Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Girardon ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1475
Giro-pankki—Giurgiu
147(5
massa jakobiiiiien klubissa; kuninkaan täytyi
maalisk. 1792 valita heidän joukostaan
ministerit; he pakottivat niinikään Ludvik XVI:n
julistamaan sodan Itävaltaa vastaan; kuningas erotti
kuitenkin girondisti-ministerit jo kesäk., ja pian
he menettivät Pariisin kansaankin nähden
johtoaseman, joka joutui muutamille hurjille
vuori-puolueeu miehille. Elok. 10 p. 1792
toimeenpannun metelin kautta kuningas menetti
valtansa, ja sen jälkeen asetetussa väliaikaisessa
hallituksessa oli kyllä g:ejakin, mutta valta oli
vuoripuolueen miehillä, jotka panivat toimeen
n. s. syyskuun murhat. Kansalliskouventissa,
joka kokoontui syysk. 21 p. 1792, g:eja oli
lukuisa joukko, mutta he joutuivat pian tappiolle.
Ile osoittivat horjuvaisuutta, epävarmuutta
toimissaan, olivat aatteen miehiä, luottivat hyviin
tarkoituksiinsa; mutta he puhuivat enemmän
kuin toimivat. He olivat olleet kansaa
kiihottamassa, mutta eivät enää voineet pitää sitä
kurissa. kun se meni liiallisuuksiin. Kuninkaan
kuolemaa useimmat heistä äänestivät, mutta
tahtoivat, että kansa lopullisesti saisi lausua
tuomion. Heitä aljettiin syyttää osallisuudesta
kenraali Dumouriez’n (ks. t.) valtiopetokseen
sekä siitä, että he tahtoivat muodostaa
Ranskasta liittotasavallan. Kesäk. 2 p. Henriofn
johtama kansalliskaarti pakotti konventin
päättämään. että 32 g:a oli vangittava. Monet heistä
olivat päässeet pakenemaan maaseudulle, jossa
he puuhasivat kapinaa konventtia vastaan. Se
ei onnistunut, vaan sai päinvastoin aikaan
vuori-puolueen hirmuhallituksen. Lokak. 30 p.
vallan-kumoustribunaali tuomitsi Pariisissa vangitut 21
g:a mestattavaksi, joka tuomio pantiilikin
toimeen seur. päivänä. Maaseuduilla heitä myöskin
mestattiin, toiset lopettivat itse elämänsä.
Hirmuhallituksen päätyttyä kutsuttiin vielä elossa
olevat g:t maalisk. 8 p. 1795 konventtiiu
takaisin, mutta heidän vaikutukseusa oli euää
vähäpätöinen. [Lamartine, ,,Histoire des giroudius"
(1847) ; H. Sybel, »Geschichte der
Revolutions-zeit von 1789’ bis 1795" (1853) ; H. Taine, „Les
origines de la France contemporaine"; Aulard,
»L’éloquence parlamentaire pendant la
révolu-tion francaise" (1882-85) ja »Hisioire politique
de la révolution".] K. O. L.
Giro-pankki ks. Pankki ja G i r o.
Giry [ziri’], Jean Marie Joseph
Arthur (1848-99), ransk. historioitsija, v:sta 1885
professorina ȃcole des chartes" laitoksessa,
kirjoitti joukon keskiajan historiaa ja
diplomatiik-kaa koskevia ’teoksia, niink. »Documents sur les
relatious de la royauté avec les villes en France
1180-1314" (1885)’ ja »Manuel de diplomatique"
(1893) ; johti kokoelmain »Annales de 1’histoire
de France ä 1’époque carolingienue" ja »Régestes
des souverains carolingiens" julkaisua. J. F.
Gis, sävel, joka johtuu g-sävelestä,
korottamalla sitä (Jf-merkiilä) 3/2 astetta ylemmäs. -—
Gis-moll, sävellaji, jonka
perussävelenä on gis:
I. K.
Giseh ks. Gizeh.
Gislalag ks. Kihl a kunta.
