- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1393-1394

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Gellius ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1393

Gellius—Gemssi

1394

kieli 011 selvä, teeskentelemätön ja
kansanomainen. On sitäpaitsi kirjoittanut romaaneja ja
draamoja. G:n kootut teokset (10 nid.)
ilmestyivät ensiksi 1784. [Elämäkertoja ovat
kirjoittaneet Cramer (1774) ja Döring (1833). vrt.

F. Naumann, „Gellertbueh" (2:nen p. 1865).]

J. E-l.

Gellius, A u 1 u s, roomal. kirjailija 2:sen
vuosis. keskivaiheilta j. Kr., kirjoitti m. m.
„Noctes Atticæ" (20 kirjaa, joista 8:s on
kadonnut). Teoksen nimi ..Attikalaisia öitä" johtuu
siitä että G. aloitti sen opiskellessaan Ateenassa.
Se sisältää poimintoja kreik. ja roomal. kirjoista,
selostuksia oppineitten keskusteluista ynnä
monenlaisia muistiinpanoja Kreikan ja Rooman
oloista ja 011 siitä syystä tärkeä ja luotettava
tietokirja. G:n kieli 011 jossakin määrin
pöyh-keätä ja teeskenneltyä Fronton (ks. t.) tapaan.
Julk. M. Hertz (1883-85), K. Hosius (1903) y. m.

k. j. n.

Gellivara ks. Jällivaara.

Gelon
lönj, Deinomeneen poika, Sisilian [-Ge-lasta kotoisin (5:nnen vuosis. alkupuolella).
Oltuaan Gelan yksinvaltiaan Hippokraten
ratsuväen päällikkö G. Hippokrateen kuoltua anasti
yksinvallan (luult. 491). Syrakusassa raivoavat
kansalaisriidat tarjosivat hänelle tilaisuuden
saada tämän kaupungin haltuunsa. Siitä hän
teki mahtavan vallan keskuspaikan; sinne hän
siirsi useitten valloittamiensa kaupunkien
asukkaat, vieläpä suuren osan Gelankin väestöstä.

G. oli tarmokas ja etevä hallitsija. Tukeaksensa
valtaansa hän nai Akragaan hallitsijan Theroniu
tyttären Damareten. V. 480 hän Himeran
taistelussa kukisti Sisiliaan hyökänneen suuren
karthagolaisen sotajoukon ; siten hän pelasti Sisilian
kreikkalaiset joutumasta barbarien ikeen alle,
samoina aikoina, jolloin kotimaan helleenit
torjuivat Kserkseeii hyökkäyksen. E. kuoli
luultavasti 478. O. E. T.

Gelsenkirchen [-rlijen], kaupunki ja
kaupunki-piirikunta Saksassa, Preussin Arusbergin
halli-tusalueessa (Westfalenissa), Dortmundin
länsipuolella; 151,195 as. (1907). Kivihiilikaivoksia,
suuri rautateollisuus, kemiallisten aineitten,
lasin y. m. valmistusta. G:n asukasluku ja alue
kasvoi suuresti, kun siihen 1903 yhdistettiin
6 lähellä olevaa paikkakuntaa. Nyk.
Länsi-Saksan suurimpia kaivosalueita. V:u 1907
tuotanto 8,4 milj. tonnia. IF. 8-m.

Gemara [-mä’-] (hepr., = täyte), osa Talmudia

(ks. t.).

Gemauerthof, Kuurinmaalla, 85 km Riiasta
loun. oleva kylä, jossa la/7 1705 Lewenhaupts
jchtamat ruotsalaiset (7,000) voittivat kreivi
Seremetjevin komentamat venäläiset (20,000).
Voittajain mieshukka 21 %. voitettujen 30 % ;
taktillinen arvo 3,oe. -Iskm-.

Geminaatta (lat. geminä’re = kahdentaa) 1.
kahdennettu on konsonantti, joka
äännettäessä jakautuu kahdelle tavulle: suomalaisessa
kirjoituksessa se merkitään kahdella
konsonanttimerkillä. Esim. sanoissa oppi, kissa, kello, kanna
ovat pp-.\\Ä, ss:llä, ZZ:llä, nn:llä merkityt äänteet
geminaattoja (vrt. opi, kisa kelo, kana). Y. TT.

Gemmi, 2,329 m yi. merenp. sijaitseva sola
Wallisin kanttonissa Sveitsissä, yhdistää
Rhön-laakson ja Kander-laakson toisiinsa. Kapea,
mutkikas ja jyrkkä tie Leukerbadin kylpvpai-

Dnubensee Gemmi-solassu.

kasta (Rhön-laaksossa) »olan harjulle on vain
jalkaisin tahi ratsain kuljettava. fW. S-m.J

Gemmit (lat. getnma = jalokivi), akaatista,
onyksista ynnä muista puoli- tai täysijalokivistä
tai myös simpukankuoresta, n. s. laavasta (ks. t.)
tai korallista tehdyt korukivet, joihin hiomalia on
kaiverrettu kuvia tai kirjainmerkkejä. Gemmejä
erotetaan kaksi lajia: k a m e a t, joissa kuvat
ovat korkokuvia, ja i n t a g 1 i o t, joissa kuvat
ovat syvennyksinä. Jälkimäisiä on alkuaan
käytetty sinetteinä. Kameoiden valmistukseen
käytetyssä kivessä on tavallisesti erivärisiä
kerroksia, ja ne tehdään enimmäkseen niin, että
kuvat kohoavat vaaleampina tummemmasta
pohjasta. Gemmejä tekivät jo
muinaisbabylonialaiset, vieläpä sangen sirotekoisiakin, mutta
suurimman taiteellisuuden gemmien valmistus
saavutti ptolemaiolaisella ajalla Aleksandriassa.
Keskiajalla tämä taide rappeutui elpyäkseen
renesanssiajalla vielä kerran. Nykyään
valmistetaan kameoita käsityömäisesti, enimmin
Italiassa ja Pariisissa. [A. Furtwängler, „Die
an-tikeii Gemmeu" ja ..Geschichte der
Steinschneide-kunst im Altertum" (3 osaa, 1900).] P. E.

Gemshorn (saks., = kauriinsarvi),
urkuääni-kerta, jonka pillit yläpäästänsä kapenevat ja
siis ovat ikäänkuin puolittain katetut (vrt. G
e-dackt). Sen äänensävy muistuttaa pehmeää
torvenääntä. I. A".

Gemssi 1. k e m s s i, Rupicapra (Antilope)
rupicapra, antilooppeihin kuuluva onttosarvineu
märehtijä; elää Alpeilla,
Abruzzeilla,
Karpaateilla, Pyreneillä ja
Kaukasus-vuorilla.
Pituus n. 1 m, korkeus
hä-pään kohdalta 75 cm,
häntä lyhyt, 8 cm, paino
40-45 kg, kaula tukeva,
ei varsin lyhyt, korvat
suipot, sääret pitkät,
molemmilla sukupuolilla
25 cm pituiset, mustat,
rengasuurteiset,
latvastaan taaksepäin
koukistuneet sarvet. Karva

tav. likaisen harmaanruskea, talvella pitempi;
pää muuta ruumista vaaleampi, musta juova
korvan juuresta silmän poikki suupieleen. Elää
laumoissa metsänrajan kummallakin puolen, on

(iemssi.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0745.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free