- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1501-1502

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Gneist ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

löOl

G neist—Gnostilaisuus

1502

osa on varmasti paragneissejä eli alkuaan
sedimenttisiä vuorilajeja. Monessa tapauksessa
on vaikea tai mahdoton päättää, kumpaanko
luokkaan gneissivuorilaji kuuluu, sillä yleensä
sen nykyinen asu on perinpohjaisen
metamorfis-min tulos. G:t ovat kaikilla alkuvuorialueilla
yleisiä vuorilajeja, mutta niitä tavataan myös
kaikissa nuoremmissakin poimuvyöhykkeissä (ks.
Poimuvuoret). — Gneissivuorilajeja 011 aina
vaikea louhia, koska ne lohkeavat helposti vain
liuskeisuuden suuntaan, joka lisäksi usein 011
mutkainen. Senvuoksi ei g:ejä sanottavasti
käy-tetäkkään kiviteollisuustarkoituksiiu. P. E.

Gneist [-äi-], Heinrich Rudolf
Hermann Friedrich von (1816-95), saks.
lainoppinut ja valtiomies; tuli 1839 dosentiksi ja 1844
professoriksi Berliinin yliopistoon, mutta toimi
samalla käytännöllisellä virkamiesuralla, m. m.
jonkun aikaa kamarioikeuden ja sittemmin
Berliinin ylitribuuaalin apujäseuenä sekä 1875-77
ylimmän hallinnollisen tuomioistuimen jäsenenä.
Parlamentaarisen vaikutuksensa G. alkoi 1858,
jolloin hänet valittiin Preussin
edustajakama-riiu, missä hän hallitusmuoto-konfliktin aikana
(1860-luvun alussa) kuului vapaamieliseen
oppo-sitsioniin. V. 1871 hän tuli Saksan valtakunnan
valtiopäiväin jäseneksi ja liittyi niillä
kansallis-vapaamieliseen puolueeseen. V. 1888 keisari
Fredrik III korotti hänet aatelissäätyyn. ■— G.
oli erittäin tuottelias ja monipuolinen
lainopillinen ja yhteiskunnallinen kirjailija, jolla oli
melkoinen vaikutus aikansa suuriin
valtiollisiin ja yhteiskunnallisiin uudistuksiin. Teoksia:
,,Die formellen Verträge des neuern römischen
Obligatiouenrechts" (1845) ; ,,Die Bilduug der
Geschwornengerichte in Deutschland" (1849) ;
..Das heutige englische Verfassungs- und
Verwal-tungsrecht" (1857-63) ; „Verwaltung, Justiz,
Rechtsweg, Staatsverwaltung und
Selbstverwal-tung nach euglischen und deutschen
Verhältnis-sen" (1869) ; ,,Englische Verfassungsgeschichte"
(1882) ; „Daä englische Parlament" (1886) ; „Die
Låge der preussischen Heeresorgauisation"
(1862) ; „Freie Advokatur" (1867) ; „Die
Selbst-verwaltung der Volksschule" (1869) ; „Die
bür-gerliche Eheschliessung" (1869) ; ,,Der
llechts-staat" (2 pain. 1879) : ..Gesetz und Budget"
(1879) ; „Die preussische Finauzreform" (1881) ;
,,Die nationale Rechtsidee von den Stäiulen und
das preussische Dreiklassenwahlsystem" (1894)
y. m. [K. Walcker, „Rudolf v. G." (1888) ;
Gierke, „R. v. G., Gedächtuisrede" (1895).]

O. K:ncn.

Gnesen, puol. G n i e z n o, vanha kaupunki
Posenin maakunnassa Preussissa, ennen Puolaan
kuuluva; 22,000 as. (1900), erinäisiä tehtaita,
katolinen tuomiokapituli. G:llä 011 tärkeä
merkitys katolisen kirkon historiassa Puolassa. Sen
tuomiokirkko perustettiin jo v. 965; tähän
haudattiin pyhä Adalbert; v. 1000 se tuli
arkkipiispan istuimeksi ja oli vanhimpina aikoina Puolan
kuninkaiden kruunauskaupunkina; v:st a 1416 oli
sen arkkipiispa Puolan primaksena. V. 1821
arkkipiispa siirtyi Poseniin, mutta
tuomiokapituli jäi yhä G:iin. K. G.

