Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Genève
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1399
Genève
1401
istutuksilleen, joiden keskellä on Rousseuu’11
kuvapatsas. Lähellä järven pohjoisrantaa on
suurenmoinen, Genèveä suurilla lahjoituksilla suosineen
Braunschweigin Kaarle herttuau kuvapatsas.
Järven etelärannalla ovat Promenade du lac
kä-velypaikka ja Flace du lae, jonne on pystytetty
,,kansallismuistomerkki", esittävä G:n liittymistä
liittotasavaltaan (1814). G:n lukuisista kirkoista
mainittakoon St. Pierre tuomiokirkko, alkuaan
romaanilaiseen tyyliin rakennettu (v:lta 1124)
ja n. s. Temple de la fusterie (molemmat
reior-meerattuja) y. m. Muita huomattavia
rakennuksia: yliopisto, oikeuspalatsi, vanha raatihuone,
uusi teatteri sekä Calvin’in ja Rousseau’n talot.
G:n monista etevistä sivistys- ja oppilaitoksista
on tärkeiu yliopisto, joka 1559 perustettiin
kalvinilaiseksi akatemiaksi, mutta 1873
laajennettiin viisi-tiedekuutaiseksi yliopistoksi, v. 1907
1,176 ylioppilasta, niitten joukossa paljon
ulkomaalaisia ja naisia. Edelleen teologinen koulu,
collège-opisto, tärkeä kelloseppien ammattikoulu,
jossa on oppilaita kaikista maan ääristä,
taideteollisuus- ja kauppakoulu, y. m. —
Suurenmoisessa „Athené"ssa on pysyväinen taulunäyttely,
taidehistoriallinen kirjasto, luentosaleja y. m.
Suurista ja rikkaista taidekokoelmista ja
museoista mainittakoon Musée des arts decoratifs,
Musée Rath, Musée Fol ja Musée Ariana,
kaupungin pohjoispuolella suuressa puistossa
sijaitseva monipuolinen taidemuseo. Kaupungissa on
27 tieteellistä seuraa, siellä julkaistaan 81
aikakauslehteä, joista 9 valtiollista sanomalehteä. —
G. on tärkeä kaupan ja liikkeen keskus, sen
kautta kulkevat radat Lausanne-Lyon ja
G.-Anuemasse. Laivaliike Genève-järvellä 011
vil-ka», mutta Rhöne-virralla se ei käy kanttonin
rajoja ulommaksi virran jyrkän laskun vuoksi.
— Hallintoa johtavat Conseil administratif ja
Cons. municipal. W. S-m.
Historia. G. (alkuperäinen nimi Geneva 1.
Genava) oli vanhaau aikaan allobrogien kaupunki
(lat. Aurelia allobrogum) ja joutui 11. 120 e. Kr.
roomalaisten valtaan. V. 443 j. Kr. sen
valtasivat burgundit, 534 frankit; 888 se joutui
Trans-juraaniselle Burgundille, 930 Arelatille ja 1032
Saksan valtakunnalle. — Jo 950 G. oli
piispanistuin. Piispat saivat aikaisin G:n maallisenkin
hallituksen käsiinsä, mutta heidän
kilpailijoik-seen tulivat ensin G:n kreivit (n. 1000:n
paikkeilta) ja heidän sukunsa sammuttua Savoijin
kreivit (sittemmin herttuat), jotka
viimemainitut 1200-luvulla hankkivat itselleen oikeuksia
G:ssä. Samoihin aikoihin alkoi kuitenkin myös
G:n porvarien vapaus varttua ja he saivat 1387
piispalta kaupunginoikeudeu, joka takasi
heidän itsehallintonsa. Savoijin suku koetti
varsinkin 1400-luvulta alkaen, vaikka turhaan, saada
G:iä valtaansa; G. lähestyi suuremmaksi
turvakseen Sveitsin valaliittoa. V. 1530 täytyi herttua
Kaarle lTT:n varsinkin Bernin ja Freiburgin
pakotuksesta tunnustaa kaupungin itsenäisyys.
