- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1425-1426

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - George ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1425 George-

George [-o’-], Stefan (s. 1868), saks.
lyyrikko, perusti 1892 lehden „Blätter für die Kunst",
jolla alkoi uus-idealistisen kirjall. suunnan. Tata
lehteä painetaan ainoastaan rajoitetulle
lukijakunnalle (kuitenkin ilmestynyt otteita, jolka
oval julkisesti saatavissa) ja niissä on G.
julkaissut suurimman osau runojaan. Hänen
julkaisemistaan runokokoelmista huomattakoon
„Hymnen, Pilgerfahrten, Algabal" (2 p. 1809),
„Die Bücher der Hirten- und Preisgediehte, der
Sagen und Sänge und der häugenden Gärten"
(2 p. 1S99), „Die Fiebel, Auswahl erster Verse"
(1901), „Das Jahr der Seele" (1904), „Der
Tep-pieli des Lebens und die Lieder von Traum und
Tod" (1904). G:n lyriikka hekumoi
todellisuudelle vieraassa ihannemaailmassa. Kieli on
soinnukasta, paikoittain himmeää, ja aikaansaa
maalaajan vaikutuksia ja haaveellismaagillisia
tunnelmia. [Klages, ,,Stefan G." (1902) ; Zwymann,
,.Das Georgesche Gediclit" (1902).] J. H-l.

Georgi [-o’-], Johann Gottlieb (k. 1802),
saks.-veti. tutkimusmatkailija ja kansatieteilijä,
mineralogian professori Pietarin
tiedeakatemiassa, syntyisin Pommerista. Suoritti laajoja
tutkimusmatkoja Euroopan ja Aasian Venäjällä
aluksi (1768) yhdessä Pallasin, sittemmin
(1770-74) Falckiu kanssa. G:n julkaisuista ovat
suo-malais-ugrilaiselle kansatieteelle tärkeitä
matkamuistelmat „Bemerkungen eiuer Reise im
Rus-sisehen Reich" I-II (1775) sekä omiin ja
muidenkin matkailijain huomioihin perustuva laaja
kansatieteellinen esitys: ,,Besehreibung äller
Nationen des Russischen Reichs" (1776-80, myös
ransk. 1776; 2:neu saks. pain. 1782; noin
satakunta kuvaa, osa värillisiä). G:n muista
julkaisuista on mainittava:
..Geographiscli-physikali-sche und naturhistorische Beschreibung des
russischen Reiches" (9 osaa, 1797-1802). Y. TV.

Georgia (georg. Kharthveli, ven. Gruzija, arin.
Vrastan, pers. Gurdsistan, turk. Giirclsi),
maakunta Venäjän Kaukaasiassa, käsittää etupäässä
Rion- ja Kura-jokien yläjuoksun ympärillä
olevan painanteen Kaukasus-vuorten ja Armeeuian
välillä n. 81,000 km1, s. o. pääosat Tiflisiu ja
Kutaisin sekä osan Karsin kuvernementtejä.
Nimi G. tuli käytäntöön 1200-luvulla, maan
suojeluspyhimyksen Georgin 1. Yrjön mukaan. N.
2 milj. as., joista n. 380,000 georgialaista
(muista k ansoista ks. K a u k a a s i a). He
kuuluvat k h a r t h vv e 1 i e n suurempaan kausaan,
jonka sukuperästä ollaan epätietoisia.
Georgia-lainen on komearyhtinen. vaalea-ihoinen,
tummatukkainen ja -silmäinen; varsinkin naiset ovat
kauneudestaan kuuluisia ja sentähdeu haluttuja
islamilaisten haaremeihin. Luonteeltaan
georgia-lainen on ylevämielinen, rohkea, vieraanvarainen,
mutta samalla huoleton. Senpätähden hän
taloudellisesti onkin toimekkaampien
armeenia-laisten velallinen. Maan- ja viininviljelystä
harjoitetaan, samoin karjanhoitoa. Georgialaisilla
on samoinkuin kaukaasialaisilla ikivanha
omakielinen kristillinen kirjallisuus. Uskonnoltaan
suurin osa kreik.-katolilaisia. E. E. K.

