- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1417-1418

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Geologi-kongressit ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1417

Geologi-kongressit

—Geologiset kartat

1118

maissa. Ensiksikin täällä on tärkeänä osana
etupäässä jääkautisten irtonaisten maalajien
tutkiminen, mutta ennen kaikkea täällä odottavat
selvittämistään arkeiset ja proterozooiset
muodostumat, jota vastoin fossiiliupitoisia nuorempia
kerrostumia ei meillä ole ensinkään. Ensimäisenä
on maamme vuoriperää seikkaperäisesti ja
laajalti tutkinut F. J. Wiik (1839-1909).
Nykyisen miespolven aikana ovat tiedot maamme
vuori- ja maaperästä suuresti laajentuneet ja
selventyueet, etupäässä Sederholmin,
Ramsay n ja Frosteruksen tutkimusten kautta.
Näin ovat suomalaiset tiedemiehet muitten
alku-vuorialueitten tutkijain, varsinkin
skandinaa-vialaisten ja pohjois-ameriikkalaisten geologien
rinnalla ottaneet osaa maan historian
vanhempien ja vaikeimmin selitettävien vaiheitten
selvittämiseen. Yhtenä tuloksena näistä töistä
on m. m. ollut, että nykyään jo alkaa
muodostua jonkunlainen käsitys niistäkin olosuh
teista, joissa alkuaan syvällä maankuoren sisässä
olleet eruptiivivuorilajit ovat syntyneet (vrt.
Graniitti). Varsin huomattava on myös se
havainto, että jo arkeisella ajalla ovat
vallinneet monessa suhteessa nykyisiä muistuttavat
olosuhteet, että silloin jo 011 ollut ei vain
nykyisten kaltaisia tulivuoria laavoiueen ja
tuffei-neen, vaan myös jokia, jotka ovat vierittäneet
mukulakiviä, ja meriä, joihin on lietteitä
asettunut. Ilmastokaan ei näin ollen ole saattanut
olla peräti nykyisestä poikkeava. Maan
historia on näin pidentynyt ennen arvaamattoman
kauas taaksepäin.

[Geologian historiaa: A. Geikie, ,,The
fouuders of geology" (1897) ; K. von Zittel,
..Geschichte der Geologie und Paleoutologie". —
Geologian oppi- ja käsikirjoja:
W. Ramsay, »Geologian perusteet" (1909) ;

E. Kayser, »Lehrbuch der Geologie" (2 os.,
1907-08) ; A. de Lapparent, »Traité de géologie"
(3 os., 1906) ; T. C. Cliamberlin ja R. D.
Salisbury, »Geology" (3 os» 1906) ; J. Walther,
»Geschichte der Erde und des Lebens" (1906) ;

F. Frech, »Lethæa geognostica. Handbuch der
Erdgeschichte" (monta nid» ei vielä kok.
ilmestynyt) ; E. Suess, »Das Antlitz der Erde" (3 os»
1901).] P. E.

Geologi-kongressit, yleiset geologien
kokoukset. joihin osanottajia tulee eri maista.
Ensimäi-nen yleinen kansainvälinen g.-k. pidettiin
1878 Pariisissa, ja sen jälkeen niitä ou ollut:
1881 Bolognassa, 1885 Berliinissä, 1888
Lontoossa. 1891 Washingtouissa, 1894 Zürichissä,
1897 Pietarissa (jolloin tehtiin myös retkeily
Suomeen). 1900 Pariisissa, 1903 Wienissä, 1906
Meksikossa. Kesällä 1910 pidetään semmoinen
Tukholmassa. Näissä kongresseissa päätetään
yhteisten geologisten yleiskarttojen
julkaisemisesta, pyritään saamaan aikaan
yhdenmukaisuutta eri maissa käytettävään geologiseen
nimistöön y. m» sekä keskustellaan yleisistä
geologisista kysymyksistä, pidetään esitelmiä
tieteen uusimmista tuloksista ja nannaan toimeen
yhteisiä retkeilyjä. P. E.

