- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1493-1494

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Glossa ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1493

Glossa—Gluck

1494

Glossa (< kreik. glössa - kieli, puhe,
kielenmurre), johonkin erikoiseen murteeseen tai
vanhettuneeseen kieleen kuuluva tai
vierasperäisyytensä vuoksi oudonpuolinen ja selitystä kaipaava
sana tai sanayhtymä taikka tällaisen selitys
(tavallisesti rivien välisenä tai
reunamuistutuksena), reunamuistutus. Sellaisilla koettivat
esim. Aleksandrian oppineet helpottaa
tutustumista Kreikan klassillisten kirjailijain teoksiin
(siitä heillä glossografien nimi),
keskiajan teologit taas perehtymistä Raamattuun ja
tämän henkeen; samoin selittivät 1200- ja
1300-luvulla Italian lainoppineet Justinianuksen
lakikokoelmia, josta nimi glossator (ks. G 1 o
s-saattorit). Muinaisklassillisen
kirjallisuuden selittäjät kirjoittivat oudoista sanoista ja
sanontatavoista selittäviä luetteloja,
glossa-r i u m, joista ensimäiset sanakirjain tapaiset
saivat alkunsa; senvuoksi glossarium usein
= sanakirja. — Runo-opissa g. on eräs
espanjalainen taiderunon muoto, jota myös Saksan
romantikot 19:imen vuosis. alkupuolella jonkin
verran käyttivät, = variatsioni, s. o. siinä on
nelirivinen alkusäkeistö, itse runon teema, jota
seuraa 4 kymmenrivistä säkeistöä (decimiä)
kullakin loppurivinään yksi teeman 4 säkeestä
niiden omassa järjestyksessä; runomittana
neli-polvinen trokee. — Merkitysopissa prof.
Noree-nilla (ks. ,.Vårt språk", V 47) g. =
epäitsenäinen semeemi, jonka merkityksenä on vain jokin
ajatuksen aines (esim. mielle, käsite tai
käsite-t. miellerylimä), ei itse ajatus kokonaisenaan, ja
joka siis itse kielessä vain jonkin toisen g:n
kanssa yhdessä voi muodostaa itsenäisen
semee-min. G. vastaa esim. sellaisia kieliopillisia
käsitteitä kuin ,,alus", ,,kohde", .,määräys",
»määräys-sana", „pääsana", »sivulause" y. m.
semmoisenaan. — Ruotsin ja saksan puhekielessä g.
merkitsee usein vain pilkallista huomautusta,
moittivaa muistutusta. E. A. T.

Glossaattorit (lat. glössatö’res). Tällä
nimityksellä ovat tunnetut ne keskiajan lainoppineet,
jotka varsinkin Bolognassa 1100- ja 1200-luvulla
nostivat roomalaista oikeutta tutkivan tieteen
uuteen kukoistukseen. Justinianuksen suureen
lakiteokseen (Corpus juris civilis)
kirjoittamillaan eksegeettisillä selityksillä eli glossoilla
he suuresti edistivät roomalaisen oikeuden
tunnetuksi tekemistä ja kehittämistä, laskien
samalla nykyaikaisen oikeustieteen perustukset.
Glossaattorikoulun perustajana pidetään
Ime-riusta (k. ennen v. 1140), ja hänen
lähimmistä seuraajistaan ovat huomatuimmat nuo n. s.
quattnor doctores (neljä tohtoria) Marti n us,
B u 1 g a r u s, Jacob us ja Hugo (12: unen
vuosis. jälkipuoliskolla). Vielä kuuluisampia
ovat kuitenkin myöhemmät glossaattorit Azo
(k. 1220) ja Accursius (k. noin 1260), jonka
viimemainitun koko Corpus juris civilistä
käsittävä selitysteos »Glossa o r d i n a r i a"
yhdisti ja päätti glossaattorien työn sekä vähitellen
työnsi tieltään kaikki muut glossat.
Glossaattorien jälkeen n. s. postglossaattorit eli
kommentaattorit (ks. t.) edelleen kehittivät
roomalaista oikeutta sellaiseksi, että se voitiin omaksua
käyttökelpoiseksi oikeudeksi Saksassa. O. K:nen.

Glossarium /-«’-/ ks. Glossa.

Glossator [-ä’-] ks. Glossa,
Glossaatto-r i t.

