Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Genève-järvi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1403
G enève-järvi—G en I is
1404
Genève-järvi ßanëv-] (saks. Genfer See, lat.
Lacus Lemanus, raiisk. ennen Lac de Geneve, nyt
Lac Leman), Alppien suurin järvi, Sveitsin
lounaiskolkassa Ranskan rajalla; 582 km2,
keskiviivan pituus 72,8 km, suurin leveys 13,8 km ja
syvyys 310 m (keskisyvyys 152,7 m). Vesi on
tavattoman kuulakka, tummansininen. Joskus
G.-järven pinta osaksi jäätyy, ei milloinkaan
kokonaan. Omituisia aaltoliikkeitä (ks. t.),
stickes, on havaittu sen pinnalla. Kalarunsaus
(m. m. pari sille omituista Coregonus-lajia) on
vähäisempi kuin muissa alppijärvissä,
kalastuksen vuosituotanto 0,5 milj. mk. — Useita puroja
ja jokia laskee G:een, tärkein on Rhone, joka
myös on G:n laskuna. Itä- ja varsinkin
etelärannat ovat vuorisia, etelässä ulottuvat veden
partaalle Chablais’n kalkkialpit. Sveitsin
puoleinen rannikko ou paremmin viljeltyä,
taajemmin asuttua kuin varjossa sijaitseva Ranskan
osa, jonka luonto on jylhempi ja suurenmoisempi.
— Rannikon tärkeimmät kaupungit Geneve,
Lausanne, Vevey ja Montreux, joiden
matkailija-liikenne on suuri. Varsinkin ennen
rannikko-rautatietä oli G:llä suuri merkitys liikenteen
välittäjänä; nykyisin sen liikenne on pienempi
kuin Boden-järven (parikymmentä
lausannelai-sen yhtiön omistamaa höyryä). G. on maailman
paraiten tunnettu järvi; varsinkin F. A. Forel
on julkaissut sitä koskevia ansiokkaita
tutkimuksia m. m. ,,Le lac Leman" (1886) ja „Le
Leman" (1892, 3 nid.)
E. E. K.
Genèven konventsioni, maasodassa
haavoitettujen sotilasten hoidon helpottamista ja
parantamista koskeva kansainvälinen sopimus, joka
hyväksyttiin Genèven kongressissa 22 p. elok.
1864 ja johon ovat yhtyneet kaikki Euroopan
valtiot ja useat Euroopan ulkopuolella olevat
(m. m. Pohjois-Ameriikan Yhdysvallat, Persia
ja Japani). Sveitsil. Henri Dunanfin aloitteesta
kokoontui Genèvessä 26 p. lokak. 1863
yksityisluonteinen kansainvälinen konferenssi, joka
päätti että eri maissa oli ryhdyttävä sairaiden
ja haavoittuneiden sotilasten hoitamista varten
perustamaan yhdistyksiä (ks. Punainen
risti) ja että hallituksille oli lausuttava
erinäisiä toivomuksia sairaanhoidon
puolueettomuuteen nähden. Tämän johdosta Sveitsin
liittoneuvosto lähetti 25 hallitukselle kutsumuksen
mainittuun Genèven kongressiin. Genèven
kon-ventsionin päämääräys on, että kaikki
ambulanssit ja sairaalat on pidettävä puolueettomina
ja että sotaakäyvien on niitä suojeltava
niinkuu a n kuin niissä on sairaita. Samaten ovat
sairaiden hoidossa toimivat henkilöt pidettävät
puolueettomina. Tunnusmerkkinä heillä tulee
olla valkea punaisella ristillä varustettu side
käsivarren ympärillä, ja sairaaloissa ja
ambulansseissa on käytettävä samanlaisella ristillä
varustettua valkoista lippua. Genèven
konvent-sionia ou sittemmin täydennetty, viimeksi
Genèven konferenssissa 1906. Haagin
rauhankonferensseissa 1899 ja 1907 ou hyväksytty samoille
periaatteille rakennettu merisotaa koskeva
sopimus. J. F.
Genever [zenë-] (ransk. genièvre, < lat.
juniperus = kataja), katajanmarjaviina; saadaan
mietoa ohra- tahi ruisriistaa tislattaessa
katajanmarjojen ja humaloiden kanssa; valmistetaan
vars. Hollannissa, Westfalenissa. Galitsiassa ja
Unkarissa.
