- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1461-1462

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Gigantit ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1461

Gigantit—Gilbertin-saaret

1462

•{ruuvikierteiden, akselien, reikien y. m.)
sum-mittaisval alistuksessa.

Gigantit (kreik. Gigäs), kreik. tarustossa
rajut jättiläiset, jotka nousivat taisteluun jumalia
vastaan. Hesiodoksen mukaan he olivat
sikiyty-ueet Gaian helmaan pudonneista silvotun
Ura-noksen veripisaroista. Vanhemmassa runoudessa
ja taiteessa he esiintyivät aivan
ilimisenmuotoi-siua, myöhemmin (helleenistisellä ajalla) tulee
näkyviin se käsitys, että heillä oli säärien
asemesta isoja käärmeitä. Heidän taistelunsa
jumalia vastaan (gigantomakhian) kerrottiin
tapahtuneen Phlegran tasangolla, joka
sijoitettiin milloin Pallenen niemimaahan, milloin
Thes-saliaan y. m., myöhemmin myös Italian
Campa-niaan. Roomalaisten runoilijain mukaan he
taistelussa kokosivat korkeat vuoret päällekkäin ja
myllersivät koko luomakunnan. Jumalien
puolella olivat esitaistelijoina Zeus, Athene,
Dionysos sekä ilimissukuinen Heerakles. G:t
kukistuivat kaikki; kerrottiinpa useiden g:tien viruvan
vuorten tai saarten alla (esim. Enkelados Etnan
alla) ; kuu he liikahtivat, syntyi maanjäristys.
— Merkillisin g:tieu taistelua esittävä taideteos
on Pergamouin kuuluisan alttarirakennuksen
suurenmoinen korkokuva-friisi. — Uudemmissa
kielissä g i g a n 11 i-sanaa käytetään joskus
yleensä jättiläisen, giganttinen
jättiläis-suuruisen merkityksessä. O. E. T.

Gigantoliitti, suurina kuusitahkoisina
prismoina esiintyvä kivennäinen, joka on
muuttumis-tulos kordieriitista tai turmaliinista ja sisältää
pääasiallisesti kiillettä. Nimityksen on A. E.
Nordenskiöld antanut Tammelasta löydetylle
muunnokselle. P. E.

Gigantostraca ks. Jättiläis äyriäiset.

Gigartina ks. Karrageeni.

Gigas librorum ]-ö’-] (kreik. gigas =
jättiläinen, lat. liber - kirja; ,,kirjojen jättiläinen"),
myös Pirun raamattu, Tukholman kuniuk.
kirjastossa oleva kallisarvoinen käsikirjoitus,
käsittävä 309 (alk. 318) pergamenttilehteä, joitten
korkeus ou 0,9 m ja leveys 0,5 m. Vanhin osa on
kirjoitettu kauniilla goottil.
minuskeli-kirjoituk-sella, alkukirjaimet koristetut väreillä ja
kullalla. Kannet ovat 4,5 cm:n vahvuisista
tammi-levyistä. Siihen sisältyy: 1) Vanha testamentti
Vulgata-käännöksenä, lukuunottamatta psalmeja,
jotka ovat Hieronymuksen käännöksinä; 2)
Flavius Josephuksen „Antiquitates judaicæ" ja
.helium judaicum"; 3) Isidorus Hispaleusiksen
„Ori-gines vei opus etymologicarum"; 4) Johannicius
Johanneksen, „De physica ratione", jonka jäljestä
muutamia lehtiä on leikattu pois (ennen v. 1561) ;
5) Uusi testamentti, myöskin Paavalin apokr.
kirje laodikealaisille; apostolien teoissa sangen
vanha teksti, — mikäli tiedetään, ainoa
Hiero-uymusta aikaisempi käännös. Luku- ja
värssy-jako puuttuu todistaen käsikirjoituksen korkeaa
ikää: 6) Confessio peeeatorum (rippipeili) ;
sen-jälkeen kaksi piirustettua lehteä, toisella on se
pirunkuva, joka kirjalle ou antanut nimen; 7)
Experimentum de furto et febribus; 8)
Cosmak-sen (k. 1125) böömiläinen kronikka; 9)
Kalendarium (tärkeä lähde Böömin sisäiseen
historiaan. päättyy v:een 1224; B. Dudik julkaisi sen
1852). — Tämän kalendariumin mukaan on
käsikirjoituksen syntyajaksi tahdottu päätellä vv.
1224-1239 : mahdollista kuitenkin on. että pääosa

on paria sataa vuotta vanhempi. G. l:n arvellaan
olevan kirjoitettu Podlazitzissa (Böömissä) ;
oltuaan sitä ennen erinäisissä muissa luostareissa
se 1594 vietiin keisari Rudolfin nähtäväksi
Praa-giiu, josta Köningsmark valloitettuaan Praagin
toi sen muitten kirjallisten aarteitten (ks.
Codex argenteus) mukana Tukholmaau.

