- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1431-1432

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Geoterminen syvyysaste ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1431

Geranium

—Gerhard

1432

kukkaisistutusten tuotteet huomattavat. —- G:n
ovat luultavasti slaavilaiset sorbit perustaneet.
30-vuotisessa sodassa sen 1639 hävittivät
ruotsalaiset. E. E. K.

Geranium ks. Kurjen polvi.

Geranium-öljy, kaupassa käypä eetterinen
öljy, jota saadaan joko Pelargonium roscumistä
ja muista etelä-ranskalaisista ja algerialaisista
PeZarøowiwm-lajeista tai Turkissa kasvavasta
Andropogon Sclicenanthus heinästä. Käytetään
hajuvesien valmistukseen. Edv. Hj

Gérard [zerä’r], Etienne Maurice, kreivi
(1773-1852), ransk.’ marsalkka, otti v:sta 1791
lähtien osaa vallankumouksen ja Napoleonin
sotiin, yleni 1806 brigadi- ja 1812
divisioona-kenraaliksi Venäjän sodassa, jossa hän
paluuret-kellä taitavasti johti suuren armeian
takajoukkoja; otti vv. 1813-14 erittäin kunniakkaasti
osaa taisteluihin Saksassa (varsinkin Bautzenin
tappeluun) ja Ranskassa; liittyi Napoleoniin
tämän palattua Elbasta (1815) ; Lignyn voitto (16
p. kesäk. 1815) on luettava hänen ansiokseen;
valittiin 1822 ja 1827 edustajakamariin, jossa
liittyi vapaamieliseen vastustuspuolueeseen; oli

1830 sotaministerinä ja ylennettiin marsalkaksi;

1831 ja 1832 hän johti sitä ransk. sotajoukkoa,
joka karkoitti hollantilaiset Belgiasta; tuli 1833
päärien kamarin jäseneksi ja oli 1834 sota- ja
pääministerinä. J- F.

Gérard [zerä’r], Francois Pascal
Simon (1770-1837), ransk. taidemaalari, Davidin
oppilas ja hänen klassillisen suuntansa jatkaja.
Herätti huomiota hyvin sommitellulla
,,Belisa-rius" taulullaan (1795, Pietarissa) ja saavutti
yleisön suosion tyhjän äitelällä ja teennäisellä
kuvallaan ,,Amor suutelee Psykheä" (1798,
Louv-ren museossa), jonka tapaisia akateemisia
maalauksia edelleen ovat m. m. ,,Neljä ikäkautta"
(1806, Napolissa), ,,Homeros", „Daphuis ja Chloe"
ja „Corinna". G:n isoilla historia- ja sotakuvilla
Napoloen I:n ja restauratsionin ajoilta ei,
sivis-tyshistoriallista puolta lukuunottamatta, ole
erinäistä taidearvoa, jotavastoin G. kätevänä
muotokuvaajana loi parhaansa (esim.
,,Miniatyyrimaa-laaja Tsabey tyttärilleen". 1796, Louvressa).
Hänen lukuisista arvohenkilöiden
muotokuvistaan, joissa hän, luopuen Davidin demokraattisen
yksinkertaisesta tyylistä, käytti loisteliaan
upeata ylimystyyliä van Dyckiä muistuttavine
pylväineen ja verhoineen, mainittakoon erittäin
m:me Récamier, m:me Lætitia, Napoleon I ja
Aleksanteri I. G. oli aikansa muotimaalari ja
sai paroonin arvonimen. [„(Euvres de baron
F. G." julk. Adam (3 osaa, 1852-57) ja Ch.
Eph-russi, .,Gaz. d. beaux-arts" (1890).] ’ E. R-r.

Gerard
ä-/, Nikolai Nikolajevitj? (s.
1838), Suomen kenraalikuvernööri, ven. [-virkamies, tuli suoritettuaan lainopilliset opintonsa
Pietarin yliopistossa ja palveltuaan tuomarin
viroissa Pietarissa ja Varsovassa, 1882 Venäjän
senaatin kassatsionidepartementin jäseneksi sekä
valtakunnanneuvoston siviili- ja
kirkollisdepar-tementin puheenjohtajaksi 1900. Kun v:n 1905
lopulla suurlakon jälkeen Pietarissa tapahtui
käänne Suomea kohtaan noudatetussa
politiikassa suopeampaan suuntaan, määrättiin G.
ruhtinas Obolenskijn jälkeen Suomen
kenraalikuvernööriksi ja osoittikin tässä toimessa
todellista pyrkimystä edistää maamme etua ja tark-

kaan noudattaa toiminnassaan lakia ja oikeutta.
Mutta juuri tämä G:n käytös herätti
suomivihol-lisissa piireissä keisarikunnassa suurta
tyytymättömyyttä häntä vastaan, ja kun taantumus
pian jälleen yhä enemmän nosti päätänsä, sai G.
15 p. helmik. 1908 eron
kenraalikuvernöörin-virastaan, jättäen täällä jälkeensä kunnioitetun
ja kaivatun muiston.

