- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1451-1452

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Gezeliusten raamattuteos ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1451

Ghadames— Ghiberti

1452

lueeseeu; kääntyi 1853 katoliseen uskoon. G:n
lukuisista teoksista mainittakoon: ,,Gustav
Adolf" (1835-37), „Allgemeine Kircheugeschichte"
(1841-46), „Papst Gregorius VII und sein
Zeital-ter" (1859-61).

Ghadames
ädä’-J (Gadames 1. R h a d [-a-ni e s), melkein ympyränmuotoinen keidas
Saharan erämaassa Turkin Pohjois-Afrikan alueella,
n. 30° pohj. lev. ja 500 km Tripoliksesta
lounaaseen ; n. 350 m yi. merenp. Keitaassa on
samanniminen kauppakaupunki. Asukkaat, u. 7,000,
ovat pääasiallisesti berberejä ja arabialaisia
sekä näistä ja neekereistä syntyneitä
sekarotuisia; harjoittavat hedelmänviljelystä, mutta
varsinkin tavarainkuljetusta. G:ssa on 73 ha
viljeltyä maata. Siellä kasvaa taatelipalmuja (n.
63,000 puuta), viikuna- ja aprikoosipuita,
meloneja y. m. Ympärillä n. 6 km pitkä suojamuuri
lentohiekkaa vastaan. Karavaanitiet
Timbuktusta, Kauosta, Ghatista ja Tuatista
Tripolik-seen käyvät G:n kautta välittäen Sisä-Afrikan
tuotteiden (norsunluu, vaha, kumi, kultahiekka,
vuodat ja vuohennahat) sekä eurooppalaisten
tavarain kauppavaihtoa (vuotuisesti n. 2,800
kamelitaakkaa, yht. 350.000 kg). — G:in
lounaisosassa on roomalaistyylisiä raunioita, ja
todennäköistä on että G. sijaitsee garamanttien
vanhan Cydamus uimisen kaupungin paikalla, jonka
roomalaiset v. 19 e. Kr. valloittivat. W. S-m.

Ghardaia, kosteikko Ranskan
Pohjois-Afri-kassa Algerista etelään; n. 120,000
taatelipalmua. Sen n. 30,000 as., jotka kuuluvat
aikaisemmin kristinoppia tunnustaneeseen
berberiläis-heimoon Beni Msab, ovat säilyttäneet
kansallisuutensa ja tapansa. Heidän G. nimisessä
kaupungissaan on 9,315 as. (1901), ja se on
ranskalaisten sotilas- ja telegrafi-asema. E. E. K.

Ghasel ks. Gaseeli.

Ghasnavidit ks. G a s n a v i d i t.

Ghat 1. R h a t, keidas Pohjois-Afrikassa, 24°
57’ pohj. lev. 10° 12’ it. pit. Tripoliksesta n. 915
km. Sen G., Tunin ja Barakat nimisissä
kaupungeissa on n. 8,000 as. Taatelipalmuja on
70,000; maanviljelys ei tyydytä omaa tarvetta.
Aikaisemmin vilkas ja tuottava kauppa
Tunik-seu kanssa on lakannut v:n 1874 jälkeen, jolloin
Turkki G:u anastettuaau sen kielsi. G:in
markkinat ovat vielä jokseenkin tärkeät. — Asukkaat
tunnustavat islaminoppia mutta elävät ankarassa
yksiavioisuudessa. E. E. K.

Ghats-vuoret (hindustanin kiel. gliats =
penger, porras), Etu-Intiassa, Dekanin ylätasangoii
ylöspäin taipuneet reunat. L ä n s i-G., joka
Nilgiri- ja Anamali-vuorina jatkuu eteläkärkeen
asti kulkee varsinkin Bombaysta alkaen lähellä
rannikkoa useampina jonoina; keskimäärin se
on n. 1,200 m korkea, Mahén itäpuolella nousten
2,030 m:iin. Itään se laskeutuu loivemmin,
rannikolle jyrkkinä penkereinä, joten kulku
Länsi-G:n yli on hankala; ainoastaan kolmesta kohdiu
on rakennettu rautatie sen poikki. 11 ä-G. on
paljoa vähemmän yhtenäinen vuorijono,
katkeillen moneen matalaan osaan. Se kulkee n. 100
km:n etäisyydellä rannikosta, korkein kohta vain
1.645 m. — Geologisesti G.-vuoret ovat vanhoja,
pohjoisempana myös basalttista rakennetta.

