Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - German baptists ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1439 Gérome—Gervinus 1440
noilija. Hänen tunnetuimpia runokokoelmiaan
ovat „Palmblätter" (1857, suomennettu),
„Pfingst-roseu" (1864). Niissä ou runsaasti runollista
havaitsemusta, kieli ou lennokasta, joskus
retorista. [F. Braun, „Erinnerungen an Karl G."
(1891) ; A. Otto, „Karl Gerok" (1898).] J. H-l.
Gérome [zerö’m], Jean Léon (1824-1904),
ransk. taidemaalari ja kuvanveistäjä.
Delaro-cken ja Gleyren oppilas. Maalannut antiikkisia
laatukuvia („Kreikkal. kukkotaistelu", „Phryne
areiopagiu edessä", ,,Augustuksen vuosisata",
„Cæsarin kuolema" y. m.) ja etnografisia,
etenkin itämaisia kansankuvauksia, joihin G. otti
aiheet laajoilta matkoiltaan („Turkkil.
teurastaja", ..Arabialainen ja hänen hevosensa",
„Van-ki" y. m.), sekä myöskin
historiallis-anekdoot-tisia* kohtauksia („Ludvik XIV ja Moliére",
,,Remhrandtiu työhuone", ,,Kaksintaistelu
naamiaisten jälkeen" y. m.). G:n maalaukset, joista
parhaimmat ovat pientä kokoa, osoittavat
harrasta tutkimusta ja objektiivista tarkkuutta ja
ovat muodoltaan varmoja, mutta kuivanjärkeviä
ja kylmiä sekä väritykseltään sileitä ja
maalauksellista vaikutusta vailla. Myöhemmällä
iällään G. toimi kuvanveistäjänä, jona hän on
huomattavampi kuin maalarina, ja teki m. m.
onnistuneita värillisiä veistoksia (esim.
naiskuva-patsas ,,Tanagra" ja Sarah Bernhardt, mol.
Luxembourgin museossa). G. tuli 1863
professoriksi ,,École des beaux-arts"iin, jossa A. Edelfelt
oli hänen oppilaanaan. [Ch. Moreau-Vauthier
(1905).] E. R-r.
Gerontit (kreik. yerontes = vanhukset),
vanhinten neuvoston jäsenet. Homeroksen
runoelmissa g:t ovat ylhäisiä ja eteviä miehiä (vanhoja
tai nuoria), jotka kuningas kutsuu neuvotteluun,
kun tärkeät asiat ovat ratkaistavat.
Historiallisena aikana geronttien neuvosto, g e r u s i a. oli
useissa ylimysvaltaisissa yhteiskunnissa, niink.
Spartassa, Eliissä, Kreetan kaupungeissa,
varsinaisena valtioneuvostona. Spartan gerusiassa oli
28 jäsentä, jotka kansankokous (apella) valitsi
60 vuotta täyttäneitten ylimyssukuisten miesten
joukosta. Virka oli elinaikainen ja vastuuton
(tilitön). Kumpaisellakin kuninkaalla oli
neuvostossa yksi ääni. Gerusia valmisti kaikki
kansankokouksessa käsiteltävät asiat, olipa sillä
kuningas Theopompoksen aikuisen lain mukaan
valta yksissä neuvoin kuninkaitten kanssa
korjata kansankokouksen päätöksiä.
Hallitustointen yleinen johto oli gerusian ja eforieu (ks. t.)
hallussa; sitä paitsi gerusia hoiti rikosoikeutta.
-— Useissa Kreetan kaupungeissa gerontit
valittiin virkavuotensa suorittaneiden hallitusmiesten
(kosmoi) joukosta. O. E. T.
Gerschau, P. von, historiallinen kirjailija,
palveli seitsemän vuotta (n. 1810-17)
ylimetsän-hoitajana Viipurin läänissä, jossa häntä
kiitettiin kunnolliseksi ja moitteettomaksi mieheksi.
Sai sitten 3-vuotisen eläkkeen ja tuli
karanteeni-laitoksen päällysmieheksi Nyborgiin Tanskaan.
Siellä hän 1821 julkaisi suuriruhtinas Nikolai
Paulovitsille omistetun esityksen Suomen
historiasta „Versuch tiber die Gescliichte des
Gross-fiirstenthums Finuland" (pain. Odensessa).
[Hist. Arkisto XVIT, pöytäk. s. 51.] K. G.