Gislason, K o n r å 6 (1808-91). isl.
kielentutkija, nimitettiin 1848 dosentiksi ja lehtoriksi
sekä 1862 ylim. professoriksi Kööpenhaminan
yliopistoon. G. oli viime vuosisadan etevimpiä islan-
nin kielen tuutijoita. Tekstikriitikkona hän 011
tienraivaaja. Hänen ensimäinen teoksensa, uusi
painos »Hrafnkell Freysgodes saga" nimisestä
islantilaisesta sadusta on kriitillisessä ja
meto-dillisessa suhteessa ollut esimerkkinä
myöhemmille vanhojen tekstien julkaisijoille. Hänen
muista tekstijulkaisuistaan mainittakoon »Njäla".
Kenties vielä suurempi merkitys on G:n
kielihistoriaa koskevilla teoksilla. Perustavaa
laatua on hänen tutkimuksensa „Um frumparta
Islenzkrar tüngu 1 fornöld" (»Islannin kielen
muinaisista perusaineksista"), ensimäinen luotettava
islannin kielen ääuuehistorian esitys. G:n muista
tieteellisistä tutkimuksista ansaitsevat huomiota
hänen sanakirjansa »Döusk ori5ab6k med
islenz-kum /»yöiugum" (tanskalais-islantilainen
sanakirja) sekä muiuaisislantilaisen runouden
tutkijoille tärkeä »Nogle bemærkningar om
skjalde-digtenes beskaffeuhed i formel heuseende". — G.
oli myöskin etevä nykyisislanninkielen käyttäjä,
ja »Fjölnir" aikakauskirjallaan hän on
herättänyt isänmaallista innostusta kansalaisissaan.
R. S.
Gisslan, valkoinen, pyöreä, korkealla
rauta-telineellä seisova johtoloisto samannimisellä
kalliolla 2,6 penikulman päässä Hellmanin
majakasta Eckeröu uloimmassa saaristossa. K. S.
Gitana [kita’-] (esp.), mustalaisnainen:
myös-mustalaistanssin nimi, vrt. G i t a n o.
Gitano [hila’-], fem. gitana, (esp. alkup.
egipita’no = egyptiläinen), mustalainen.
rrt-G i p s y.
Gitarri ks. K i t a r r i.
Giulio Romano [dzü- -må’-], oik. G. P i p p i
(1492-1546), it. taidemaalari ja arkkitehti
Rooman koulua. Rafaelin kuuluisin oppilas (n. v:sta
1509) ja avustaja. Valmisti Rafaelin
piirustusten mukaan melkoisen osan freskoista
Vatikaanin Loggioissa ja Stanzoissa (pääteos:
»Koustan-tin,uksen taistelu") ja Villa Farnesinassa
(Psykhe-tarinan kattomaalaus) sekä alttaritauluista esim.
»Kristuksen kirkastuksen" (Vatikaanin
galleriassa). Samalla G. maalasi Roomassa ominpäin
useita freskoja, kuten esim. mytologiset kuvat
hänen rakentamassaan Villa Lantessa, ja
myöskin kirkollisia taulukuvia, kuten »Stephanuksen
kivittäminen" (Genovan S. Stefanon kirkossa)..
Näissä maalauksissa G. esiintyy voimakkaana,
kätevänä, Rafaelin hengen läpitunkemana
taiteilijana. Kun G. 1524 kutsuttiin Mantovaau, jossa
hän ahkerasti toimi sekä arkkitehtina että
maalarina ja perusti oman maalauskoulun, pääsi
hänen mielikuvitusrikas, liian raju luonteensa
vapaasti valloilleen ja hänestä tuli Michelangelon
vaikutusta ilmaiseva, hillitön, raaka, ulkonaisia
häikäisykeinoja käyttävä koristemaalari. Sitä
osoittavat etenkin katto- ja seinämaalaukset
(esim. »Gigautien kukistaminen" ja mytologisten
rakkausseikkailujen kuvaukset) Palazzo del
Te’ssä, joka suurenmoinen lierttuallinen
huvi-linna on S. Benedetto kirkon ohella (mol.
Man-tovan lähellä) G:n rakennustaiteellinen pääteos
ja huomattavan vapaa hänen maalaustensa
liioit-televaisuudesta. [Dollmayr (1901).] E. R-r.
Giurgevo [dzurdzevo] ks. G i u r g i u.
Giurgiu [dzurdzu] 1. Giurgevo,
piirikunnan pääkaupunki Romaaniassa Tonavan ja
Bu-karest-G:n radan varrella, 16,000 as. (1906).
Harjoittaa suurta viljakauppaa ja myllyteolli
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
