- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1399-1400

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Generalstaatit ... - Genève

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1399

Genève

1400

Genève. Rousseaun saari ja sillat.

stile alalle esiintyen laulajana suomalaisessa
oopperassa. Opiskeli valtionapurahalla Dresdenin
konservatorissa 1875-77, mutta keskeytti
terveydellisistä syistä opintonsa palvellen ensin
(1877-79) rautatiellä ja sitten saksan kielen opettajana
Hämeenlinnan ja Helsingin suom.
normaalilyseossa sekä Haminan kadettikoulussa. Muutti
1904 Helsinkiin, jossa toimii m. m.
lausunnon-opettajana sekä Kansallisteatterin oppilaskoulun
esimiehenä. Hänen sävellyksistään mainittakoon
„Suomeni maa!", ,,Karjala" sekä ,.Herää,
Suomi !" 1. K.

Genève [zanë’v] (saks. Genf, it. G i n e v r a).
1. Sveitsin lounaisin kanttoni, pinta-alaltaan
Zugin jälkeen liittotasavallan pienin, 282 km1;
149,399 as. (1907) 1. 529 km2:llä. Se rajoittuu
pohjoisessa Yaudiin ja Genève-järveen, muuten
Ranskaan. Maa on hedelmällistä tasankomaata
(n. 83% siitä on tuottavata), jonka läpi Rhone
ja tämän lisäjoki Arve virtaavat. Ilmanala ou
terveellinen ja leuto (keskilämpö 9.5°) ; talvisin
vallitsee kuiva ja viileä koillistuuli (la ~bise),
kesällä lämmin ja kostea etelätuuli (sudoisj.
Vuotuinen sademäärä on 84 cm. Tasangolla
harjoitetaan puutarhanhoitoa ja viininviljelystä,
muualla maanviljelystä ja karjanhoitoa sekä
kalastusta. Tärkeimmät elinkeinot ovat
kuitenkin kauppa, jota käydään varsinkin Ranskan,
Italian ja Yhdysvaltain kanssa, sekä monipuolinen
ja suuri teollisuus, päätuotteina kellot (n. 10 milj.
mk:n arvosta v:ssa), soitto- y. m. koneet,
kulta-ja hopeatavarat, kemialliset tuotteet:
rautateollisuus, suklaan valmistus ja sikariteollisuus myös
huomattavat. Kauppavaihdon helpottamiseksi
Ranskan kanssa n. s. Pays de Gex sekä Haute
Savoien departementti muodostavat kanttonin
ympärillä tullivapaan alueen. Väestöstä on 48%
reformeerattuja, n. 51 % katolilaisia ja 0,8 %
juutalaisia. Äidinkieleltään 83 % on
ranskalaisia. 5.5 % italialaisia ja 10% saksalaisia. G. on

Sveitsin ensimäineu kanttoni, missä kirkko on
erotettu valtiosta. Hallitusmuoto on
edus-kunuallis-kansanvaltainen. Lakia säätävä valta
on 100-miehisellä, 3 v:ksi valitulla suurella
neuvoskunnalla (Grand conseil), joka myös valitsee
tuomarit; toimeenpaneva valta valtioneuvostolla
(Conseil d’éta,t); tuomiovalta on erinäisillä
tuomioistuimilla. Kanttonin kaikki äänivaltaiset
kansalaiset muodostavat n. s. yleisen
neuvoskunnan (Conseil général), joka äänestää kanttonin
ja liittotasavallan hallitusmuodosta ja valitsee
virka- ja edusmiehet (paitsi tuomareita). V:sta
1879 on myös n. s. ehdollinen kansanäänestys
olemassa. Sen mukaan vähintään 3,500
kansalaista voi yhtyä pyytämään kansanäänestystä
suuren neuvoskunuan päätöksistä. V:sta 1891
on kansalla alkuunpano-oikeus, jos vähintään
2,500 kansalaista sitä pyytää. G. liittyi 1814
Sveitsin valtioliittoon. — 2. G:n kanttonin
pääkaupunki, sijaitsee Rhönen kummallakin puolen,
379 m yi. merenp., missä virta laskee G.-järvestä.
Asukasluku, etukaupungit mukaan luettuina,
121,200 (1908), joista n. 43% oli ulkomaalaisia.
G. on Euroopan kauneimpia kaupunkeja, ja
vaihteleville, ilianine ympäristöineen suosittu
mat-kailijapaikka. Joen vasemmalla rannalla
kumpaisella alueella on vanha kaupunki, paikoittain
vielä entisine alitaine katuineen.. Se on
kuitenkin laajentunut paljoa ulommaksi vanhojen (1848
purettujen) valliensa piiriä ja saanut lisäksi
useita loistavia kortteleita. Oikealla rannalla on
työväenkortleli St. Gervais ja sen itäpuolella
les Paquis niminen esikaupunki. Itse virrassa
on Ile-(„saari") kortteli, jossa m. m. ovat
kaupungin vesijohtolaitos sekä sulku- ja
turpiiui-laitokset virran vesivoiman käyttämiseksi.
Seitsemän komeata siltaa vie virran yli;
huomattavin ja kaunein niistä järvenpuoleinen suuri Pont
du Mont Blanc. Tämän ja n. s. Pont des
Ber-gues’in sillan välillä on pieni Rousseau’n saari

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0748.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free