H i s t o r i a. G:n (Kharthvelin) nimi oli vanhaan
aikaan Iberia ja sen asukkaina olivat iberiläiaet.
Se oli ikivanha valtakunta, joka aikoinaan
lienee joutunut Aleksanteri Suuren valtaan, mutta
myöhemmin taas esiintyy erityisenä
kuningaskuntana, toisinaan taas jakaantuu useampiin »cl-

-Georgia 1426

laisiin, jotka taas yhdistettiin. Tavallisesti G.
oli mahtavammista naapureistaan riippuvainen.
Kristityn aikakaudeii alussa G:ssa oli sisällisiä
riitaisuuksia, joiden johdosta persialaiset ja
ar-meenialaiset saivat jalansijaa maassa. 4: unen
vuosis. alussa kristinoppi juurtui maahan, ja
samoihin aikoihin G. joutui ajoittaiseen
riippuvaisuuteen bysanttilaisesta valtakunnasta, josta
se oli tämän opin saanut, myöhemmin taas
arabialaisista ; paitsi heitä myös persialaiset ja
seldsukit vallitsivat maassa, joka vain
ohimennen, kuten David II:n aikana (n. 1100), voi
puolustaa itsenäisyyttään ja karkoittaa vieraat.
1200-luvulla mongolit Tsingis-kaanin ja hänen
poikainsa aikana hävittivät G:aa, ja 1300-luvulla
uudestaan sama kansa Timurin johdolla. G:ii
kuningas Aleksanteri I jakoi 1424 maan poi
kainsa kesken, joten syntyi kolme valtakuntaa:
Imerethi lännessä, Kharthli ja Kaheti idässä.
Viimemainitut joutuivat Persian ylivallan
alaisiksi, mutta turvautuivat siitä vapautuakseen
Venäjään; vihdoin niiden hallitsija Heraklius II
tunnusti Venäjän ylivallan 1798 ja hänen
poikansa Yrjö XIII luovutti maansa keisari
Paavalille. Keis. Aleksanteri I julisti maan 1802
Venäjän maakunnaksi. Länsi-osa G:aa, Imerethi,
(joka oli jakautunut useampaan alueeseen),
joutui 1810 Venäjälle ja 1829 jätettiin tälle
valtakunnalle jäljellä oleva osa Turkin G:aa ynnä
linnoitus Ahaltsyk. vrt. Grusian kieli ja
kirjallisuus. G. R.

Georgia [dzödzig], lyh. G a., Yhdysvaltojen
Etelävaltioita, pohjoiseen Floridasta, 153,490
km2. Luoteis-osa G:aa 011 Appalakkien täyttämä,
keski-osassa levittäytyy n. s. „Piedmont",
vuoriston juurella oleva kumpumaa, idässä ja etelässä
on maa matalaa alluviumia tai
tertiääri-muodostumaa, täynnä laajoja soita ja rantajärviä.
Suurimmat joet: Savaunah, Chattachochee, Ogechee
sekä Altamaha; ne muodostavat ylämaasta
laskeutuessaan sarjan putouksia. Ilmaston
keskilämpö on subtrooppinen, mutta lämpövaihtelut
usein sangen jyrkät, 1897 mitattu — 22° C.
Asukkaista, joita 1906 oli 2,443,719, on n. puolet
neekereitä; täysikäisistä 31%
kirjoitustaidottomia; koulupakkoa ei ole. Elinkeinoista on
maanviljelys tärkein. Viljelyskasveista mainittakoon
varsinkin puuvilla (tuotanto 1906 366 milj. kg)
maissi, vihannekset (38,7 milj. mk 1900), tupakka
(72 milj. kg). Laajoista metsistä (n. 70%
alueesta) saatiin (1900) puuta 71 milj. mk:n,
tärpättiä 41.9 milj. mk:n arvosta. Tuottoisa 011
myös karjanhoito. Vuorityö antaa marmoria ja
rautaa. Teollisuus on verrattain allilla —
väestöstä asuukiu ainoastaan 11 % kaupungeissa.
Puuvillateollisuuslaitoksia 113 (1906) ;
huomattava on myös myllyteollisuus. — Pääkaupunki
Atlanta. Muista ovat tärkeimmät:
satamakaupungit Savaunah — 3:s Yhdysvaltain puuvillan-,
l:nen tärpätinvientipaikka — ja Brunswick
sekä sisämaankaupunki Macou. G:n nyk.
hallitusmuoto on v:lta 1877. V. 1907 hyväksyttiin
yleinen kieltolaki G:ssa. — G. kuului niihin 13
valtioon. jotka 1776 julistautuivat
riippumattomiksi, se on niistä viimeiseksi asuttu; 1733
perusti Oglethorpe ensimäisen siirtolan. V. 1752
G. korotettiin siirtomaaksi; 1861 se liittyi
etelävaltioihin, kärsien sitten paljon orjain
vapautussodasta. E. E. K.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0761.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free