Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Glasiaalinen kausi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1487
Glaukoniitti—Gleyre
i48e
paineen synnyttämää taudintilaa, jota seuraavat
ankarat kivut, silmämunan pinnistyminen
tavallista kovemmaksi ja näön häiriintyminen joskus
miltei sokeuteen saakka. Taudin alkusyyt ovat
toistaiseksi vielä jotenkin hämärät. M. 0-B.
Glaukoniitti (kreik. glauko’s = vihertävä),
vihreänvärinen kivennäinen, kokoomukseltaan
vedenpitoinen kaliumferrisilikaatti. G:a syntyy
eräillä merialueilla meriveden vaikutuksesta
pohjan kiveunäisaineksiin, ja pohjaliete ja -hieta
noilla tienoilla saavat siitä vihreän värin. G:a
tavataan myös vanhemmissa hieta-ja lietekivissä
(esim. Pariisin n. s. vihreähieta), jotka silloin
nekin alkuaan ovat olleet
merenpohjakerrostu-mia. — Käytetään kalilannoitusaineena. P. E.
Glaukopis /-ö-’-/, Homeroksen runoelmissa
Athene jumalattaren liikanimi; on selitetty
joko = kirkassilmäinen, loistavasilmäinen (<
glauko’s = harmahtava, vaalea, välkkyvä), tai =
pöllönsilmäinen (< glauks = pöllö).
Jälkimäisessäkin tapauksessa voi lähtökohtana olla
kiiltävien silmien mielikuva. Muutamat tutkijat
ovat kuitenkin sitä mieltä, että liikanimi G. on
muisto ajoilta, jolloin, kuten otaksutaan, pöllöä
on palveltu jumalattarena. 0. E. T.
Glaukos, useiden kreik. taruhenkilöiden nimi.
1. Merenhaltija (G. Pontios), tarun mukaan
alkuaan ihminen, kalastaja Boiotian
Anthedo-nista; esiintyy runoudessa ennustajana. —
2. Korintlioksen eli Ephyran kuningas,
Sisypliok-sen poika, Bellerophonteeu (ks. Bellerophou)
isä. Potuiaiu kilpa-ajoissa hänen omat
raivostuneet hevosensa repivät hänet palasiksi; tätä
tarua Aiskhylos käsitteli hävinneessä „G. Potnieus"
tragediassa. — On kenties alkuaan ollut
merenhaltija, sama kuin 1. — 3. Bellerophonteeu
pojanpoika, Priamoksen lykialaisten
sotaliitto-laisten päällikkö. Iliadissa kuvataan kauniisti
G:u ja kreikkalaisurhon Diomedeen kohtaus
taistelukentällä: viholliset sankarit
huomaavat, että heitä
yhdistää-kin perinnöllinen majaystävyys,
ja vaihtavat keskenään
asevarus-tuksia. 0. E. T.
Glaux maritima, r a n n i k k i,
Polemoniaceæ-heimoon kuuluva
matala pohj. pallopuoliskon,
Suomessakin yleinen,
merenranta-yrtti ; pienet punertavat,
perättömät kukat kapeitten.
ruodittomien lehtien hangoissa.
(J. A. W.)
Glazov f-à-J. 1. Vjatkan
ku-vernementin piirikunta
Venäjällä. 23,902 km2, n. 431,300 as.
(1897). Metsäisessä, verrattain
harvaanasutussa pohjoisosassa
Kama- ja Vjatka-joet saavat
alkunsa; muista joista on Vjatkan
syrjäjoki Tseptsa huomattava. Asukkaat:
suomensukuisia votjaakkeja 156,188 (1899),
votjaakkilaistuneita bessermaneja (ks. t.)
n. 10,000, syrjäänejä („permjaakkeja", etup.
Kaman latvoilla) 7,720 (1899), loput etup.
venäläisiä. Elinkeinot: maanviljelys, metsätuotteiden
(tervan, hiilen, puutavaroiden y. m. s.)
valmistus ja metsästys. 3 rautatehdasta. Piirikunnan
läpi kulkee Perm-Vjatkan rautatie. — 2.
Piiri-kaupunki G: n piirikunnassa Tseptsa-joen var-
Glaux maritima.
rella, 3,509 as. (1897, etup. venäläisiä, sitäpaitsi
votjaakkeja ja tataareja). Muutamia alempia
oppilaitoksia. Sairaala. Rautatieasema (vrt. 1).
ks. V j a t k a. (Y. W.)
