- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1505-1506

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Goajiro ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1505

Goajiro—

Gobineau

150(5

milj.. tuonti 11,a milj. mk. — Pääkaupunki
Pandjim 1. Uusi G., n. 10,000 as. Entinen
pääkaupunki, jossa siirtomaan kukoistusaikana ou
ollut 200,000 as., on Vanha G., nyt rappeutunut,
2,000 as. E. E. K.

Goajiro ks. G u a j i r a.

Goarmes-guolle, noitakala, lapin noidan
apulaisia. ks. Lappalaiset.

Gobat [-bä’]t Charles Albert (s. 1843),
sveits. valtiomies ja rauhanystävä, toiin;
asianajajana. tuli 1882 Bernin kanttonin
opetusasiain-ministeriksi, valittiin 1884 liittokokoukseen
ensin kanttonien neuvoston, sitten
kansallisneuvoston jäsenenä; 1892-1909 hän johti
parlamenttien-välistä soviiito-oikeustoimistoa ja sai tämän
toimintansa johdosta 1902 Nobelin rauhanpalkinnon
yhdessä maamiehensä E. Ducommuu’in kanssa;
tuli 1909 Bernissä olevan kansainvälisen
rauha-toimiston sihteeriksi; on m. m. kirjoittanut
historiallisen tutkimuksen „La république de Berne
et la France pendant les guerres de religion"
(1891). J. F.

Gobat [gobä’], Samuel (1799-1879), sveits.
lähetyspiispa Jerusalemissa. Työskenteli Engl.
kirkkolähetysseuran lähettinä v:sta 1826 alkaen
Egyptissä ja Abessiiniassä, josta hänet kuitenkin
karkoitettiin, sekä druusilaisteu keskuudessa
Libanonilla. Kutsuttiin 1845 Preussiu ja
Englannin hallitsijain muutamia vuosia aikaisemmin
perustamalle Jerusalemin evank.
piispanistuimelle. Toimintansa ohella sikäläisten
protestanttien keskuudessa G. harjoitti laajaa ja
innokasta lähetystyötä juutalaisten,
muhamettilaisten ja druusilaisteu keskuudessa. Suomestakin
lähetettiin pari kertaa hänen työlleen
kannatusta. Hänen vaikutuksestaan pääsi itämainen
lähetys varsinkin Palestiinassa hyvään vauhtiiu.
Tärkeimmät tvönhaarat ovat koulut ja
lääkäri-lähetys. rSchölly. „S. G." (1900).] U. P.

Gobdas 1. g o b d e s, lappalaisen noitarummun
uimitys; tavataan suomalaisissa runoissakin
muodossa kannus. Se oli poronnahkakalvolla
päällystetty vanne, jossa oli toisella puolen
kädenpitimenä ristikko, taikka koppa, jossa oli
pohjalla kahden reiän muodostama kädensija.
Päristimenä käytettiin luista vasarautapaista.
Noitarumpua käyttivät lappalaiset alkuansa,
samoin kuin vielä nytkin ostjaakit, huumaustilan
aikaansaamiseksi. Myöhemmin se etelästä
kulkeutuneen arpaseulan vaikutuksesta (ks.
Arpominen) muuttui arpomisvälineeksi. Sitä
varten tarvittiin lisäksi arpamerkki; tätä vasaran
avulla hypitettiin kalvon päällyspuolella, joka
oli maalattu lepänvärillä kuvioita täyteen.
Aikaisemmin olivat kuviot, kuten siperialaisissa
noitarummuissa, sisäpuolelle kalvoa maalattuja
rumpua kädessään ylhäällä pitävän noidan
mielikuvituksen kiinnekohdiksi. [Julius Krohn,
„Suo-men suvun pakanallinen jumalanpalvelus", s.
111-123, Finn.-ugr. forsch. VI, s. 158-163.] A". K.

