- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1407-1408

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Gennarby ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1407

Genovalainen brodeeraus—Gent

1408

tetty ikivanhoista ajoista, varsinkin
merirosvojen turvapaikkana. Vanhalla ajalla G. oli
Ligu-riau pääkaupunki, joutui 222 e. Kr. roomalaisten
valtaan, vaihtaen sittemmin keskiajalla useasti
isäntää. Sen itsenäisyys alkoi 9:nnellä vuosis.
Mahtavimmilleen G. kohosi 13:nnella vuosis,
kiivaasti kilpaillen varsinkin Pisan ja Venetsian
kanssa; se sai käsiinsä Konstantinopolin ja
Mustanmeren kaupan autettuaan kreikkalaisia
kukistamaan latinalaisen keisarikunnan 1201.
Pisasta G. pääsi voitolle mutta Venetsian kanssa
päättyi kilpailu pitkällisen sodan jälkeen G: n
tappioon 1381. Sisäiset puolueriidat heikousivat
sitä suuresti, joten G. keskiajan lopulla joutui
vieraan vallan, useimmiten Ranskan tai Milanon
alaiseksi. Andrea Doria uudisti G:n
itsenäisyyden 1528 luoden sille ylimysvaltaisen
hallitusmuodon. Mutta G:n kauppamahti oli siksi
kertaa mennyttä, kaupan suuntauduttua uusille
urille. V. 1797 G. liitettiin Ligurian tasavaltaan,
1805 Ranskaan, 1815 herttuakuntana Sardiniaan,
jonka kanssa se liittyi Italian kuningaskuntaan.

E. E. K.

Genovalainen brodeeraus, hieno taideompelu,
jota tehdään nukattomaksi leikatulle liina- tai
puuvillakankaalle. Kuviot ovat tavallisesti
pitkin syrjiä käyviä viivakuvioita, jotka muodostaa
napinläpiompelu. — Genovalainen
cordu-r o y, samettikangas; polijasidos on 3-vartiuen
toimikas; nukkakuteet kahta lajia, joista toiset
juoksevat yli kuuden ja toiset yli kahdeksan
loimilangan. Kuu nukka leikataan auki,
muodostuu kankaan samettipuitaan kauniita
pyöreähar-jaisia raitoja. — Genovalainen sametti
1. p 1 y y s s i, rikaskuvioinen silkkisametti, jonka
kuviot muodostaa samettinukka; pohjasidos on
tavallista tasaista kudosta. Usein näissä
kankaissa on kultaisia koristelankoja. E. J. S.

Genovan-lahti [dsë-], myös G e n u a u-1 a li t i,
läntisen Välimeren pohjoisin lahti. Sen
rannikoilla Riviera di Ponente ja Riviera di Levante
(läntinen ja itäinen rannikko) on runsaasti
hyviä satamia. Ilmasto terveellinen, ihana,
lauhkea, keskilämpö Genovassa + 15,4° C. Siellä on
paljon käytettyjä parantola-, virkistys- ja
huvittelupaikkoja. E. E. K.

Genoveva (ransk. Oeneviève). 1. Katol.
pyhimys, Pariisin suojeluspyhä, sanotaan eläneen
Pariisissa (k. 512 j. Kr.) ja hunnien
hyökkäyksen aikaau ihmetöillä hankkineen kaupungille
leipää sekä pelastaneen sen nälänhädästä. Pyh.
Dionysiuksen haudaksi väitetylle paikalle lähellä
Pariisia sanotaan hänen rakentaneen ensimäisen
kirkon (samaan paikkaan perustettiin 600-luvulla
St. Dénis’n apottikunta (ks. Kruschin julkaisema
G:n elämäkerta, „Monumenta Germaniæ hist.,
script, rer. meroving." III). — 2. Brabantin
herttuatar, Holiensimmernin linnakreivin
Siegfriedin puoliso, tarullinen henkilö Saksan ja
Ranskan kansankirjallisuudessa, sanotaan
eläneen 700-luvulla j. Kr. Tarinan mukaan kreivin
hovimestari Golo, koetettuaan vietellä G:aa, syytti
häntä valheellisesti aviorikoksesta; G.
tuomittiin kuolemaan, mutta pelastui siten, että
palvelija, jonka tuli panna tuomio täytäntöön, jätti
hänet erämaahan (Ardennein metsään). Eräässä
luolassa G. kuusi vuotta elätti itseään ja
synnyt-tämäänsä poikaa naarashirven maidolla, kunnes
hänen miehensä, joka oli tullut vakuutetuksi

hänen viattomuudestaan, metsästysretkellä löysi
hänet ja vei takaisin linnaansa. Tarina, jonka
alkuperästä ollaan eri mieltä, esiintyy
ranskan-ja saksankielisessä kansankirjallisuudessa
1400-luvulta alkaen; myöhemmin sitä ovat käsitelleet
useat runoilijat esim. Tieck ja Hebbel. [SeufTert,
.,Die Legende von der Pfalzgräfin G.", Golz,
„G. in der deutscheu Dichtuug".] G. R.