Gersdorffiitti (nikkelihohde),
hopean-valkea, pentagonidodekaedrisesti kiteytyvä
mineraali, kokoomukseltaan nikkeliarsenikkidisulfidi
(NiAsS). Jotenkin harvinainen; löytöpaikkoja
Loos Ruotsissa, Sehladming Steiermarkissa.
P. E.
Gerson [zersö’], Jean Charlier de
(1303-1429), jumaluusoppinut; kotoisin Gersonista
Reimsin hiippakunnassa, opiskeli Pariisissa
Pierre d’Ailli’n johdolla saavuttaen 1392 teol.
tohtorinarvon ja tuli 1395 Pariisin yliopiston
kansleriksi. Pisan (1409) ja Kostnitzin (1414-18)
reformatorillisissa kirkolliskokouksissa G.
pontevasti puolusti sitä ajatusta, että yleinen
kirkolliskokous on oleva paavin yläpuolella; G.
oli myös vaatimassa Hussin ja Hieronymus
Praagilaisen kuolemantuomiota. — G. oli
nonii-nalisti, mutta hänen nominalistisessa
katsantokannassaan on käytännöllis-mystillinen
perussuunta ; hän tahtoi yhdistää keskenään
skolas-tiikkaa ja mystiikkaa ja luoda siten suurempaa
eloisuutta kirkon oppiin. Mystikkona G. ou
varovainen eikä suinkaan itsenäinen. G:n
teokset (5 nid.) on julkaissut L. E. Du Pin (1706).
[J. W. Schwab, „Joh. Gerson" (1858).] K. O.
Gerstäcker
ë-J, Friedrich (1816-72),
saks. romaanin- ja matkakertomusten [-kirjoittaja, teki laajoja jalkamatkoja m. m.
Pohjoisia Etelä-Ameriikassa ja kirjoitti niistä
monilukuisia kuvauksia, esim. „Die Regulatoren in
Arkansas" (1845), „Mississippibilder" (1847),
„Amerikanische Wald- und Strombilder" (1849),
samoin ajanvieteromaaneja, kuten ,,Der
Walin-sinuige" (1853), „Tahiti, Roman aus der Südsee"
(1877), „Gold" (4 p. 1878), „Die beiden
Sträf-linge" (5 p. 1881) y. m. G:n kootut teokset
ilmestyivät"44:nä nidoksena (1872-79). J. H-l.
Gerundium
u’n-) (lat., < gerere = toimia),
latinan kielessä aktiivinen substantiivinkaltainen
yksiköllinen -ndum päätteinen verbinmuoto, jota
suomessa lähinnä vastaa 4:s infinitiivi. G:n [-sukuinen on gerundivum, passiivinen
adjek-tiivinen -ndus päätteinen verbinmuoto = suomen
passiivin l:n partisiippi. K. J. H.
Gerusia [-rüsi’ä] (kreik.), geronttien neuvosto,
ks. Gerontit.
Gervais [zervë’], Paul (1816-79), ransk.
eläintutkija, professorina Montpellier’ssä 1841,
Pariisissa „Faculté des sciences"issa 1865 ja 1868
vertailevan anatomian professorina „Jardin des
plantes"issa. G:n lukuisista teoksista monet ovat
paleontologian alalta: „Histoire naturelle des
in-sectes aptères" (1844-47), ,,Zoologie et
paléonto-logie frangaises" (1848-53), „Histoire naturelle
des mammifères (1854-55), ,,De la métamorpkose
des organes et des générations alternantes"
(1860-61), „Zoologie et paléoutologie générales"
(1867-75), ,,Recherches sur 1’ancieuneté de 1’homme et
la période quaternaire" (1867). ,,Reptiles vivants
et fossiles" (1869), ,,Ostéographie des cétacés
’vivants et fossiles" (1868-77; yhdessä van
Bene-deniii kanssa). E. IF. S.
Gervex [zerve’ksj, Henri (s. 1852), ransk.
taidemaalari. Maalannut opettajansa Cabanelin
tapaan alastomia naiskuvia (esim. „Naamioitu
alaston nainen", 1886) ja nykyaikaisia realistisia
laatukuvia sairaaloista, kirkoista, näyttelyistä
y. m. (esim. „Salongin juryn äänestys", 1885,
Luxembourgin museossa) ; myöskin isoja
seinämaalauksia Ranskan tasavallan historiasta sekä
muotokuvia ja maisemia. E. R-r.
Gervinus [-V-], Georg Gottfried (1805-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
