- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1423-1424

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Geometra ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1423

Geometridae— George

1424

Plücker, Steiner, Cayley, v. Staudt, Salmon,
Cremona, Klein y. m. 1800-luvun alussa Gauss,
Bolyai ja Lobatsevskij loivat epä-euklidisen
geometrian. Viime aikoina 011 myös ruvettu
tarkemmin tutkimaan geometrian perusteita,
aksiomeja; m. m. Riemann, Helmholtz ja aivan
äskettäin Hilbert ovat julkaisseet tutkimuksia tältä
alalta. J. L-g.

Geometridae ks. Mittariperhoset.

Geometrinen sarja ks. Sarja.

Geometrinen ura, (yksi tai useampi) viiva,
tai (yksi tai useampi) pinta, jonka kaikki
pisteet täyttävät sam’;ui määrätyn ehdon, mutta
jonka ulkopuolella (tasapinuassa tai
avaruudessa) olevat pisteet eivät täytä mainittua ehtoa.
Esim. ympyräviiva on niiden pisteiden g. u., jotka
ovat tasapinnassa yhtä etäällä samasta pisteestä.
Pallon pinta on niiden pisteiden g. u., jotka
ovat avaruudessa yhtä etäällä samasta pisteestä.
— Analyyttisessä geometriassa sisältyvät g. u:aa
määräävät ehdot yhtälöihin. Pisteen asema
tasapinnassa 011 nimittäin määrätty sen kahdella
koordinaatilla (ks. t.). Ne voivat olla joko
suoraan tunnetut tai kahdella, kaksi
tuntematonta sisältävällä yhtälöllä määrättävissä. Mutta,
jos on tunnettu vain toinen näistä yhtälöistä,
niin sillä ou äärettömän monta juuriparia, toisin
sanoen se määrää äärettömän monen pisteen
aseman tasapinuassa. Ne sijaitsevat kuitenkin
kaikki samalla viivalla: pisteiden g. u:lla
(poikkeustapauksissa saadaan yksityisiä pisteitä tai
useampia viivoja). Pisteen aseman avaruudessa
määrää taas kolme koordinaattia. Sen tähden
on käyrä viiva avaruudessa kahden, kolme
tuntematonta sisältävän yhtälön määräämä g. u.;
pinta on yhden, kolme tuntematonta sisältävän
yhtälön määräämä g. u. U. S:n.

Geomorfogenia ks. Geologia.

Geomorfologia (kreik. (?ë = maa ja morphë’ =
muoto), oppi kiiuteästä maanpinnasta ja sen
muotojen kehityksestä. [Penek, ,,Morphologie
der Erdoberfläclie" (1894. 2 os.).]

Geomys ks. Taskuhiiri.

Geonomia (kreik. <70 = maa, ja nomos - laki),
Th. Epsteinin 1888 teoksessaan „Geonomie oder
mathemathische Geographie" (Wien) käyttämä,
matemaattisen maantieteen ja kartografian
nimitys.

Geo-onomastiikka (kreik. gé = maa, ja
ono-mastiko’n = nimiluettelo) 1. topografinen o. =
maantieteellinen uimitiede (ks. t.).

Georg ks. Y r j ö.

George [dzödz], Henry (1839-97),
pohjois-amer. taloustieteilijä, toimi ensin merimiehenä,
latojana, kullankaivajana Kaliforniassa ja
sittemmin sanomalehtimieheiiä San Franciscossa ja
New Yorkissa; puhujana hän matkusteli ristiin
rastiin Yhdysvalloissa ja Kanadassa, kävi monta
kertaa Isossa-Britanniassa ja
Uudessa-Seelannissa. Taloustieteilijänä G. keskitti huomionsa
pääasiallisesti maakysymykseen. Hän väittää,
että tuotantovoimien ja yhteiskunnan rikkauden
suuunattomasti kasvaessa työväestön köyhyys ja
kurjuus on lisääntynyt, ainakin siinä
merkityksessä että suhteellisesti yhä pienempi osa
yhteiskunnan työn tuotosta joutuu työntekijöille, ja
että tämän epäkohdan syy ei ole etsittävä niistä
laeista, jotka määräävät hyödykkeiden
tuotannon, vaan niistä, jotka määräävät hyödykkeiden

