- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1411-1412

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Gentelen vihreä ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1411

Gentleman [dzentlmdn] 1. gentlemanni
(engl.. < genteel = hyvin kasvatettu), mies, joka
ulkonaisessa esiintymisessään, puvussaan ja
puheessaan noudattaa ylempien seurapiirien tapoja ;
hyvän kasvatuksen saanut jaloluontoinen mies.

Gentry [dzentri] (engl.. < lat. gens = suku),
nimitys, jota alkuansa käytettiin Englannin
„maa-aatelista", s. o. niistä tilanomistajista,
jotka, vaikka heillä ei ollutkaan varsinaisen
aatelin (nobility) etuoikeuksia, kuitenkin
sukuperänsä ja sivistyksensä puolesta saattoivat
kilpailla tämän kanssa. G:iin kuuluivat k n i g h t s
ja esquire s. Sen keskuudesta valittiin
sheriffit, rauhautuomarit ja muut paikkakunnalliset
luottamusmiehet ja edustajiensa n. s.
kreivikunnan ritarien (knights of the shire) kautta se
vallitsi alihuonetta. — Myöhemmin g. nimeä 011
ruvettu käyttämään ylemmän keskisäädyn
nimityksenä, jolloin g:iin luetaan kuuluvaksi myöskin
oppineet, lakimiehet, papit, pankkiirit, upseerit
y. m. J. F.

Gentz [gentsJ, F r i e d r i e li von (1764-1832),
saks. valtiollinen kirjailija, meni 1785 Preussin
palvelukseen, innostui alussa Ranskan
vallankumouksen aatteisiin, mutta esiintyi sittemmin
niiden jyrkkänä vastustajana ja Englannin
historialliselle pohjalle rakentuvan valtiolaitoksen
ihailijana; tuli pian tunnetuksi henkevistä,
tyyliltään loistavista valtiollisista kirjoituksistaan
ja herätti 1797 yleistä huomiota kehoittamalla
Fredrik Wilhelm III:ta tämän valtaistuimelle
noustessa kumousten ehkäisemiseksi antamaan
paino- ja elinkeinovapauden y. m.; siirtyi 1802
Itävallan palvelukseen; hänen seuraavina
vuosina sepittämäusä viralliset kirjoitukset ja
lentokirjaset huokuvat hehkuvaa vihaa Napoleonia
vastaan; niistä mainittakoon erityisesti ,
Frag-mente atis der neuesten Geschichte des
politi-schen Gleicligewichtes in Europa" (1806). V:sta
1812 G. oli Metternichin uskollinen apulainen
ja alkavan taantumuksen innokkaimpia
kannattajia; oli pääsihteerinä Wienin kongressissa ja
Pariisin rauhaa solmittaessa 1815. useimmat
näistä neuvotteluista johtuneet asiakirjat ovat
hänen sepittämäusä; otti huomattavalla tavalla
osaa pyhän liiton kongresseihin ja vastusti
sanomalehdistössä m. m. lehdessä „österreiehischer
Bfobachter" kansojen vapaudenpyrkimyksiä.
Hänen kirjoituksiausa 011 julkaistu 111. m. kokoelma
..Ausgewählte Schriften" (1836-38), „Tagebücher"
(1873-74). [Guglia, ..Friedrich v. G."]

Genua ks. Genova.

Genuiini (lat. genuVnus), syntyperäinen,
todellinen, oikea.

Genus, mon. genera (lat.), suku (ks. t.).

Geodeetti, henkilö, joka toimii korkeamman
geodesian (ks. t.) alalla. — Geodeettinen,
geodesiaa koskeva; G. toimisto, ks.
Aste-mittaus ja Geodesia.

Geodeettinen viiva, steroidisella maanpinnalla
lyhin matka kahden paikan välillä, yleisesti
matematiikassa käyrällä pinnalla lyhin kaari, joka
yhdistää kaksi pinnalla olevaa pistettä. 77. 7?.

Geodesia (kreik. geödaisi’a = maanjako), tiede,
joka käsittelee maapallon pinnan mittaamista ja
kuvaamista. N. s. alempi g., maanmittausoppi.
määrää käytännöllisiä tarkoituksia varten
maanpinnalla olevien pisteitten keskinäisen aseman
pitäen maanpintaa tasona, jota vastoin 11. s.

