- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1433-1434

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Gerhard ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

143:5

Gerhard—Germaania

1434

uud Melanchton" (1891) ; Hupfeld, „Die Ethik
.Johann Gerhards" (1908).] E. K-a.

Gerhard 1. Gert III S u u r i (n. 1290-1340),
Holsteinin kreivi, sanotaan nuorena eläneen
köyhyydessä ja olleen määrättynä hengelliseen
säätyyn. V. 1316 hän Eerik Menvedin liittolaisena
taisteli Brandenburgia vastaau; 1326 Valdemar
III:n tullessa Tanskan kuninkaaksi G., joka oli
hänen enonsa, tuli valtionhoitajaksi ja sai
Etelä-Jyllannin perittäväksi lääniksi. Sittemmin hän
sai myöskin suuria alueita Pohjois-Jyllannissa
pantiksi hallitukselle antamistansa lainoista.
Saksalainen sortovalta aikaansai kuitenkin
kapinayrityksiä, joita G. turhaan koetti
tuke-huttaa. Yöllä huhtik. 1 p. vasten 1340 tanskai.
ritari Nils Ebbesen Baudersin kaupungissa
surmasi G:n äkkiylläköllä. K. G.

Gerhardt [zerä’r], Karl Friedrich
(1816-56), ransk. kemisti, 1844-48 professorina
Montpellier’ssa, eli sitten Pariisissa, tuli 1855
professoriksi syntymäkaupunkiiusa Strassburgiiu,
jofisa hän seur. v. kuoli. Hän on maamieliensä
ja aikalaisensa Laureufin kanssa suuresti
vaikuttanut kemiallisen katsantokannan
muuttamiseen dualistisesta unitaariseeu käsityskantaan.
Orgaanisen kemian alalla hän koetti yhdistää
silloin vastakohdaksi toisilleen asetetut
radikaali-ja substitutsioniteoriat, ja oli varsinaisen
tyyppi-teorian esittäjä. Hän teki selväu erotuksen
molekyli-, atomi- ja ekvivalenttikäsitteiden
välillä, jolla alalla suuri epäselvyys silloin oli
olemassa. Tästä oli m. m. seurauksena, että hapen
ja hiilen atomipainot tulivat entisiin verraten
kaksinkertaisiksi, ja vasta tämän kautta
atomi-arvo-käsite selvemmin esiintyi. G:n tärkeimmät
kirjalliset teokset ovat „Précis de chimie
orga-nique" (1851-55) ja „Précis d’analyse cliimique"
(1855). Edv. Hj.

Gerhardt [-ë], Paulus (1607-76), saks.
virsirunoilija; tuli 1651 Mittenwaldin (Markissa)
rovastiksi ja 1657 Berliinin Nikolainkirkon
diakoniksi ; kun G. ei voinut, vakaumustaan
loukkaamatta, noudattaa erästä ediktiä, jonka suuri
vaaliruhtinas oli julkaissut uskonnollisten
riitojen ehkäisemiseksi, täytyi hänen 1666 luopua
virastaan; 1669 G. kutsuttiin arkkiteiniksi
Lüb-beniiu, jossa kuoli. G:n virret ovat
protestanttisen virsiruuouden helmiä; kristillisen tunteen
syvyys, avoin silmä kaikelle tosi-inhimilliselle,
terve ja tosirunollinen luonnoutajunta sekä
muodon selvyys ja kauneus ovat hänen runoutensa
pääpiirteitä. Ensimäinen kokoelma G:n virsiä
(120 virttä) ilmestyi nimellä ,,Haus- u.
Kirchen-lieder" (1666) ; uuden laitoksen toimitti
Wacker-nagel (1843) ja hist.-kriitillisen laitoksen
Bachmann (1866) ; G:n virsiä on otettu kaikkien
protestanttisten kirkkojen virsikirjoihin (nyk.
suomalaiseen 12). [Gödeke, „Gruudriss".] K. ö.

