- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1463-1464

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Gigantit ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

14(53

Gil Blas—Gilgames-eepos

14(54

masto trooppinen, terveellinen. Kasvikunta
harvalajinen; pandanus- sekä varsinkin
kookos-palmumetsiä on laajalti. Ainoa kotimainen
nisäkäs on rotta. Asukkaat, 11. 35,200, tyypiltään
polyneesialaisia, omien muistotarinainsa mukaan
samoalaisten ja mikroueesialaisten sekakausaa.
Monessa suhteessa naapureitaan, muita
Tyynenmeren saaristolaisia, etevämmät. Valmistavat
taidokkaita panssareita kookos-kuiduista. Elatus
saadaan kookos-metsistä ja kalastuksella. Kopra
ou tärkein vientitavara. — Saaret löysi 1529
Saavedra ja uudestaan John Byron 1765;
tarkemmin niitä tutkivat Marshall ja Gilbert 1788.
Ne kuuluvat v:sta 1892 Englannille (liiiliasema).
-— Ameriikkalaiset käyttävät G:sta nimeä
Kings-mill-saaret. E. E. K.

Gil Blas [zil bla’s], Le såge n (ks. t.)
kuuluisan romaanin nimi.

Gildas, lisänimeltä Viisas (k. n. 570),
Englannin ensimäinen historiankirjoittaja,
luultavasti brittiläinen pappi tai munkki, joka
Bre-tagneen siirryttyään kirjoitti teoksen „Gildæ
sapientis de excidio Britauniæ liber querulus".
Tämän teoksen niukat tiedonannot ovat
epäluotettavia, mutta sillä 011 kuitenkin arvonsa, koska
se on melkein ainoa lähde, joka luo jonkinlaista
valoa Britannian historiaan 5:nnellä ja 6:nnella
vuosis. J. F.

Gilde (saks.) ks. Kilta.

Gilead (ehkä arab. = ,,kova", ,.karu", toinen
selitys 1 Moos. 314T ja seur.), vuori Palestiinassa
Jordanin itäpuolella, 2 tunnin matkan päässä
Nahr ez-zerka-(Jabbok-) joesta etelään. V:ssa
T:ssa tällä nimellä nimitetään sitä Jordanin
itäpuolista aluetta, jonka rajana on etelässä Vadi
hesban, pohjoisessa SherTat el-menadire(Jarmuk)
ja joka suunnilleen vastaa nykyisiä el Belka
ja Adzlun nimisiä maakuntia (5 Moos. 310, Jos.
13n. 2 Kun. 1033). Se 011 vuoriylänköä, joka oli
kuuluisa laitumistaan ja metsistään; vieläkin
kasvaa muutamissa seuduissa komeaa
tammimetsää. Toisinaan G. esiintyy koko Jordanin
itäpuolisen maan nimenä (esim. 1 Moos. 372rs; Jos.
22„; Sam. 2„; Am. 13). Ar. II.

Giles [dzailz], Ernest (1847-97), engl.
tutkimusmatkailija, teki vv. 1872-76 monta tärkeätä
retkeä Keski- ja Länsi-Austraaliaan, käyttäen,
ensikerran näillä seuduin, kuormajuhtinaan
myös kameleja. Löysi m. m. Ainadeus-järven
(1872). Teoksia: ,,Geographical travels in
Central-Australia" (1874) ; „Tlie journal of a
for-gotten expedition" (1880) ; »Australia twice
tra-versed" (1889). W. S-m.

Gilgames-eepos, babyl. kertomaruno kuningas
Gilgamesin elämänvaiheista, urotöistä, matkoista
ja turhista ponnistuksista saavuttaa
kuolemattomuutta; liuolenpääkirjallisuuden kauneimpia ja
merkillisimpiä tuotteita. Meille säilynyt teksti
johtuu Assurbauipalin (ks. t.) kirjastosta, jota
varten se oli kopioitu vanhemmasta
kirjoituksesta. Kaksi l:sen babyl. dynastian ajalta
johtuvaa katkelmaa todistaa Gilgames-tarun olleen
runomuodossa jo v:n 2000 vaiheilla e. Kr. G. oli
kirjoitettu 12 suureen tauluun ja käsitti
täydellisenä n. 3.600 säettä, joista lähes puolet
puuttuvat tai ovat katkonaisia. Sen kirjoittajaksi
mainittu Sin-liki-unnini 011 pidettävä Gilgames
taruainesten kokoojana ja runon
viimeistelijänä. Sisällys on lyhykäisesti seuraava: l:nen