1412

korkeampi g. määrää maapallon muodon ja
suuruuden ottaen kartoittamistyössä huomioon
maanpinnan kuperuuden. Korkeampaan
geodesiaan luetaan, paitsi astemittausta ja
tarkka-vaakitusta (ks. n.), myöskin painovoiman
määrääminen suuruuteen ja suuntaan nähden,
lati-tudivariatsioniu tutkiminen j. 11. e. Tärkeimmät
geodesiassa käytetyt koneet ovat teodoliitti,
vaa-kituskone, basiskone, tähtitieteelliset koneet,
hei-lurikoneet sekä takymetrian ja fotogrammetrian
koneet. Geodesian laskuissa on „pienimpäin
ne-liöitten metodilla" erinomaisen tärkeä sija.

Geodeettiset työt vaativat erittäin suurta
tarkkuutta ja kestävyyttä, sekä kysyvät melkoisia
kustannuksia, jonka tähden eri maissa niitä
varten on valtionvirastoja, joista
maanmittausyli-hallitukset hoitavat alempaa geodesiaa ja
erityiset geodeettiset toimistot (joko
erillään olevat laikka yhdistettyinä pääesikuntien
kanssa) toimivat korkeamman geodesian alalla.
Sivistysvaltiot ovat sitä paitsi sopineet
yhteistyöstä korkeampaan geodesiaan nähden
antamalla avustusta yhteiselle Potsdamin
keskustoimistolle sekä pitämällä kansainvälisiä
geodeettisia kongresseja. Näitten kongressien pöytäkirjat
sekä keskustoimiston julkaisut muodostavat
tärkeän osan geodeettista kirjallisuutta. [Helmert,
,,Die mathematisclien und physikalischen
Theo-rieen der höheren Geodäsie" : Jordan (-Reinhertz),
„Handbuch der Vermessungskunde".] 77. 7?.

Geodi (lat. geö’dcs) ks. M a n t e 1 i.

Geodynamiikka (kreik. gë = maa, ja dynamis
= voima), oppi kiinteiden kappaleitten liikkeestä.

Geofagia (kreik. gë - mäa, ja pliage’in =
syödä), maan- 1. mullan- (saven-, hiekan- tai
kalkin-) syöminen, mikä muutamissa kansoissa
tavataan ravinnon puutteesta tapahtuvana, tahi
joskus myöskin hermosairaissa henkilöissä
luonnonvastaisen maunsuunnan aiheuttamana, olien
osaltaan taudillisen tilan tunnusmerkkinä,
osaltaan ehkä myöskin itse sairaloisuudeu syynä.
Niinpä lämpimämmissä maissa tiilitehtaitten
työväki sairasti taka-aikoina paljon erityistä
ankara nlaatuista veritautia 1. vähäver isyyttä
(ankylostomiäsis), joka aiheutui pienistä
sisäl-mysmadoista (Aneli ylostomum duodenale), joita
syödyn saven mukana tai epäsiisteyden kautta
joutui heidän suuhunsa ja sisälmyksiinsä.

17. 0-7?.

Geoffrey of Monmouth [dzefri 9v movmop]?
lat. Galfridus (k. 1154). arkkiteiiii, sittemmin
St. Asaphin piispa, julkaisi Arthur tarustoa
käsittelevän teoksen nimeltä ,,Historia Regum
Britanniæ", joka näyttää olleen valmiina 1136.

.7. H4.

Geoffroy Saint-Hilaire [zofrua sflt xln’r].
1. É tien ne G. (1772-1844). ransk.
eläintieteilijä, tuli 1793 Pariisin „Jardin des plantes"in
luura nkoisosaston professoriksi. Oli mukana
Napoleonin sotaretkellä Egyptissä (1798-1802),
jonka luonnonhistoriaa hän tutki, tuoden
kotimaahansa runsaita kokoelmia ; v:sta 1809 „Faculté
des sciences"iu eläintieteen professori. G. 011
julkaissut suuren joukon teoksia: „Philosopliie
ana-tomique" (1818-20), ..Principes de la philosophie
anatomique" (1830), joissa molemmissa hän
kehittää ajatustaan eläinkunnan järjestelmällisestä
yhtenäisyydestä, „Études progressives d’1111
natu-raliste" (1835), ..Notions synthétiques de physio-

Gentleman—Geoffroy Saint-Hilaire

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0754.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free