Gérard de Nerval [zerä’r da nerva’l], ransk.
kirjailija, ks. Nerval ja Labrunie.

Gerasa, muinoin kaupunki Palestiinassa
itäpuolella Jordania Jabbokin erään lisäjoen
varrella, vielä vanhan ajan lopulla kukoistava, nyk.
tserkessien asuttama kylä Dzeras.
Roomalais-ajalta on säilynyt laajoja raunioita (muureja,
torneja, pari temppeliä, kylpimöitä,
yksityis-rakennuksia y. m.). vrt. myös Dekapolis.

K. J. H.

Gerber, Karl Friedrich von (1823-91),
saks. oikeustieteilijä ja valtiomies, tuli 1843
lakit, tohtoriksi, 1846 ylim. professoriksi Jenaan,
1847 saksalaisen oikeuden vakin. professoriksi
Erlangeniin, 1851 professoriksi ja yliopiston
kansleriksi Tiibingeniin, 1862 prof. Jenaan, 1863
prof. Leipzigiin, jossa 1871 kultusministeriksi.
Kirjoittanut: ,,Das wissenschaftliche Prinzip des
gemeinen deutschen Privatrechts" (1846) ;
„Sys-tem des d. Privatrechts" (1848-49) ; „t)ber
öffentl. Rechte" (1852) ; ,,Grundzüge eines
Systems des deutschen Staatsrechts" (1865) y. m.;
perusti Jheringin kanssa 1856 „Jahrbücher für
die Dogmatik des lieutigen röm. und deutsch.
Privatrechts". K. H-a.

Gerbert, arkkipiispa, ks. Sylvester II.

Gerbert, Martin (1720-93), saks.
musiikkihistorioitsija, St. Blasieuin luostarin johtaja.
G. kokosi Saksan, Ranskan ja Italian
luostari-kirjastoista suuren joukon keskiaikaisia,
musiikkia koskevia käsikirjoituksia ja julkaisi ne 1784
nimellä ,,Scriptores ecclesiastici de musica sacra".
Tämän suuriarvoisen lähdeteoksen jatkona ovat
Coussemakerin julkaisut. I. K.

Gerhard [gërhart], Johann (1582-1637),
saks. luterilainen teologi. G., joka ensin
työskenteli käytännölliskirkollisella alalla, kohoten
1615 Koburgin kenraalisuperiutendentiksi,
siirtyi 1616 Jenaan professoriksi ja pysyi tässä
toimessa kuolemaansa asti. Nuoruudessaan hän sai
syviä vaikutelmia Johan Arndtilta (ks. t.) ja
kirjoitti tämän hengessä arvokkaan
hartauskirjan „Meditationes sacræ" (1606). Myöhemmin
tultuaan puhdasoppisuuden tukipylvääksi hän
arkana oikeauskoisuudestaan erosi kaikista, joilla
ei ollut virheetöntä puhdasoppisuuden mainetta,
m. m. opettajastaan Arndtista. Tältä ajalta on
hänen myöhempi hartauskirjansa „Exercitium
pietatis" (1612), joka ei kuitenkaan ole
aikaisemman arvoinen. Molemmat nämät teokset
ovat jo aikaisin suomeksi käännetyt. G:n
dogmaattinen pääteos on „Loci communes
theo-logici" (9 nid. 1610-22, viim. pain. 1863-95),
luterilaisen puhdasoppisuuden klassillinen teos,
jossa tämän aatesuunnan sekä valo- että
varjopuolet selvästi tulevat näkyviin. Katolilaisia
vastaan kohdistui hänen suuri teoksensa:
„Con-fessio catholica" (4 nid. 1634-37). Hallitsijansa
neuvonantajana G:lla oli tavaton vaikutus
aikakautensa kirkkopolitiikkaan. [Trceltzsch,
„Ver-uunft und Offenbarung bei Johann Gerhard

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0764.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free