- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1485-1486

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Glasiaalinen kausi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1485

Glasiaalinen kausi—Glaukomi

1486

koneen). Nykyään on Clyde-joki suurilla
kustannuksilla tehty 7.5 m syvyisille aluksille
kulkukelpoiseksi ja varustettu tilavilla satamalaitteilla
(2 telakkaa y. m.). G:n kauppalaivaston
tonni-luku 1.6 milj. Tuonuin arvo 343 milj., viennin
515 milj. mk. (1904). Kauppaa tärkeämpi on
nykyään teollisuus, jonka haaroista
rautateollisuus eteviu: 1900 oli 186 mek. konepajaa, 118
rauta- ja teräsvalimoa; G:n 40
laivanrakennus-yhtiötä — kuuluisin Napierin laivatelakat —
laskee vuodessa enemmän aluksia vesille kuin
minkään muun kaupungin, tonniluku
keskimäärin n. 1I2 milj. Suunnattomat
puuvillateollisuus-laitokset ja muut kangas- ja kehruutehtaat,
kemiallinen, posliini-, lasi-, tupakka- y. m.
teollisuus ovat myös mainittavat. — Tavattoman
nopea kehitys kasvatti suurta kurjuutta, kunnes
kaupungin hallitus ryhtyi tarmokkaihin
yhteiskunnallisiin parannuksiin. Kuolevaisuus on
kuitenkin vielä suuri. Maiuion
vesijohtolaitoksen, laajennettujen puistojen (nyk. 400 ha) y. m.
kautta se on paljon vähentynyt. G:n
työväen-kaupunginosan keskustassa kohoaa vanha
goottilainen katedraali St. Mungo, perust. 1238. Uusista
rakennuksista ovat mainittavimmat pörssin,
Skotlannin pankin, kaupungin museon, sairaalan
ja kaupungintalon palatsit. Tärkein
kauppakatu on George square. Useat muistopatsaat
koristavat julkisia paikkoja: J. Knoxin.
W. Scottin, J. Wattin, W. Pittin, R. Peeliu,
Burnsin, Livingstonen, Gladstonen y. m.
Tieteellisistä ja sivistyslaitoksista mainittakoon:

Glasgow’n yliopisto.

1450 perustettu yliopisto, jossa 2,059
ylioppilasta (1902), collegeja (oppikouluja),
seminaareja, kirjastoja, tähtitieteellinen laitos, museo,
oppineitten seuroja j. n. e. — Kaupungiksi G.
tuli 1180.

E. E. K.

Glasiaalinen kausi ks. Jääkausi.

Glasiaaliset muodostumat ks. Jääkauden
muodostumat.

Glasieeri (ransk. glacier) ks. Jäätikkö.

Glasiissi (ransk. glasis < muin.-ransk. glacer
= liukua), linnoituksen ulkokaivoksesta ulospäin
tasaisesti aleneva kenttäpalsta, jota
rintamasuo-juksesta tähdätty tuli voi kokonaan lakaista.

.1/. v. n.

Glasinac [-ats], muinaistieteellisesti hyvin
tunnettu löytöpaikka Bosniassa, Serajevon
kaupungista 43 km itään. 1880-luvulta alkaen on
siellä toimitettu suuria kaivauksia kalmistoissa,
jotka ovat olleet käytäuiiössä Ilallstatt-ajalta
La-Tène-ajalle asti (vrt. Esihistorialliset

ajanjaksot). Kunkin kalmiston
muodostavat monet tuhannet hyvin matalat kummut,
mitkä enimmäkseen ovat pelkästään kivistä
kasattuja. Kumpuihin on kuhunkin haudattu vaiu
yksi vainaja, useimmiten (n. 60 %) polttamatta.
Varmoja polttohautoja laskevat toiset tutkijat
olevan n. 30 %, monet taas paljon vähemmän.
Jäljellä olevissa haudoissa 011 merkkejä
osittaisesta polttamisesta. Suurin osa haudoista on
nuoremmalta Hallstatt-ajalta. Aseet ovat
enimmäkseen raudasta. Tärkeitä iän määrääjiä ovat
soljet ja helyt, joista viimemainituista varsin
yleinen on pieni neli- ja tasapitkä-vartinen
risti-riipus, joka on Kaukaasiassa tavallinen.
Myöskään pakottamalla (vasaroimalla) koristetut
leveät pronssivyöt eivät ole harvinaisia. —
Myöhempiä löytöjä ovat n. s. certosa-soljet (n. 500
e. Kr.), joita on hyvin paljon, mutta
vanhemmat, täällä harvoin tavatut soljet, ulottuvat
pronssikauden keskivaiheille (n. 1400-1300 e. Kr.).
[Bosnian ja Hertsegovinan „Wissenschaftliche
Mitteilungen"issa lukuisia kirjoituksia monen
vuoden kuluessa näistä kalmistotutkimuksista.]

A. M. T.

Glaskopf [-ä-] (saks. vuorimiestermi) ; b r a
u-n er G. limoniitista ja roter G. hematiitista
muodostuneet sileäpi iltaiset munuaismaiset
rauta-malmimylikyrät, joissa 011 säteettäisesti
kuituinen rakenne. P. E.

Glatz (tsek. Kladsko). 1. Ennen kreivikunta,
nykyään kaakkoinen osa Breslaun
hallintoaluetta Sleesiassa, Saksassa, Glatzer Neissen
varrella; 1,636 km2, 107,173 as. (1905). 33 % on
metsämaata; tavataan runsaasti
mineraali-lähteitä, myös kivihiiltä sekä rautaa; lasi-, posliini-,
kutomateollisuutta. Valtiollisesti G. kuului
milloin Böömille, milloin Puolalle, kunnes
1500-luvulla oston kautta joutui edelliselle. Sleesian
kera G. luovutettiin Preussille 1742. — 2.
Edellisellä alueella sijaitseva kaupunki, Neissen ja
rautatien varrella; 16,052 as. (1905).
Tupakka-ja koneteollisuutta. — G:n vanha linna on useasti
ollut vihollisten hyökkäysten alaisena.

E. E. K.

Glauber, Johann Rudolph (1604-68),
saks. kemisti, kuului iatrokemisteihin, jotka
koettivat edistää lääketiedettä kemian avulla.
G. on edistänyt käytännöllistä kemiaa
parantamalla monien tärkeiden kemiallisten aineiden
valmistusta. Hänen teoksistaan mainittakoon:
„Opus minerale" (1751), ,,Miraculum mundi"
(1653), „De natura salium" (1658),
..Laborato-rium Glauberianum" (1668). Edv. Hj.

Glauber-suola, natriumsulfaatti, natriumin,
rikin, hapen kem. yhdistys (Na2S04), valkoinen,
kiteinen, veteen liukeneva suola; sisältää 10
mole-kyliä kidevettä. Valmistetaan kuumentamalla
keittosuolaa ja rikkihappoa. Käytetään
soodau-ja lasinvalmistuksessa sekä ulostavana lääkkeenä.

Edv. Hj.

Glaucidium ks. Pöllöt.

Glaucion ks. Telkkä.

Glaukomi (kreik. glauknvia < glauko’s =
kuulakka), musta kaihi, viheriä kaihi, mikä nimitys
alkuaan aiheutui siitä, että silmäterä tässä
taudissa saa omituisen mustanvihertäväu hohteen.
Nyttemmin käsitetään g:lla erityistä,
kohtauksittain ilmenevää, sairaloisesti lisääntyneen
silmän sisällä vallitsevan n. s. intraokulaarisen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0791.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free