Géricault [zerikö’], Jean Louis André
Théodore (1791-1824), ransk. taidemaalari,
Carle Vernefn ja Guérin’in oppilas. G. on
klas-sillisuuden vastustaja ja Ranskan
naturalistis-romanttiseu suunnan esitaistelija. Antiikkisten
aiheiden ja plastillisen levon sijaan G. asetti
taiteensa päämääräksi nykyelämän ja intohimon
esittämisen, koettaen saada esille liikuntoa ja
koloristista vaikutusta, samalla kuin hän,
kyllästyneenä perinnäisiin kauneustyyppeihin,
mielellään esitti eriskummallisia ja kamalia aiheita. Hä-

nen aikaisimpia, erittäin reippaasti ja rohkeasti
tekemiään maalauksia ovat ratsukuvat ,,Chasseur
à cheval" (1812) ja ,,Haavoittunut kyrassieeri"
(1814, mol. Louvren museossa). V. 1817 G.
matkusti Italiaan, jossa tutki Michelangeloa ja
etupäässä Caravaggiota, laatien samalla
erinomaisia luonnoksia rajuliikkeisiin eläinkuviin
(varsinkin hevoskuviin). Palattuaan Pariisiin hän
valmisti todellisuudesta saamansa aiheen mukaan
ison maalauksen „Medusa laivan
haaksirikkoutuneet" (1819, Louvressa), joka herätti
huomiota hirmuisella aiheellaan ja esitystapansa
häikäilemättömyydellä, joskin kuva nykyään
tuntuu verrattain sävyisältä .,koulu"-tuotteelta.
Tämän jälkeen seuranneen Englanuissa
oleskelunsa aikana G. rupesi Charlefn vaikutuksen
alaisena tekemään kivipiirroksia ja maalasi
kansanelämää ja urheilukuvia (esim. ,,
Kilpa-ratsastus Epsomin luona", 1821, Louvressa). G.
kuoli tapaturmaisesti (pudottuaan ratsun
selästä) ainoastaan 32-vuotiaana, ehtimättä
läheskään toteuttaa häneen kiinnitettyjä suuria
toiveita ja saavuttamatta taiteessaan sitä
persoonallista erikoisleimaa, joka ilmeni vasta
Ranskan romantiikan varsinaisen alkajan Delacroix’n
maalauksissa. [Ch. Blauc (1845), Ch. Clément
(1879) ja L. Rosenthal (1906).] E. R-r.

Gerick, Hannu (k. 1541), seikkailija, jonka
Preussin herttua Albrekt 1540 lähetti Suomeen,
m. m. Eerik Flemingin luo, tarkoituksessa
aikaansaada kapinaa Kustaa Vaasaa vastaan. G.
joutui kiinni, kidutettiin tunnustukseen ja kuoli
seur. v. vankeudessa. [K. Grotenfelt, .,Hannu
Gerickin lähetys Suomeen v. 1540" (Hist.
Arkisto XII).]

Gerilla-sota (esp. guerilla), partio- 1.
sissisota.

Gerknäs ks. K i r k n i e m i.

Gerlach, Andreas Christian (1811-77;,
saks. eläinlääkäri, v:sta 1848 Berliinin
eläiu-lääkärikoulun opettaja, v:sta 1859 Hannoverin
eläinlääkärikoulun professori ja johtaja, josta
toimesta kuitenkin 1870 siirtyi takaisin
Berliinin koulun johtajaksi. Häu kehitti tuntuvasti
molempia kouluja sekä laajensi opetusta etenkin
patologisessa anatomiassa, fysiologiassa ja
histologiassa. Hän on edistänyt tiedettä monilla
julkaisuillaan (ruttotaudeista, eläinloisista,
lihantarkastuksesta y. m.) sekä laatinut oppikirjan
kotieläinten yleisessä sairaanhoidossa ja
käsikirjan oikeuseläinlääkeopissa. G. oli avustanut
ja julkaissut „Mitteilungen aus der
tierärzt-lichen Praxis im preussischen Staat" ja toimitti
sarjaa ,,Archiv für vvissenschaftliche und
prak-tische Tierlieilkunde". Kp.

Gerland [gcrlant], Georg (s. 1833), saks.
maan- ja kansatieteilijä; v:sta 1875
Strass-burgin yliopiston professori ja sen ohella v:sta
1903 siellä olevan seismologisen keskusaseman
johtaja. Kirjoittanut m. m. 5:unen ja 6:iinen
osan Waitzin julkaisemaan teokseen
,,Anthro-pologie der Naturvölker", jotka osat käsittelevät
Austraalian saariston kansoja. Toimittanut
Berg-hausin fysikaalisen kartaston kansatieteellisen
osan. Julkaisee v:sta 1887 „Beiträge zur
Geo-physik" sekä v:sta 1892 valtionmaitten
maantiedettä koskevia kirjoitelmia. W. S-m.

Germaania, roomalaisten Saksalle antama
nimitys; heidän käsityksensä mukaau G. ulottui

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0765.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free