E. E. K.

Ghazali [-zä’-]. Muhammed Ibn
Muhammed ai G. (1059-1111), arab. filosofi, oli

kotoisin Khorasanista, tutki sufilaisen opettajan
johdolla teologiaa Nisaburissa ja tuli opettajaksi
Bagdadiin 1091, mutta heitti jo 4 v:n perästä
toimensa jouduttuaan epäilemään ortodoksian
totuutta ja lähti 10-vuotisille matkoille
Aleksandriaan saakka, jonka jälkeen hän vielä kerran oli
opettajana Nisaburissa nauttien suurta
kunnioitusta ja ihailua. G. tunsi jo aikaisin syvästi
uskon ja tieteen välisen ristiriidan ja antautui
yhä enemmän sufilaiseen haavemielisyyteeu.
Teoksessa „Ihjå ulüm addin" („Uskontotieteiden
elähyttämiuen") G. lähtien Aristoteleen
filosofiasta tulee epäilyksiin filosofian arvosta ja
koettaa todistaa, että islam on muita uskontoja ja
filosofisia järjestelmiä etevämpi. G:n lukuisista
teoksista ovat vielä mainittavat „al Mungid",
jossa hänen kehityksensä kaikki vaiheet
kuvastuvat (julk. Schmölders, 1842), ransk. käänsi
Barbier de Meynard (1877) ja „Tahäfut
alfa-låsifa" (,,Filosofien häviö"). Osan teoksiansa. G.
kirjoitti persiaksi. Useat käännettiin keskiajalla
hepreaksi. [Gosche, ,,über Ghazzalis Leben und
Werke" (1858).] K. T-t.

Ghega, Karl von (1802-60), itäv. insinööri,
1850-60 Itävallan valtionrautateiden
rakennushallituksen päällikkö ja siis Itävallan
ensimäis-ten rautatierakennusten johtaja; suorittanut
myös 1824-40 useita tie- ja vesirakennustöitä
Polijois-Italiassa, m. m. Pon alajuoksulla.

Gherardesca [gerarde’ska]. Ugolino della
G., Donoraticon kreivi (k. 1289) ; guelfipuolueen
johtaja Pisassa ; tasavallan kenraalikapteeni. Oli
yhteen aikaan karkoitettuna kotikaupungistaan,
mutta sai palata 1278 ja hankki puolueelleen
joksikin aikaa ylivallan. Häntä vastaan
nousivat kuitenkin ghibelliinit kaupungin
arkkipiispan Ubaldini’n johdolla, ja sitkeän puolustuksen
jälkeen G. kahden poikansa ynnä kahden
pojanpoikansa kanssa joutui vangiksi sekä heitettiin
erääseen torniin, missä vangitut kärsivät
nälkäkuoleman. Heidän kohtaloansa kuvaa
lilkutta-vasti Dante „Divina Commedia" teoksessaan;
myöhemmin muut runoilijat ovat käsitelleet
samaa aihetta. G. R.

Ghetto ks. Getto.

Ghibelliinit, keskiaikainen puoluenimi, jota
Italiassa käytettiin Hohenstaufien puolustajista
näiden taistellessa paavien kanssa, joiden
kannattajia kutsuttiin guelfeiksi (ks. t.). Nimi
johtuu kenties sotahuudosta „Hie Waiblingen"
(erään Hohenstaufien linnan nimi), tai
luultavammin Gibello nimestä, jota Sisilian
arabialaiset käyttivät Hohenstaufeista. G. nimitystä
käytettiin vielä Hohenstaufien suvun sammuttua
1500-luvulh’ asti, vaikka alkuperäinen merkitys
oli hävinnyt; niinpä Firenzessä aatelistoa
kutsuttiin ghibelliineiksi, kansanpuolue oli guelfejä.
Useimmissa Italian tasavalloissa olivat asukkaat
jakaantuneina näihin kahteen puolueeseen.

K. O. L.

Ghiberti [gibe’r-], Lorenzo (di Cione) (1378
-1455), it. kuvanveistäjä, n. s. varhaisrenesanssin
alkajia Firenzessä. Oli alkuaan kultaseppä ja
toimi myös taidemaalarina (freskoja Pandolfo
Malatestan palatsissa Rimini’ssä). G:n
ensimäi-nen huomiota herättänyt veistoteos oli
pronssi-reliefi „Iisakin uhraaminen" (1402), voiton
saanut kilpakuva Firenzen kastekappelin toisen
pronssioven teettämistä varten. Vv. 1403-24 G.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0774.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free