- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1443-1444

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Geryon ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1443

Gessopainting—Getz

1444

uojensa otsikkokuvat. G:n kootut teokset (2 uid.)
ilmestyivät 1777-78. [G:n elämäkerran kirj.
Hot-tinger (1796) ; H. WölITlin, „Salomon Gessner"
(1889).] J. n-i.

Gessopainting [dzessope’intif]/ (it.-engl.,
„kipsi-maalaus"), maalaustapa, jossa maalaus
suoritetaan matalalle reliefipohjalle; käytännössä
keskiajalla Italiassa ja otettu jälleen käytäntöön
varsinkin Englannissa (Burne-Jones y. m.) sekä
Saksassa. E. R-r.

Gesta Romanorum
vö’-J (lat., = [-,.roomalaisten urotyöt") myöskin nimeltään ..Gesta" t.
„His-toriæ moralisatæ" (lat. = ..moraliseeraavia
kertomuksia"), latinankielinen pilajuttu-, satu- ja
legenda-kokoelma, joka alkuperäisenmuotoisena
todennäköisesti on syntynyt Englannissa 13:nneu
vuosis. lopulla tai 14:nneu alussa. Tekijä on
tuntematon ; toiset luulevat siksi
benediktiläisluosta-rin prioria Petrus Berchoriusta (k. 1362), toiset
yhtä aiheettomasti erästä Helinandus nimistä
kirjailijaa. Sen julkaisi A. Keller (1842).
Saksaksi sen on kääntänyt Grässe (1842). Etevä
painos on Herrtagen toimittama (Early English
Text Society, 1879). J. H-l.

Geste [zest] (ransk.) ks. Chanson de
g e s t e.

Gesterby 1. Gästerby, maatila Kemiössä.
Sen sai rälssinä 1500 luvulla Rytiug-suku, jolta
G. kulki naimisen kautta Henrik Wildemanmlle
ja sitten Hans Stälhandskelle. 1740-luvulla G:n
omisti Gerhard Grundel ja 1768 sen osti
verovapaaksi Maximilian Carpelan. G:hyn ovat
kuuluneet säterit Johannelund ja Augustberg.
Nykyisin se on Wrede-suvulla. — Samannimisiä kyliä
ja tiloja on useissa rannikkopitäjissä. K. 8.

Gestilren, taistelupaikka Länsigöötanmaalla
Ruotsissa, jossa kuningas Sverker II kaatui
yrittäessään voittaa takaisin valtakuntaansa 1210.

Gestilä ks. Kestilä.

Gestio pro herede (lat., = „perillisenä
käyttäytyminen") , room. oikeudessa oleva nimitys;
tarkoitti sellaisen henkilön esiintymistä
perijänä, joka lain mukaan ei ollut vielä
perintöoikeutta saanut. K. H-a.

Gestrikland ks. G ä s t r i k 1 a n d.

Gestrinius
Vn-J, E r n e s t (1663-1739), suom.
runoilija Ison vihan ajoilta, tuli ylioppilaaksi
Turussa. 1687, maisteriksi 1694, vararehtoriksi
Viipurin kouluun 1695, Viipurin koulun [-rehtoriksi 1696, kielten lehtoriksi Viipurin lukioon
1698 ja Jääsken kirkkoherraksi 1705.
Venäläisten hyökätessä maahan 1707 hän meuetti kaiken
omaisuutensa ja pääsi vuosia kestäneen
pakoret-ken jälkeen Ruotsiin, jossa toimi kirkkoherrana.
Julkaisi 1718 valitusrunon ,,Nödlijdande
flychtin-gars klagan öfwer sitt långsamma kårss och
elände", 1722 runot ,,Ivlagelig röst i en
tro-inner-lig bön om hielp uti nöden til frelsaren Jesum"
ja ,,Oryggeligt löfte" y. m. Hänen kootut
teoksensa on julkaissut P. Hanselli. LA. Hultiu, „E.
G." (Ruots. kirjallisuusseuran „Förh. och upps.",
13, 1899).] E. n.

Gesualdo [dzcsua.’-], Carlo, Venosan
ruhtinas (1560-1614), it. kuorosäveltäjä. Pyrkiessään
jäljittelemään muinaiskreikkalaista säveltyyliä
häu johtui rohkeiden uudistusten tienraivaajaksi,
käyttämällä kromaattisia sävelyhtymiä, joissa
hän luuli toteuttavansa antiikkisen musiikin
periaatteita. I. K.