Geologinen ajanjako. Maapallon historian
aika jaetaan m a a i 1 m a n k a u s i i n 1. e e r o
i-h i n, nämä kausiin ja niiden alaosastoihin
ja nämä vuorostaan vaiheisiin. Näiden
nimitykset ovat samat kuin niillä muodostuma-

sarjoilla, -systeemeillä ynnä niiden alaosastoilla
ja -ryhmillä, jotka ovat muodostuneet kunkin ajan
kuluessa (ks. Geologiset muodostumat).
— Geologisten ajanjaksojen pituudesta ei
tiede ole vielä kyennyt saamaan selvää, ei edes
eri kausien suhteellisesta pituudesta. On kyllä
monellakin tavalla koetettu laskelmilla arvioida
sitä aikaa, joka on kulunut ensimäisten
elimellisten olentojen ilmestymisestä maapallolle, mutta
tulokset ovat olleet suuresti toisistaan
poikkeavia. Alhaisimpien laskujen mukaan olisi tähän
kulunut 20 miljoonaa vuotta (Lord Kelvin),
kor-keimpain mukaan yli 2000 miljoonaa (Rudzki,
Ekholm). Joka tapauksessa näkyy niistäkin, että
maan kehitykseen on kulunut suunnattoman
pitkiä aikoja, mikä tuntuukin luonnolliselta, kun
tietää, että pilvenkorkuisia vuorijonoja on
tasoittunut ja tuhansien metrien vahvuisia
kerros-sarjoja on muodostunut aikoina, jotka ovat olleet
vain murto-osia maan koko iästä, ja kumminkin
on maanpinnan kulumisen ja sedimenttien
kerrostumisen muinaisina aikoina täytynyt käydä
suunnilleen yhtä hitaasti kuin nykyäänkin, niin
hitaasti, ettei useinkaan yhdessä miespolvessa
huomaa mitään muutoksia maanpinnan
muodoissa. P. E.

Geologinen kommissioni ks. Geologinen
toimisto.

Geologinen profiili, pystysuora
läpileikkaus-kuva geologisista muodostumista (kerroksista,
kerrosryhmistä, systeemeistä j. n. e.).

Geologinen toimisto, valtion kustantama
laitos, jonka tehtävänä on maan geologisten
olosuhteitten selvittäminen ja geologisten
karttojen laatiminen sekä myös maan
kiveunäisrik-kauksien etsiminen ja tutkiminen. Geologisia
toimistoja on kaikissa sivistysmaissa. Suomen
g. t. perustettiin 1886. Sitä ennen oli malmien
etsintää ja osittain myös geologista tutkimista
toimittanut n. s. vuorihallitus, joka nyt
lakkautettiin. G. toimistoon kuului alun pitäen neljä
vakinaista virkamiestä, nim. johtaja, kaksi
valtiongeologia ja yksi geodeettinen insinööri.
Viimemainittu virka muutettiin 1909
kolmanneksi valtiongeologin viraksi. Toimiston
ensimäisenä johtajana oli K. A. Moberg (ks. t.),
jonka jälkeen (1892) tähän virkaan tuli J. J.
Sederholm (ks. t.). Geologisia
kenttätutkimuksia varten otetaan joka kesäksi valtiongeologeille
ylimääräisiä apulaisia. — Paitsi geologisia
karttoja ja niihin liittyviä karttalehtien selityksiä
toimittaa g. t. kahta julkaisusarjaa: »Bulletin
de la Commission géologique de la Finlande" ja
»Geotekiiillisiä tiedonantoja". — G. t. on
teolli-suushallituksen valvonnan alainen.

Eri maissa ovat g. toimistot seuraavan
miliisiä: Venäjällä »Geologitseskij komitet",
Ruotsissa »Sveriges geologiska undersökning",
Norjassa ja Tanskassa »Den geologiske
under-søgelse", Saksan valtioissa kussakin »Geologiselle
Landesanstalt", Englannissa »Geological survey
of the United Kingdom", Ranskassa »Service
de la carte géologique de la France", Italiassa
»Coinitato geologico d’Italia", Espanjassa
»Co-misiön del mapa geolögico de Espana",
Yhdysvalloissa »Geological survey of U. S. A." P. E.

Geologiset kartat, sellaiset kartat, joille
erilaiset vuorilajit, maalajit, kivennäislöydökset
y. m. ovat merkityt eri väreillä tai merkeillä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0757.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free