatinut
maisemistaan n. 40 radeerausta. Hänen maalauksiaan
on lukuisasti Louvren museossa ja varsinkin
Englannissa sekä myöskin Prado-museossa,
Pietarin Eremitaasissa v. m. [G:n ystävä, saks.
taidemaalari Sandrart kirjoitti G:stä latinankielisen
elämäkerran; Mark Pattison, ,.C. L., sa vie et
ses ceuvres" (1884) ja Dullea „C. G. le lorrain"
(1887).] E. R-r.

Gellerstedt, Albert Teodor (s. 1836),
ruots. arkkitehti, runoilija ja akvarellisti, tuli
1877 rakennustaiteen professoriksi Tukholman
teknilliseen korkeakouluun, 1882 intendentiksi
ja 1897 yli-intendeutiksi yli-intendenttivirastoou.
Julkaissut „Arkitektoniska fragmenter" (5 vihk.
1865-77), toimittanut „Mönster för konstindustäri
och slöjd, utgifna af Svenska slöjdföreuiugen"
(1875-76), sepittänyt ..Dikter" (2 kok. 1871 ja
1881), ..Eftersommar" (1891), ..Gamla visor"
(1900) sekä ,,Från hult och täppor" (1906) y. m.
Tuli Ruotsin akatemian jäseneksi 1901.
Akvarellistina hän on ikuistuttanut varsinkin vanhaa
Tukholmaa. (E. E.)

Gellert, Christian Fiirchtegott
(1715-69), 18:nnen vuosisadan vaikutusvaltaisimpia
saks. kirjailijoita, vahvasti moraliseeraava,
luonteeltaan perin rehellinen ja jalo. Hän on
tuottanut parhaimpansa faabelien alalla, joiden

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0744.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free