Giglioli [dziljö’-], Enrico Ilillyer
(1845-1909), it. eläintieteilijä. Tuli 1864 Casale
Mon-ferratoon luonnonhistorian professoriksi, 1868
Firenzen luonnontieteellisen museon johtajaksi
ja 1871 „Instituto di studi superiori" opiston
professoriksi. G. tutki melkein yksinomaan
luu-rankoisia, pääasiallisesti lintuja. Teoksia: ,.Note
intorno alla fauna vertebrata dell’oceano"(1870),
.,Studii craniologici sui cimpanzè e altre
seim-mie" (1872), „Ricerche intorno alla distribuzioue
geografica dei vertebrati" (1875), „Iconografia
dell’ avifauna italica" (1880), ,,Avifauna italica"
(1886), „Resconto della inchiesta ornithologica
in Italia" (1889-91). E. W. S.

Gigoux [zigü’], Jean Francois (1806-94),
ransk. taidemaalari ja kivenpiirtäjä. Tehnyt
kirkko- ja historiamaalauksia, oivallisia
muotokuvia, kuvittanut kivipiirroksilla m. m.
Béran-ger’n lauluja ja „Gil Blas"ia sekä kirjoitti
„Cau-series sur les artistes de mon temps" (1885).
[Jouin (1896).] E. R-r.

Gigue [zig] (ransk.). 1. Ransk. pilkkanimi
mandoliininmuotoisille viuluille, joiden
kaikupohja oli kupera ja joiden muoto sentälideu
muistutti kinkkua (gigue). Tämä nimitys
tavataan jo 13:nnella vuosis., ja Saksassa siitä johtui
nykyäänkin yleisesti käytetty viulun nimitys:
Geige. — 2. Hyvin nopealiikkeinen vanha tanssi,
jonka sävelissä säkeet ovat tavallisimmin
tasajakoisia, mutta iskualat milt’ei aina
kolmijakoisia ; sen tahtilajina on siis "/8 tahi 12/8,
harvemmin "/»• Se tuli ensin Englannissa käytäntöön
(nimellä Jigg) ja tavataan sitten (v:sta 1649)
saksalaisissa sarjasävellyksissä. 18:nnella vuosis.
sen muoto laajeni fuugan-tyyliseksi; tällaisena
se useimmiten esiintyy muodostaessaan sarjan
päätösosan. I. K.

Gila [lillu], läntistä suuntaa virtaava
Coloradon lisäjoki Yhdysvalloissa. Lähteet New
Mexicossa, suurin osa Arizonassa; pituus n. 950 km.
Ympäröiville erämaa- ja aroseuduille on sen
vettä paikoitellen johdettu kastelutarkoituksiin.

Gilbert [-bat], Alfred (s. 1854), engl.
kuvanveistäjä, nykyajan Englannin huomattavimpia
veistotaiteilijoita. Teoksia: kuningatar Victorian
muistomerkki Winchesterissä ja
Shaftesbury-kaivo Lontoon Piccadilly sirkuksen luona.
Enemmän kuin monumentaali-kuvanveiston alalla
ilmenee G: n kyky koristeellisessa, taideteollisessa
taiteessa, varsinkin kultaseppä- ja
norsunluu-teoksissa. E. R-r.

Gilbert [-bat], Sir John (1817-97), engl.
taidemaalari ja kuvittaja. Maalannut
historiallisia laatukuvia sekä muotokuvia. Pääasiallisesti
tullut tunnetuksi kuvittamalla aikakaus- ja
sanomalehtiä ynnä ,,Don Quixote"a, „Gil Blas"ia
ja Shakespearen ja muiden engl. kirjailijain
teoksia. E. R-r.

Gilbertin-saaret [-bat-], sikermä matalia (ei
yli 7 m yi. merenp.) korallisaaria
Mikronee-siassa, päiväntasaajan kummallakin puolen,
172°-177° it. pit.; käsittää 18 saarta; 430 km2. Il-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0779.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free