taulu: Gilgames pitää Urukissa ankaraa
hallintoa pakottaen sen asukkaat kovaan työhön.
Heidän rukoustensa johdosta jumalat
hankkivat G:lle kilpailijaksi luonnonihmisen Eabauin
(Enkidu), joka hieroduliu avulla saadaau
houkutelluksi jättämään luonnoiielämänsä ja
lähtemään Urukiiu ja siellä tulee G:n rakkaaksi
ystäväksi. 2:nen taulu: Eabani ei viihdy
kaupungissa, näkee unessa, kuinka eräs hirviö vie
hänet manalaan. Ystävät päättävät lähteä
taisteluun hirveätä Humbabaa vastaan,
luultavasti vallataksensa hänen vartioimansa Tstarin
kuvan. 3:s taulu, katkelmia: G:n äiti uhraa
auringonjumalalle hankkiaksensa pojalleen
menestystä. 4:s taulu, katkelmia: Matkaa
valmistellaan, Humbabaa kuvaillaan. 5:s taulu:
G. ja Eabani ovat Humbaban seetrimetsässä ja
tappavat tyrannin. 6:s taulu: Kotiin palattuansa
G. puhdistaa aseensa ja pukeutuu
juhlavaatteisiin. Istar rakastuu G:iin ja kosii häntä
luvaten hänelle ikuista kunniaa ja mainetta. Mutta
G. työntää hänet luotaan ja moittii häntä hänen
usein osoitetusta uskottomuudestaan.
Suuttuneena Istar nousee taivaaseen ja pyytää isältänsä
Anu jumalalta apua kostaaksensa G:lle. Anu
lähettää taivaan härän G:ia vastaan, mutta
Eabauin avulla tämä tappaa härän. 7:s taulu,
katkelmia: Eabani näkee uuta ja sairastuu. 8:s
taulu, vaillinainen: Eabani kuolee, G. suree. 9:s
taulu: G. 011 lähtenyt (syyr.-arab.) erämaahan,
itkee ystäväänsä, miettii omaa kuolemaansa ja
muistaen esi-isänsä Ut-napistimin ainoaksi
ihmiseksi, joka on päässyt kuolemasta ja kaukaisessa
lännessä nauttii kuolemattomuuttaan, hän
päättää lähteä hänen luoksensa kysymään neuvoa,
miten hänkin saisi ikuisen elämän. Vaarallisen
matkan perästä Masu-(Libanonin?) vuoriston ja
synkän pimeyden halki G. saapuu (Väli-) meren
rannalle. 10:s taulu: G. pyrkii meren yli, josta
auringonjumala yksin on kulkenut, tapaa
Ut-napistimin entisen laivurin, lähtee hänen
saattamanaan merelle, saapuu kuolon vesille, kestää
monet vaarat, ja lähestyy vihdoin toivottua
rantaa. 11 :s taulu: Ut-napistim kertoo, kuinka häu
pelastui suuresta vedentulvasta, jolla jumalat
muinoin hukuttivat ihmiset, ja pääsi
kuolemattomani seuraan. — Tämä kertomus on
polyteisti-sestä värityksestään huolimatta pääkohdissaan
yhtäpitävä raamatullisen
vedenpaisumuskertomuksen kanssa ja epäilemättä sen esikuva (ks.
Vedenpaisumus). — Mutta
kuolemattomuutta janoavalle G:lle Ut-napistim ei anna
toivoa. Tyhjin toimin G. lähtee paluumatkalle.
Lähtöhetkellä hän kumminkin saa neuvon
tuottaa itselleen meren pohjasta erään taikakasvin.
G. tuokin kasvin merenpohjasta luullen sen
palauttavan nuoruuden, mutta matkalla käärme
varastaa sen häneltä ja tyhjin käsin hän saapuu
kotiin. 12:s taulu: Epätoivoissaan G. manauttaa
Eabanin hengen tuonelasta saadaksensa tietää
ihmisten kuolemanjälkeisen kohtalon.
Vastenmielisesti Eabani kertoo, mitä hän 011 tuonelassa
kokenut. Puno päättyy ystävien keskusteluun,
jossa kuolevaisten lohdutukseksi pilkoittaa esiin
toivo, että kunnonmies kuolemassa pääsee
omiensa yhteyteen ja hellän huolenpidon
esineeksi.

G.-eepoksella on muutamia historiallisia
kohtia, jotka viittaavat 3:nteen vuosituhanteen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0780.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free