Gobeliini, käsiu kudottu kuvallinen
seinä-verho, Pariisin kuuluisan Les G o b e 1 i u s
uimisen valtiontehtaan valmisteita. Nimitystä on
ruvettu sittemmin käyttämään kaikenlaisista
kuviollisista kutomalla valmistetuista, vieläpä
koneillakin kudotuista tapeteista. Mainittu
tehdas on saanut nimensä G o b e 1 i n-suvusta, jonka
jäsenet jo 1400-luvulla Pariisissa harjoittivat
värjärinammattia. V. 1662 Ludvik XIV:n
raha-4X II. Painettu ’/,„">■

asiainministeri Colbert muutti suvun yksityisen
verhoilijaliikkeen valtionlaitokseksi, joka alussa
valmisti muitakin tuotteita, esim. kulta-,
puu-ja mosaiikkitöitä. Gobeliiuien kudonta
suoriteltiin etevien taiteilijoiden johdolla, joista
ensi-mäinen oli Charles Le B r u n (vv. 1663-90).
Mallit — historiallisia, mytologisia, allegorisia
ja laatukuvallisia aiheita — tilattiin ajan
kuului-simmilta taiteilijoilta ja työhön käytettiin
erikoisia kutomataitureita. Tehdas nauttii suurta
valtionkannatusta ollen samalla alallansa
oppilaitoksen arvossa — Oikeissa gobeliineissa on
värillinen kudelanka (parhaimmissa kierretty
silkki- tai kampalauka) punottu ainoastaan
.siilien osaan kangasta, missä mikin väri tahdotaan
esiintymään. G.-kangaspuita ou kahta lajia:
pystyt haute lisse)•. loimet pystysuorassa, ja
tasokangaspuut (basse lisse): loimet
vaakasuorassa. (E. J. S.)

Gobi (mongolin kielellä = erämaa, kiiri. Samo
- hiekkameri), suunnaton erämaa-alue Aasian
Mongoliassa; idässä sillä on rajana
Kliingan-vuoret, pohjoisessa Sajaiiin-vuoret, etelässä
Nan-san, lännessä se yhtyy Dzungariaan ja Tarimiin.
G. jakautuu, n. 107°-il0°:n kohdalla it. pituutta,
kahteen pääosaan, itäiseen ja läntiseen,
vuoristojen ja vesistöjen kulkusuunnan mukaan. Itä-osa
on vähän tunnettu, laajalti purkautuneitten
ainesten peittämä. Luoteinen osa läntisestä G:sta
on vuorista maata käsittäen useita suurehkoja
järviä; lounaassa maa on enimmäkseen
hiekka-ja saviaroa. Länsiosa on yleensä paremmin
tunnettua, sen läpi kun kulkee tärkeä karavaanitie
Jy-mön. G:n geologisesta rakenteesta sekä sen
synnystä ei vielä ole päästy täyteen selvyyteen.
Alueella ou mannermainen aroilmasto.
Kasvullisuus on köyhää, ainoastaan kosteana
vuodenaikana rehottavat ruohot, sipuli- ja pensaskasvtt.
Metsiä ei ole lainkaan, mutta ei myöskään
täydellisiä erämaa-alueita. Eläimistössä vain
harvoja lajeja edustettuina: jäniksiä, kettuja, susia,
pienempiä jyrsijöitä, muutamia arolintuja,
lännessä villi kameli — siinä mainittavimmat.
Asukkaat ovat yksinomaan kuljeksivia, jurtissaan
asuvia paimentolaisia, mongoleja. [Futterer,
„Geographische Skizze des Wüste G.".]

E. E. K.

Gobineau f-nö’], Joseph Arthur de
(1816-82), kreivi, ransk. diplomaatti ja kirjailija,
palveli Ranskan lähetystössä Persiassa v:sta
1855, kalastuslaitosten komissariuksena
New-Foundlandissa v:sta 1859, palasi Persiaan 1861,
oli lähettiläänä Ateenassa v:sta 1864, Rio de
Janeirossa v:sta 1868 ja Tukholmassa 1872-77.
G. oli hienosti ja monipuolisesti sivistynyt
nerokas mies, joka kirjoitti sekä romaaneja, esim.
„Les adieux de Dou Juan" (1842) ; „Nicolas
Bela-voir", „Ternove" ja ,,Les pleiades". että
matkakertomuksia ja tieteellisiä tutkimuksia eri
aloilta, m. m. ,,Religions et philosophies dalis
l’Asie centrale" (1858), „Traité des écritures
cuuéiformes" (1864), »Histoire des Perses" (1869)
ja „La renaissance" (1873). Hänen pääteoksensa
on „Essai sur 1’iuégalité des races humaines"
(1853-55; 2:n pain. 1884; saks. 1898-1901),
jossa hän samaan suuntaan kuin myöhemmin
II. S. Chamberlain (ks. t.) ja muut rotu-intoilijat
ylistää arjalaisia jaloimmaksi roduksi ja
germaaneja sen etevimmiksi edustajiksi. Suoma-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0801.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free