Gnetum-kasvit (Gneteæ), luokka
paljassie-inenisten kasvien kaaressa. Erotuksia havupuista
ovat kehälliset kukat, putkiloiden esiintyminen
toisikäisessä puussa, pihkatiehytten puuttumi-

nen. G:eja 011 yksi ainoa heimo Gnetacecc, johon
kuuluvat keskenään hyvin erilaiset suvut
Eplie-dra, Welwitschia ja Gnetum.
Lämpimänlauli-keissa maissa esiintyvät Epliedra-hijit ovat
kort-teenuäköisiä pensaita, joideu pystyjen, hienojen
haarojen ympärille lehdet ovat kasvaneet tupiksi.
Welicitschia rnirabilis. W.-suvun ainoa laji, kas-

Welwitschia rnirabilis.

vaa Lounais-Af rikan kivierämaissa. Se 011
omituinen kasvi, jonka nauriinmuotoinen varsi
kantaa kahta 2 m:n mittaista, maata vastaan
painunutta lehteä. öneiwm-sukuun kuuluu 15,
enimmäkseen amer. troopillista liaania tai
matalaa puuta, joilla 011 alativihreät sulkasuouiset
lehdet ja luumarjamaiset hedelmät.

Gnomon [-ömö-] (kreik.), teline, jonka avulla
voidaan auringon varjosta tai kuvasta määrätä
meridiaani, aurinko-aika, napakorkeus ja
ekliptikan kaltevuus. Vanhana aikana käytettiin
tavallisesti pystysuoraa tankoa, jonka varjo
mitattiin. Kiinalaiset määräsivät g:n avulla n. 500
e. Kr. ekliptikan kaltevuuden. Kreikkalaiset
oppivat g:n käytännön babylonialaisilta.
Keskiajalla g:lla oli vielä tärkeä sija tähtitieteessä.
Uudella ajalla se vähitellen väistyi heilurikellon
ja kiikarin tieltä (vrt. Aurinkokello). —
Kahden sellaisen yhdenmukaisen suorakaiteen
ero, joilla on yksi kulma yhteinen. (E. R.)

Gnomoniikka (ks. Gnomon). oppi
aurinkokellojen valmistamisesta, nykyään menettänyt
sen merkityksen, mikä sillä oli vanhalla ja
keskiajalla, vieläpä uudellakin ajalla 18:nteen vuosis.
asti. (E. R.)

Gnoomillinen runous (kreik. gnömë =
mielipide, mietelmä, mietelause), mietelmärunous.

Gnosis [-Ö-] (kreik.), tieto. Aleksandrialainen
teologikoulu (Klemens, Origenes) asetti
yksinkertaista uskoa (pistis) korkeammalle syvemmän
tiedon (gnösis) uskonasioista. Enimmin
vetosivat kuitenkin luuloteltuun syvempään tietoonsa
gnostilaiset, ks. Gnostilaisuus. E. K-a.

Gnostilaisuus 1. guostisismi (kreik.
gnösis = tieto), yhteisnimitys, jolla tarkoitetaan
suurta määrää uskonnollisia lahkoja 1-3
vuosisadalla j. Kr. Nämä lahkot ovat kaikki sen
uskonnollisen synkretisrain ilmiöitä, joka
lähim-pinä vuosisatoina Kristuksen jälkeen Rooman
valtakunnassa sai alkunsa itämaisten
uskontojen sekaantumisesta osaksi toisiinsa, osaksi
kreikkalaiseen filosofiaan ja
mysteeripalveluk-seen. Luonnollisesti kristinuskon aatteet
antoivat huomattavan lisän tälle liikkeelle, joka siten
sai enemmän tai vähemmän kristillisen sävyn.
Sielun kohoaminen aineellisuuden orjuudesta
puhtaaseen henkisyyteen oli se pääkysymys, jo-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0799.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free