Glazunov /-«’-/, Aleksandr (s. 1865), ven.
säveltäjä, Rimskij-Korsakovin oppilas. Sävelsi
l:sen sinfoniansa 16-vuotiaana. Tuli 1899
soi-tinnusopettajaksi Pietarin konservatoriin.
Hänen tuotteliaisuutensa on huomattava sekä
laadultaan että runsaudeltaan. Säveltänyt suuria
orkesteriteoksia (7 sinfoniaa y. m.), 5
jouhikvar-tettia ja monenlaisia muita soitiiisävellyksiä,
sekä myös lauluja ja kantaatteja. I. K.
Gleb, Boris ks. Boris ja G 1 e b.
Glebæ adscriptus [glëbë -i’-] (lat.),
.,turpeeseen sidottu", ks. Maaorjuus.
Glechoma ks. N e p e t a.
Gleditschia, palkokasveihin kuuluva
kasvisuku; kymmenkunta aasial., amer. ja afr.
puulajia. Rungot ovat varustetut vahvoilla, usein
haaraisilla aina 40 cm pitkillä o’illa, jonka ruoksi
g.-metsä käy miltei läpipääsemättömäksi.
Pohj.-amer. G. triacanthos-lajista, saadaan tarvepuuta,
palkoja käytetään karjan rehuna. Arvokas
puulaji on myös G. amorphoides; se kasvaa
metsiä muodostaen subtrooppisessa Argentiinassa.
Kuorta käytetään saippuana. (J. A. ~W.)
Glee [gli]. Englannissa 17:nnellä vuosis.
alkunsa saanut sävellyslaji kolmelle tahi
useammalle (soolo-) äänelle a cappella, tavallisimmin
miesäänille. Tyyli on pääasiassa homofoninen.
Vv. 1787-1857 oli Lontoossa erityinen Glee-klubi.
1. K.
Gleim [gläim], Johann Wilhelm
Ludwig (1719-1803), saks. runoilija, n. s.
hallelai-sen 1. preussilaisen runoilijaliiton johtaja.
Hänen runoteoksistaan ovat maiuittavimmat:
,,Preussische Kriegslieder von einem Grenadier"
(1758), joissa hän ylisti Fredrik Suurta ja joista
sai nimen „Saksan Tyrtaios"; uskonnollinen
opetusrunoelma „Halladat oder das rote Buch"
(1774) ja „Fabeln". G:u kootut teokset ilm.
1811-13, 7 nid. [Körte, „G:s Leben" (1811).]
J. H-l.
Glencoe [glenko’u]. laakso Skotlannissa,
Ar-gyllshiren kreivikunnassa, etelään Loeh
Leve-uista, kuuluisa viehättävästä
luonnonkauneudestaan sekä vielä enemmäu kauheasta n. s. G:n
veri löylystä. Laaksossa asuvan
G.-Macdonald klaanin päällikkö oli viivytellyt
uskollisuuden valan vannomista Vilhelm III:lle ja
Marialle. Tämän johdosta laaksoon lähetettiin
sotaväkeä, joka 13 p. helmik. 1692 petollisesti
hyökkäsi väestön kimppuun ja surmasi ainakin 38
miestä; joukko naisia, lapsia ja vanhuksia
hukkui lumeen paetessaan vuorille.
Glenmore nan Albin fglenmö’9 nän älbinj
= ,,Albionin suuri laakso", 97 km pitkä,
iuonnon-ihana laakso Skotlannissa, ulottuen Firth of
Lornesta Moray Firthiin, siten erottaeu
Kaledo-nian- ja Grampian-vuoret toisistaan. Yli puolet
G:n pituudesta täyttävät kaidat järvet Loch
Lochy, L. Oich ja L. Ness. — Laakson kautta on
K a 1 e d o n i a n-k a n a v a kaivettu. (E. E. K.)
Gletseri (saks. Gletsclier) ks. Jäätikkö.
Gleyre [glärj, Marc Charles Gabriel
(1806-74), sveitsiläis-ransk. taidemaalari,
Her-sent’in oppilas. Mytologisia, uskonnollisia,
historiallisia ja vertauskuvallisia maalauksia akatee-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
