- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1471-1472

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Giordano ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1471

Giotto—1

Girardin

1172

painters of the renaissance" (1897), Herbert Cook
(1900), O. Sirén („Ord och bild", 1903), Laudau
(1904), Justi (1908).] E. R-r.

Giotto d i Bondone [dzot- -dö’-] (u.
1266-1337), it. taidemaalari, kuvanveistäjä ja
arkkitehti Firenzen koulua. Italian vanhemman
taiteen vaikutusvaltaisin taiteilija. Cimabuen
oppilas. G:n aikaisimpia maalauksia ovat P.
Francis-kuksen elämää käsittelevät freskot Assisi’n San
Francescon yläkirkossa. Oleskellessaan 1298-1300
Roomassa G. maalasi ison alttarikuvan, teki
„Na-vicella" nimisen, .Kristusta ja Pietaria merellä
esittävän mosaiikin (mol. vain osittain säilyneet
Pietarin-kirkossa) ja varusti v:n 1300
riemujuhlaa varten Lateraani-kirkon esisuojan
freskoilla (ainoastaan katkelma jäljellä). Tämän
jälkeiseltä ajalta (tai vasta v:n 1321 jälkeen)
ovat Firenzen Bargellon kappelissa pahoin
pilaantuneet, helvettiä ja paratiisia esittävät
freskot, jotka m. m. sisältävät muotokuvan
Dan-testa (ks. t.). Vv. 1304-06 G. maalasi Padovassa
Santa Maria dell’Arona kirkkoon laajimmat,
parhaiten säilyneet ja huomattavimmat
seinämaalauksensa, jotka esittävät m. m. Neitsyt
Maarian ja Kristuksen elämää (esim. „Latsaruksen
kuolleista herättäminen") sekä viim. tuomiota.
G:n mainitaan n. 1310-16 olleen paavin hovissa
Avignonissa. Tultuaan sittemmin toistamiseen
Assisiin, hän maalasi (luultav. oppilaiden avulla)
San Francescon alakirkkoon m. m. Magdalenan
legendaa kuvaavia freskoja sekä vertauskuv.
kattomaalaukset 3 munkkilupauksesta
(,,Köyhyys", „Siveys" ja „Kuuliaisuus"). Vv. 1330-33
G. työskenteli kuningas Robertin hovissa
Napolissa ja maalasi seur. vuosina Firenzen Santa
Croce kirkkoon lukuisia, taiteensa korkeinta
kehitystä ilmaisevia f roskasarjoja, joista ,,Cappella
Bardi"ssa nähdään kuvauksia P. Franciskukseu
elämästä (esim. ,,P. Franciskuksen kuolema")
ja „Cappella Peruzzi"ssa Johannes Kastajan ja
Johannes Evankelistan historiasta. G:n
taulu-kuvista, joiden merkitys on yleensä vähäisempi
kuin freskojen, mainittakoon Firenzessä olevat
..Maarian kruunaus" (Santa Crocessa) ja
„Ma-doniia valtaistuimellaan" (Taideakatemiassa). G.
nimitettiin 1334 Firenzen julkisten rakennusten
ylirakennusmestariksi ja sai erityisesti
toimek-seen valvoa tuomiokirkon fasadin koristamista
sekä teettää sen viereen kellotornin, ,,il
Campa-nile"n, joka osittain hänen piirustustensa
mukaan valmistui vasta 1358. Tämän laatuaan
harvinaisen, värillisellä marmorilla päällystetyn ja

Giotto. P. Franciskuksen kuolema. Freskomaalaus Santa
Crocen kirkossa Firenzessä.