jakautumisen. Tuotteet jakautuvat työmiehen,
kapitalistin ja maanomistajan kesken. Jos.
niinkuin G:n mielestä
todella on iaita,
tuotannon kasvaessa työmies
ei saa entistä
suurempaa palkkaa eikä
kapitalisti entistä
suurempaa korkoa, niin
on selvä, että
maanomistaja saa koko
voiton h. s. maaukorou
muodossa. Tuo yhä
nouseva maankorko on
kaiken pahan
varsinainen juuri; G:u
mukaan se on noiden
säännöllisesti
uudistuvien liikepulienkiii
varsinaisena syynä.
G. väittää myöskin — ja tässä hän poikkeaa
sosialisteista — ettei ole olemassa todellista
ristiriitaa työn ja pääoman välillä. Vastakkaiset
puolueet eivät ole työ ja pääoma, vaan työväki ja
maanomistajat, ja hän ratkaisee koko
yhteiskunnallisen kysymyksen ehdottamalla että
yhteiskunta verotuksen kautta ottaa itselleen koko
maankoron. Tämä vero ei kuitenkaan saisi
kohdata sitä maanarvoa, joka ou syntynyt maahan
pannun pääoman ja työn kautta, vaan ainoastaan
sitä arvoa, jonka maa semmoisenaan on saanut
yhteiskunnan taloudellisen edistyksen johdosta.
Kaikki muut, työtä ja pääomaa rasittavat ja
yhteiskunnan tuotantokyvyn kasvamista
ehkäisevät verot voitaisiin poistaa, sillä tämä yksi
vero (single tax) riittäisi kaikkiin
yhteiskunnan tarpeisiin. Se tekisi myöskin maansaannin
tuotannollisiin tarkoituksiin helpoksi, koska
maanomistajain olisi vaikea pitää maataan
käyttämättömänä. G:n teoksista mainittakoon: „Our
land and land policy" (1871), „Progress and
poverty" (1879; suomennettu nimellä ,,Edistys
ja köyhyys", 1906), joka on hänen huomattavin
teoksensa. ,,Protection and free trade" (1886),
„The condition of labor" (1891), „The science of
social problems" (1898). — G. sai heti paljon
kannattajia eri maissa ja herätti siten
nykyaikaisen maareformiliikkeen, joka aluksi
(1880-luvulla) kulki kokonaan G:n viittomaa
suuntaa, mutta joka nyt on useimmissa maissa siitä
tuntuvasti poikennut. (vrt.
Maareformi-liike.) Ameriikassa, jossa georgelaisen
liikkeen huomattavimpia johtajia on G:u poika
Henry G. junior (s. 1862), toimii G:n
aatteitten hyväksi The American single
tax 1 e a g u e. Suurempia käytännöllisiä
tuloksia on kuitenkin saavutettu Austraaliassa.
jossa maaomaisuutta 011 kovasti verotettu
progressiivisella verolla Uudessa-Seelanuissa ja
Uudessa Etelä-Walesissa. Euroopassa 011 G:u
aatteilla enimmin kannattajia Englannissa, jossa
Land restoration leagueon kokonaan
G:n kannalla, Tanskassa ja Norjassa, joissa
kum-paisessakin on erityiset H.-G.-yhdistykset omine
aikakauskirjoilleen („Ret" ja ,,Retfaerd"). [H. G.
junior, „Life of H. G.".] J. F.

George Sand [zorz säd], ransk. naiskirjailijan
A. L. A. Dudevanfin kirjailijanaimi. ks.
S a n d, George.

Henry George.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0760.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free