Glossina ks. T s e-t s e-k ä r p ä n e n.

Glossitis (kreik. glössa = kieli), kielentulehdus.

Glossografi ks. G 1 o s s a.

Glossopteris, fossiilinen puusaniainen,
ilmestynyt permikaudella n. s. G o n d w a n a-m aan
(ks. t.) alueilla ja levinnyt sieltä tämän
manteren ympäristöihin. G:lla ovat lehdet päinvastoin
kuin useimmilla muilla saniaiskasveilla olleet
ehytlaitaiset. Se on tyypillisin edustaja siinä
viileätä ilmastoa todistavassa kasvullisuudessa,
jota juuri 011 nimitetty glossopteriskasvistoksi
(ks. Permisysteemi). Tähän kuului lisäksi
muita saniaispuita (Gangamopteris) sekä
havupuita. r. e.

Glottis (kreik. glötti’s), äänirako. ks. K u
r-k u n p ä ä.

Glottisedeemi (kreik. glötti’s = ääuirako, ja

oidëma = paise), oikeastaan »larynksedeemi",
kurkunpään limakalvon turvotus; voi syntyä eri
syistä, jotka ovat omansa häiritsemään veren
kiertoa näissä osissa, niinkuin lähiosien
tulehtumisesta y. m. uhaten hengen salpautumisella.

M. O-B.

Gloucester [glosto]. 1. Kreivikunta
Louiiais-Englannissa; 3,203 km2, 331.539 as. (1901)
lukuunottamatta G. nimistä kaupunkia ja Bristolia,
jotka muodostavat omat kreivikuntansa.
Runsaita kivihiilikerroksia, kangas- ja
koneteollisuutta ; maanviljelys ja karjanhoito kuitenkin
pääelinkeinoja. — 2. Kaupunki samannimisessä
kreivikunnassa, Severnin rannalla; 47,955 as.
(1900). G.-Berkley-kanavaa pääsevät 1,000 rek.
tonnin alukset G:iiu, joten siitä on syntynyt
tärkeä kauppakaupunki; tuonti (1904) 80 milj.,
vienti 0,89 milj. mk. Kukoistava teollisuus.
Mainio, ll:nnellä vuosis. perustettu, 14:nnellä ja
15:nnellä valmistettu katedraali, Englannin
kauneimpia kirkkoja. — G:n perusti Claudius 44
e. Kr. (Colonia Glevun). Se oli jo
varhaisemmalla keskiajalla tärkeä. — 3. Kaupunki
Yhdysvaltain Massachusettsin valtiossa; 26,121 as.
(1900). Linnoitettu. Mainio satama.
Yhdysvaltain suurin kalastuskaupuuki.
kalastuslaivasto yhteensä n. 20,000 tonnia. Kalasäilykkeitä
valmistetaan 19 milj. mk arvosta vuosittain.

E. E. K.

Glowacki
va’ts-J, Alexander, ks. P r u s,
Boleslaw.

Glovertorni ks. Rikkihappo.

Gloxinia, Gesweraceæ-heimoon kuuluva [-kasvisuku. Mukulalla varustettuja, kellokukallisia
yrttejä troopillisesta Ameriikasta; eräitä lajeja
viljellään ansareissa. Puutarhurien Gloxinia on
Sinningia speciosa (ks. t.). (J- A. W.J

Gluck, Christoph Willibald
(1714-87), saks. oopperasäveltäjä, nerokas
oopperatyy-lin uudistaja. Hän opiskeli 1736-40 Milanossa
Sammartini’n johdolla. V:een 1762 saakka hän
sävelsi suuren lukumäärän it. oopperoita
tavanmukaiseen tyyliin, Italian ja Saksan, Lontoon,
Kööpenhaminan ja Wienin näyttämöitä varten.
Lontoossa käydessään 1745-47 hän tutustui
Händelin oratorioihin ja sai niistä virikettä
uuteen tyyliin oopperan alalla. Samaan
suuntaan vaikuttivat häneen myös Rameau"n
oopperat, joihin hän ohimennen Pariisissa tutustui.
V. 1750 hän asettui Wieniin ja toimi siellä 1754-64
hovioopperan kapellimestarina. Mutta vasta 1762
hän sai uudistuksilleen tarvitsemansa varman

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0795.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free