Genre [zär] (ransk.), laatu, laji.

Genre-maalaus [zur-] ks.
Laatukuva-maalaus.

Genro 1. G e n r o-i n („vanhempien
valtiomiesten neuvosto"), japanilainen neuvoskunta,
jonka jäsenet keisari nimittää elinajaksi ja joka
antaa hänelle lausuntonsa tärkeistä valtiollisista
kysymyksistä.

Gens [-é-] (lat.. mon. gentes < gignere -
siittää) , suku, sukukunta, heimo.

Gensan, satamakaupunki Koreassa, ks. V ö
n-s a n.

Genserik ks. G e i s e r i k.

Gensonné [zàsonë’], A r månd (1758-93),
ransk. valtiomies, oli asianajajana Bordeaux’n
parlamentissa, valittiin 1791 lakiasäätävän
kansalliskokouksen jäseneksi
Gironde-departemen-tista; muodosti Guadefn, Vergniaud’n y. m.
kanssa girondistipuolueen (ks. t.). G. ehdotti,
että kuninkaan veljet ynnä joukko muita
arvokkaimpia emigrantteja pantaisiin syytteeseen, ja
että Itävaltaa vastaan julistettaisiin sota v. 1792.
G. esiintyi hovia vastaan; mutta syyskuun
murhien jälkeen hän vaati niiden toimeenpanijat
edesvastuuseen ja vastusti kiivaasti
vuoripuo-luetta. G. äänesti konventissa kuninkaan
kuolemaa ja kansaan vetoamista. Kesäkuun 2 p. 1793
hän vangittiin muiden girondistien mukana ja
vallankumoustribunaali tuomitsi hänet
mestattavaksi. G. oli lahjakas, yleväluoutoinen mies ja
suuri puhuja. K. O. L.

Gent, Justus (J o d o c u s) van, flaamil.
taidemaalari 1400-luvulla, van Eyekien
seuraajia. Työskenteli Urbinon herttuan hovissa.
Ainoa varma teos on iso, vanhemman flaamilaisen
koulun paraimpiin maalauksiin kuuluva taulu
, Ehtoollinen" (1474) Urbinon taidegalleriassa.

Gent (ransk. Gand), Belgiassa, Itä-Flanderin
provinssin jjääkaupunki, sijaitsee Lys- ja
Schelde-jokien yhtymäkohdassa, 5 m yi. merenp.
Monet kanavat ja joenhaarat jakavat kaupungin
23:een saareen, joita 63 suurta siltaa yhdistää
toisiinsa. G. on monen rautatielinjan
risteyskohta ja siten tärkeä kaupan ja liikkeen keskus;
164,117 as. (1907). — Kaupungin ulkomuoto on
keskiaikainen, kadut sisäosassa ahtaat;
kuitenkin on monta suurta, avonaista toria, kuten
Vrijdagsmarkt (Alban herttuan aikainen
teloi-tuspaikka), jolle Jak. van Artevelden
kuvapatsas on pystytetty, ja Kouter (harjoituskenttä),
jolla pidetään suuret kukkaismarkkinat, sekä
vanhoilla valleilla sijaitsevat avarat bulevardit.
G:n 55:sta kirkosta varsinkin Pyh. Bavou
tuomiokirkko (rak. osaksi jo 941, osaksi 1274-1300)
on ihanasti sisustettu (siinä on m. m.
Eyck-veljesten kuuluisa siipi-alttari). Pyh.
Nikolauksen (varhais-goottilainen), Pyh. Mikaelin
(15:n-ueltä vuosis.) ja Pyh. Pietariu kirkot ovat myös
mainittavat. Kaupungin muita mainittavia
rakennuksia: raatihuone (14:nneltä vuosis.,
goot-til.), korkea, krllosoitostaan kuuluisa BefTroi-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0752.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free