Geta [jë-]. 1. K u n t a, T. ja P. lääni sekä
Ahvenanmaa, Ahvenanmaan khlak.,
Sund-Vårdö-Salt-vik-Finström-Getan nimismiesp.; 80,s knr, joista
viljeltyä maata 797 ha (1901) ; 27 manttaalia,
talousavuja 52, torpansavuja 43, muita savuja
60; 1,227 as., miltei kaikki ruotsinkielisiä; 100
hevosta, 540 nautaa, 509 lammasta (1907).
Sivistyslaitoksia: kansakouluja 2. — 2.
Seutukunta, Turun arkkihiippakuntaa,
Ahvenanmaan rovastik., Finströmin kappeli, tulee itsen,
khrakunnaksi (sen. p. e/3 1906). Kirkko kivinen.

— 3. n. s. G:n vuorelta on Ahvenanmaan ihanin
ja laajin näköala. K. S.

Getalaiset (kreik. g et ai),
thraakialaissukui-nen kansakunta Balkanin niemimaan
koillisosassa. Asuivat 5:unellä vuosis. e. Kr. Tonavan
eteläpuolella, nyk. Bulgaariassa. Myöhemmin
(4:nneltä vuosis. alkaen) heidät tavataan
Tonavan pohjoispuolella, nyk. Romaaniassa ja
Sieben-biirgenissä, samansukuisten daakilaisten itäisinä
naapureina. V. 106 j. Kr. Rooman keisari
Trajanus kukisti Dekebaloksen
daakilais-getalai-sen valtakunnan ja muutti daakilaisten ja
geta-laisten maan roomalaiseksi provinssiksi (Dacia).

— Myöhemmin getalaiset on välistä sekoitettu
gootteihin. -— Getalaiset palvelivat Zalmoksis
(Zamolksis) nimistä jumalaa ja uskoivat
saavansa hänen luonaan elää haudantakaista
elämää. O. E. r.

Getsemane (aram. gat semänë s. o. öljykuuruaj,
Jerusalemin edustalla öljymäellä oleva paikka
(vrt. Mark. 1432 ; Matt. 26^), jossa Jeesus
elämänsä viimeisenä yönä taisteli kovan
sieluntais-telunsa ja Juudaan kavaltamana vangittiin.
Nykyinen G:n puutarha Öljymäen juurella on
muurin ympäröimä ja siinä kasvaa kahdeksan
vanhaa öljypuuta; se kuuluu fransiskaaneille, jotka
jo 1673 mainitaan puutarhan vuokraajina.

Ar. H.

Getto (Ghetto), Italian ja itämaitteu
kaupungeissa juutalaisille asuttavaksi annetun
korttelin nimi. Rooman aikoinaan kuuluisan g:n
luovutti juutalaisille asuttavaksi paavi Paavali
IV 1556. G:t ovat nyttemmin hävinneet
melkein kaikkialta. Mutta mielellään juutalaiset
vieläkin asuvat koossa omissa
kaupunginosissaan. Elämää g:ssa ovat kuvanneet A. Bernstein,
L. Kompert, I. Zangwill y. m. K. T-t.

Gettysburg [ge’tizbSg], Pennsylvaniassa, 58
km Harrisburgista loun. oleva kaupunki, jossa
!-3/7 1863 kenr. maj. Meaden johtamat
pohjois-valtalaiset (90,000) voittivat kenr. Leen
komentamat etelävaltalaiset (68,000). Voittajain
mies-htikka 25 %, voitettujen 32,6 %. Taktillinen arvo
(ks. t.) 0,79. -Iskin-.

Getulit (lat. gætü’li), rosvoileva muinaisajan
paimenkansa, asusti läntisessä Saharassa,
nykyisen Etelä-Marokon seuduilla.

Getz [gets], Bernhard (1850-1901), norj.
lainoppinut ja valtiomies. Tuli 1876 Kristiaanian
yliopiston professoriksi ja oli 18S7-91 ja samoin
v:n 1893 jälkeen Norjan syyttäjistön ylin
johtaja. Kuului valtiomielienä maltillisesti
konservatiivisiin. Julkaissut m. m. „Om den
saakaldte-delaktighet i forbrydelser", „Om paanke til
høiere ret i civile og krimiuelle sager" sekä „Det
statretslige forhold mellem Finland og Rusland"
(„Tidskrift for Retsvidenskab"), jossa innolla ja
taidolla puolustaa Suomen oikeutta. R. E.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0770.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free