Genf ks. G e n è v e.
Gengler, Heinrich Gottfried
Philipp (1817-1901), saks. oikeushistorioitsija, tuli
1847 ylimäär., 1851 vakinaiseksi saksalaisen
oikeuden professoriksi Erlangeniin. Kirjoittanut
m. m. „Des Schwabenspiegels Landrechtbuch"
(1851) ; „Deutsche Stadtrechte des Mittelalters"
(1852) ; „Lelirbuch des deutschen Privatrechts"
(1854-62) ; „Das deutsehe Privatrecht, in seinen
Grundziigen dargestellt" (1856; 4:s pain. 1891) ;
,,Deutsche Stadtrechtsaltertümer" (1882).
K. E-a.
Geniaalinen (ruots. genialisk < ransk. gcnie
< lat. genius, ks. t.), nerollinen, henkevä. —
Genialiteetti, nerollisuus.
Genista, väriherne, hernekasveihin
kuuluvia matalia, usein okaisia pensaita; lehdet tav.
ehyet, pienehköt, kukat vähäiset, tav. keltaiset;
verhiö huulimainen; hetiö monadelphiueii; n. 80
lajia Välimeren maissa ja Keski-Euroopassa.
Tunnetuin on kangasmailla kasvava G. tinctoria.
joka sisältää keltaista väriainetta, ja jonka
kukallisista latvoista ja siemenistä (herta genistæ
tinctoriæ) ennen valmistettiin lääkettä vesipöhöä
vastaan. (J. A. W.J
Genitaalit 1. genitalia (lat. gignere =
synnyttää), sukupuolielimet, siitos- 1. siitinelimet.
Genitiivi ks. Genetiivi.
Genius (lat., < genere > gignere = siittää),
mninaisroomalaisten käsityksen mukaan henki,
suojelushenki, etenkin perheenisän
(perheenäidin suojeluslienki oli Juno), tav. kuvattu
togaan puettuna miehenä, pää peitossa,
uhri-malja oikeassa ja runsaudensarvi vasemmassa
kädessään. Myös joka perheellä, paikkakunnalla,
kaupungilla ja valtiollakin oli suojelushenkensä;
paikan g. kuvataan toisinaan
käärmeenmuotoiseksi. -— Uudemmassa kuvaamataiteessa
tarkoitetaan tällä nimityksellä ylefensä siivekkäitä
henkiolentoja kreik. ja roomal. jumalaistaruston
piiristä. K. J. E.
Genius morbi (lat.), vanhojen kuvittelema
,,taudinhenki", taudin luonteen, hyvän- tai
pahanlaatuisen, katarraalisen, tulehdusmaisen
luonteen haltia ja itse luonne. (M. O-B.)
Genlis [zäli’s], Stéphanie Félicité,
synt. du Crest de Sain t-A u b i n.
kreivi-t ä r G. (1746-1830), ransk. kirjailijatar, sai
loisteliaan, mutta epäsäännöllisen kasvatuksen ja
osoitti suurta taipumusta musiikkiin. Hänen
monista hyvin opetusintoisista teoksistaan
mainittakoon ,,Le théatre d’éducation" (1779) ja
,,Veillées du chateau ou cours de morale à l’usage
des enfants" (1784). G:n huvinäytelmät, joissa
ei ole miesosia eikä mitään rakkausjuonta, ovat
unhottuneet. G:n romaanit, kaikkiaan yli 100
nidosta, ovat kirjallisesti vähäarvoisia. Etevin
on novelli ..Mademoiselle de Clermout" (1802).
Muutamat, kuten ..Duchesse de la Valliére" ja
,,Madame de Maintenon" koettivat herättää
harrastusta Ludvik XIV:n aikaan, ja nostivat
Napoleonissa suurta tyytymättömyyttä. G.
vastusti kiivaasti M:me de Staëlia ja kuoli
ankarana katolilaisena ja Voltairen hengen
vastustajana. H. Lapauze on julkaissut hänen
kirjeitään: ..Lettres inédites de M:me de G. à son fils
adoptif Casimir Baecker" (1902). [Bonhomme,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