kapenematta 84 m:n korkeuteen kohoavan
kellotornin alaosassa nähdään kaksi korkokuvasarjaa,
joihin G. on tehnyt luonnokset ja jotka esittävät
ihmiskunnan kulttuurikehitystä luomisesta
alkaen taiteiden kukoistukseen saakka. — G: ti
uranuurtava merkitys perustuu siihen, että hän
vapautti Italian maalaustaiteen keskiaikaisesta
kaavamaisuudesta ja bysanttilaisesta
jäykkyydestä ja opetti sen puhumaan omaa kieltään.
Freskomaalaajana hän määräsi Italian
taidetyy-lin pääasiallisen luonteen: sen
monumentaalisuuden ja juhlallisen arvokkuuden. Viivojen
suurpiirteisyys, ryhmäjärjestelyn selvyys, kaiken
epäolennaisen poisjättäminen on ominaista hänen
koristeelliselle taidekäsittelylleen. Ensimäisenä
keskiajan maalareista G. perustaa taiteensa
luonnon pohjalle, esittää liikettä ja toimintaa ja
tavoittaa todellisuuden kuvausta, tosin ei
ulkonaisen muodon, mutta sielullisen elämän
todellisuutta. Hän on Italian taiteen Suurin kertoja,
joka yksinkertaisesti, asiallisesti ja
havainnollisesti loi kuviinsa sisällisesti syvää ja
vakuuttavaa, usein draamallista elämää, vaikka hän
nykyajan kannalta katsoen onkin primitiivinen
taiteilija luonnonmukaisuuteen ja tekotavalliseen
esitykseensä nähden. Paremmin kuin muut G.
kuvasti 1300-luvun taiteen luonnetta ja määräsi
sen tyylin. Aikalaiset pitivät häntä suuressa
kunniassa; Dante, hänen ystävänsä, ylistää
hänen taidettaan kuten myös Petrarca, Boccaccio,
Fr. Sacchetti, Villani y. m. [Harry Quilter
(18S0), J. J. Tikkanen, „Der malerische Styl
G:s" (1884), Zimmermann (1899), Tliode (1899),
O. Sirén (1906), C. Bayet (1907).] E. R-r.

Gipfert (G i p p e 1), E z e e h i a s ks. G e
b-h a r d. E.

Gipsy [dzipsij, oik. = ,,egyptiläinen",
mustalaisten englantilainen nimitys.

Giraffenclavier ks. Kirahvi-klaveeri.

Giraffi ks. S i r a h v i.

Giralda [hira’l-J, kuuluisa kellotorni
Sevillan kaupungissa (ks. t.).

Girardet [zirardc’], sveits. taiteilijasuku
1700-luvulta, etupäässä vaskenpiirtäjiä.
Taidemaalareina toimivat Charles G. (1810-71), L.
Cog-niefn oppilas, ja hänen veljensä Édouard
Henry G. (1819-80).

Girardin [zirardä’]. 1. É m i 1 e d e G.
(1806-81), ransk. sanomalehtimies, pani alulle v:sta
1828 alkaen useita sanomalehtiä, m. m. 1836 ,,La
presse" lehden, jolla on ollut kerrassaan
mullistava merkitys sanomalehtioloissa: samalla kuin
se oli kilpailijoitansa puolta huokeampi se rupesi
julkaisemaan erityistä kaunokirjallista osastoa
ja liikereklaameja ja oli polemiikissansa
häikäilemätön. Valtiollisen kantansa puolesta G.
osoitti suurta häilyväisyyttä liittyen milloin
mihinkin puolueeseen; valittiin ensi kerran
edustajaksi 1834, kannatti tämän jälkeen Ludvik
Filipin hallitusta, mutta asettui sitä vastaan, kun ei
.saanutkaan haluamaansa ministerinsalkkua.
Samanlainen oli hänen suhteensa helmikuun
vallankumouksen jälkeen asetettuun väliaikaiseen
hallitukseen ja prinssi Ludvik Napoleoniin.
1860-luvun lopulla G. lehdessään „La liberté"
kiihkeästi yllytti sotaan Preussia vastaan; 1870-71
sodan aikana hän vastusti Gambettan
diktatuuria. Sodan jälkeen hänellä oli hallussaan useita
lehtiä, m. m. ,,Petit Journal", joka sai tavatto-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0784.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free