- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1491-1492

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Glimmeri ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1491

Globigerina—Gloskär

1492

Globigerina.

Globe-teatteri.

Globigerina, merissä elävä monikammioinen
juurijalkais-suku. Niiden rungon muodostavat
hiilihappoisesta kalsiumista syntyneet,
kierteisesti toinen toisensa ympärille asettuneet pienet
pyöreät rakot, joissa kussakin 011 suuaukko,
inistä rihmamaiset juurijalat tulevat ulos.
Muutamilla ei näitä
vale-jalkoja ole ollenkaan.
Maakerrosten
muodostajina 011 g:oilla, niinkuin
muillakin
juurijalkaisil-la, suuri merkitys.
Meren syvyyksissä, jossa
hiilihappo ei kykene
kuolleiden eläinten kuoria sulattamaan, ne
peittävät paksulti laajoja aloja. E. W. S.

Globiocephalus, hammasvalas-suku ; se
tunnetaan pyöreästä päästään, josta vain ylähuuli

vähän
ul-konee, pitkistä, kapeista ja
terävistä [-rintaevistään-]
{+rintaevis-
tään+} ja [-selkäeväs-tään,-]
{+selkäeväs-
tään,+} joka
samoin on
pitkä,
taa-päin kaartuva takareuna vahvasti kovertunut. Sukuun kuuluu 8 lajia, jotka
elävät Atlantin-, Tyynessä- ja Et.-Jäämeressä.
Tunnetuin on Pohjois-Atlantissa elävä g r i 11
d-1. p a 11 o p ä ä-v a 1 a s (G. melasj, päältä
kiilto-musta. alta valkea, 5-6 m:u pituinen. Se ou
seuraa rakastava eläin, tavataan aina suurissa
laumoissa, joita joku vanhempi eläin johtaa.
Erittäinkin Fär-saarten luona pyydystetään
vuosittain suuret määrät grind-valasta, jonka lihaa
siellä yleisesti käytetään ravinnoksi. Kustakin
eläimestä saadaan 3-4 tynnyriä meri rasvaa
(raa-nia). E. W. S.

Globoidi ks. Valkuaisjyväset.

Globuliinit, eräs munanvalkuaisaineryhmä;
g. eivät liukene veteen, vaan kyllä
keittosuolaliuokseen. Globuliineja ovat esim. silmän
mykiön globuliini, veressä esiintyvät fibrinogeeni
ja paraglobuliiui, lihaksien myosiini ja kasvien
fytoglobuliini. S. V. II.

’ Globuliitit ks. K i d e.

Globus (lat.), pallo, karttapallo (ks. t.). —

Globiocephalus melas.

Myöskin tähtitieteessä käytetty taivaanpallo.
johon kiintotähtiryhmät ovat kuvatut.

Glochidium, simpukkaiu (Unio ja Anodonlu)
nuoruusaste, joka aluksi kehittyy einoeläimen
kiduksissa ja eroaa täysikasvuisesta siinä, että
sillä ou parta (ks. Byssus), jota vanhemmilla
ei ole. sekä siinä, että sillä 011 vain yksi
sulku-lihas kahden asemesta. Kuoren reunassa ou
molemmin puolin hammas, jolla eläin tarttuu
kalojen ihoon kiini. Tässä g:t synnyttävät paiseen,
jonka sisään koteloituneina sitten kehittyvät
täysikasvuisiksi, jolloin irtautuvat kalasta ja
kaivautuvat mutaan. E. W. S.

Gloet fglü-J, kluuvi, ks. Helsinki.

Glogau [glö-] (G r o s s g 1 o g a u),
piirikunta-kaupunki ja linnoitus Liegnitzin hallitusalueessa,
Oderin vas. rannalla; 23,457 as. (1905). Suuri
rautateollisuus, sitäpaitsi valmistetaan
sementti-tavaroita, sokeria, dekstriiniä, huonekaluja ja
hattuja. — G. oli jo ll:nnellä vuosis. väkirikas
ja linnoitettu kaupunki. V. 1630 Ferdinand II
teki siitä rajalinnoituksen Puolaa vastaan.
30-vuotisessa sodassa G. oli usean kerran kiivaan
taistelun esineenä, m. m. kolmeen toviin
ruotsalaisten hallussa.

Gloire [gluä’rj (ransk.), kunnia, vrt. Gloria.

Glommen, Norjan ja koko Skandinaavian
suurin joki. pituus 567 km, vesialue 41,823 km2,
josta 15,132 km2 metsämaata. Lähteet n. 800
m yi. merenp. olevia pikkujärviä,
pääkulku-suunta eteläinen, laskee Fredrikstadin luona
Skagerrakiin. Suurimmat lisäjoet: Vormen
Mjo-senistä, Gudbrandin-laakson vesistön lasku, Folla,
Atua, Rena y. m. Monet (23) kosket tekevät
G:n laivaliikenteelle sopimattomaksi, mutta
tarjoavat teollisuudelle 275,745 hevosvoimaa (vasta
11. puolet käytännössä). Lauttausväylänä G. on
mainioin kaikista Skandinaavian vesistöistä:
1901-05 laskettiin sitä myöten keskimäärin
vuosittain 533,000 tolttia tukkia. — G. 011
huomattava puolustuslinja idästä tulevaa vihollista
vastaan, ja ou sitä tarkoitusta varten linnoituksilla
vahvistettu. E. E. K.

Gloossa ks. G 1 o s s a.

Gloppet, merenaukea Koivulahdeu ja Maksa
maan saariston keskellä.

Gloria
5-J (lat.). 1. Kunnia, kuuluisuus. —
2. Sädekehä 1. säteikkö, joka krist. taiteessa
kuvataan pyhien henkilöiden päitä ympäröiväksi.
— 3. Messuun kuuluva vuoroveisuu, joko a)
,,Kunnia olkoon Jumalalle korkeudessa" j. n. e.,
ynnä siihen liittyvä 11. s. Hilariuksen kiitosvirsi
(g. major). tahi b) „Kunnia olkoon Isän ja"
j. 11. e. (g. patri 1. g. minor). Edellinen näistä
011 antanut aiheen monen mestarin loistavan [-riemuisaan sävellykseen. I. K.

4. Kangas, jonka muodostaa silkkiloimi ja
villakude. Loimi 011 tavallisesti kudottu
pitkä-juoksuiseksi pinnalle ja tekee kankaan kauniisti
kiiltäväksi. Käytetään yleensä sateenvarjojen
päällykseksi. E. J. S.

Gloriosa [-ö’-J (lat.), puoleksi puuvillainen
silkkikangas. Loimi tavallisimmin puuvillaa.

E. J. S.

Gloskär [glüsär], saari itäänpäin
Itä-Skim-skälasta Sundin kunnassa. Sillä on ennen aikaan
ollut spitaalihuone (ks. Föglö). Samannimisiä
saaria on useimmissa Ahvenanmaan kunnissa.

K. S.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0794.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free