— Uskonpuhdistuksen johdosta alkoi G:ssä uusia
levottomuuksia. Kun katolinen Freiburg 1534
purki liittonsa G:n kanssa, missä uskonpuhdistus
varsinkin Farelin vaikutuksesta oli päässyt
voitolle, uudisti Savoijin herttua entiset
yrityksensä. Bernin avulla G. pelastui 1536. Sam. v.
saapui Calvin G:een, aloittaen merkillisen
vaikutuksensa. V. 1538 hänet tosin karkoitettiin,
mutta 1541 hän palasi ja voi nyt kokonaan
uudistaa G:n valtiollisen ja uskonnollisen elämän
teokraattiseen henkeen. Hänen perustamansa
konsistori, johon kuuluivat papit ja 12
maallikkoa, valvoi uskontoa ja tapoja niin ankarasti,
että uudistusten torjumiseksi muodostui
vapaamielisten 1. libertiinien vastustuspuolue, johon
kuuluivat G:n arvokkaimmat suvut, ja Calvin
pääsi siitä voitolle vain suurinta ankaruutta
käyttämällä. V:sta 1555 hän hallitsi
itsevaltiaana G:ssä, jota merkityksensä tähden tähän
aikaan nimitettiin protestanttiseksi Roomaksi ja
josta reformeerattu oppi levisi Ranskaan,
Alankomaihin, Englantiin, Skotlantiin, Saksaan,
vieläpä Etelä-Euroopankiu maihin. Calvin’in
kuoltua 1564 tuli Beza G:n kirkon johtajaksi. —
Vihollisuus G: 11 ja Savoijin välillä jatkui yhä,
ja herttua Kaarle Emauuel koetti yöllä vasten
jouluk. 12 p. 1602 äkkiylläköllä valloittaa
kaupungin, mikä yritys vasta viime hetkellä
huomattiin ja torjuttiin. Vielä vietetään G:ssä
tämän tapauksen vuosipäivää (1’escalade, tikapuille
nousu). G:n valtiomuoto muuttui seur. aikana
yhä ylimysvaltaisemmaksi, ja valtiomahti
keskittyi 11. s. Pieneen neuvoskuntaan ja
Kahdensadan neuvoskuntaan. Väestö jaettiin
useampiin luokkiin: täydelliset kansalaisoikuedet oli
ainoastaan ylimmällä, citoyens-luokalla.
1700-luvulla alkoivat alemmatkin luokat vaatia
itselleen oikeuksia, mikä onnistui alemmalle
porvaristolle (Bourgeois) 1738. Uusia levottomuuksia
aiheutti G:stä kotoisin olevan Rousseau’n
teosten tuomitseminen G:n neuvoskunnan toimesta
1763. — Ylimysten hallitus kukistettiin tosin
1782, mutta ulkovaltain avulla he palasivat
sam. v. Vasta Ranskan vallankumous sai
heidät taipumaan, 1791 hallitus myönsi vapaan
valtiomuodon. Siitä huolimatta G:ssä puhkesi
val-lonkumousliike Ranskan malliin; täälläkin
hurjin puolue harjoitti hirmuvaltaa (1794), kunnes
se saatiin kukistetuksi. V. 1798 ranskalaiset
valloittivat G: 11, joka liitettiin Ranskaan, mutta
Napoleonin kukistuttua G. julistettiin
itsenäiseksi 1814 ja yhdistettiin kanttonina Sveitsiin
Wienin kongressin päätöksen mukaan. G:n
hallitusmuoto v:lta 1814 oli maltillisen
ylimysvaltainen; vasta 1841 syntyi vapaamielisiä
parannuksia tarkoittava kapina, jonka johdosta 1842
hyväksyttiin uusi perustuslaki, missä säädettiin
yleinen äänestysoikeus. Kun hallitus sittenkin
pysyi vanhoillisten käsissä, ja varsinkin
Sonder-bund-taistelussa pysyi välittävällä kannalla (ks.
Sveitsin hist.), tapahtui 1843 ja 1846 uusia,
työväestön toimeenpanemia levottomuuksia.
Viime-main. vuonna hallitus luopui ja valittiin
väliaikainen hallitus, sanomalehtimies J. Fazy
etunenässä. Tarkistettu hallitusmuoto v:lta 1847
tuli vielä kansanvaltaisemmaksi; se on vielä
pääpiirteissään voimassa (muutoksia tehtiin
1892). Uutta radikaalista hallitusta vastaan
yhtyivät pian vanhoilliset ja sosialistit yhteiseksi
vastustuspuolueeksi (independentit), joilla oli
valta 1862-71. Senjälkeen radikaalit jälleen
tulivat hallitukseen. Seur. vuosina herätti huomiota
varsinkin riita radikaalien ja katolisen papin
Mermillodin johtaman kirkollisen 1.
ultramontaa-nisen puolueen välillä. Viime vuosikymmeninä
G:n, kuten muunkin Sveitsin, valtioelämä 011 yhä
kehittynyt kansanvaltaiseen suuntaan. G. K.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
