- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1507-1508

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Goajiro ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1507

luisiakin G. koskettelee tässä teoksessa. G:ii
aatteiden kannattamiseksi Richard Wagner ja
prof. L. Schemaun 1894 perustivat saks.
G.-yhdistyksen. G:sta ja hänen opistaan ovat
kirjoittaneet Kretzer (1902), Kleinecke (s. v.),
Seillière (1903), Friedrich (1906) ja J.
Ahren-berg, ,,Människor som jag känt" (1904).

K. T-t.

Gobio ks. Ranta tör ö.

Gobius ks. T o k a n p o i k a.

Goblet [goUc’ J, René (1828-1905), ransk.
valtiomies, oli ensin asianajajana Amiens’issa,
valittiin 1871 kalisalliskokoukseen, jossa liittyi
tasavaltalaiseen vasemmistoon, ja 1877
edustaja-kamariin; oli 1882 sisäasiainministerillä
Freyci-net’n kabinetissa ja ajoi perille m. m. lain, jonka
mukaan kunnat saivat oikeuden valita määrinsä;
opetusasiani ministerinä 1885-86, jolloin m. m.
sai hyväksytyksi uuden kansakoululaiu, joka
riisti alkeisopetuksen papiston käsistä; 1886-87
pääministerinä ja sisäasiainministerinä, 1888-89
ulkoasiainministerinä; 1893-98
radikaali-sosia-listien johtajana kamarissa.

Godard [-ä’r], Benjamin (1849-95), ransk.
säveltäjä, Reberin oppilas; ou säveltänyt
oopperoita, sinfonioja, kamarimusiikkiteoksia (joista
sai julkisen palkinnon), yli 100 laulua y. m.
Hänen tyylinsä on hieno ja sulava. I. K.

Godavari [goudä’vari] 1. Godaweri. 1. Joki
Etu-Intiassa; lähteet Länsi-Ghatsieu itärinteillä,
n. 80 km Arabian-merestä, pääkulkusuuiita
kaakkoinen, laskee 1,450 km:n pituisena laajan,
hedelmällisen suistomaan kautta
Bengaalin-lah-teeu; vesialue 290,600 km2. Lisäjokia vas.
Pran-hita, Iudravati, Tai ja Sabari, oik. Manjira.
Yläjuoksu on koskien takia liikenteelle
soveltumaton, mutta suistossa on taaja kanavaverkko,
yhteensä n. 740 km ja pari kulkukelpoista
suu-haaraa. — G. kuuluu Intian kahteentoista
pyhään jokeen. — 2. Piiri Madrasin
presidentti-kunnassa samannimisen joen hedelmällisen,
riisiä, maissia, tupakkaa, puuvillaa y. m. tuottavan
suiston ympärillä; 20,350 km2. 2,301,759 as.
(1901). * E. E. K.

Godby [gädbyj, ennen aikaan G o d e b y, kylä
Finströmissä Koruäsfjärdenin rannalla lähellä
Färjsundetia. G. on ikivanhoista ajoista ollut
jonkinmoisena Ahvenanmaan keskustana. Siellä
tavataankin esihistorialliselta ajalta lukuisia
viikinkiajan kivilatomuksia ja hautakumpuja,
joista korkein on n. 4 m. — G:ssä on sairaala,
apteekki sekä piirilääkärin virkatalo. k. s.

Goddam [god-dä’vi] (engl., oik. God damn),
..Jumala minut kirotkoon!", englanninkielinen
kiroussana.

Gode [gü] (isl. goöi) oli nimellään isl.
päällikkö, jolla pakanallisena aikana oli hallussaan
sekä papillinen että tuomarin arvo ja poliittinen
sekä toimeenpaneva valta.

Godenhjelm [gü-]. 1. Berndt Abraham
(1799-1881), taidemaalari, synt. Mäntyharjussa,
k. Helsingissä. G. tuli 1817 ylioppilaaksi Turussa,
1820 Turun hovioikeuden auskultantiksi, oli
sen-jälkeen tuomarin apumiehenä ja hoiti
tuomarin-virkaa Käkisalmen eteläisessä tuomiokunnassa,
sai varatuomarin arvonimen 1826. Tukholmassa
käydessään 1818 G. oli saanut taideopetusta
maisemamaalari P. G. v. Heidekenin johdolla.
V. 1827 hän muutti Pietariin, jossa rupesi taitei-

1508

lijaksi, nauttien 5 vuotta apurahaa H. Mujestmsa
käsikassasta ja harjoittaen ensin vaskenpiirioa
Utkinin johdolla, sitten maalausta (muotokuvia,
alttaritauluja, ikonostaaseja, miniatyyreja,
Ere-mitagessa tehtyjä jäljennöksiä y. m.). V. 1848
G. siirtyi opettajaksi sam. v. perustettuun
Suomen taideyhdistyksen Helsingin
piirustuskouluun, ollen tässä toimessa v:een 1869 asti, jolloin
sai elinkautisen eläkkeen yleisistä varoista.
Varsin paljon G. on maalannut alttaritauluja, joita
on m. m. Mäntyharjun, Jämsän, Vihdin,
Pielisjärven, Janakkalan, Kuhmoisten, Käkisalmen ja
Sortavalan kirkoissa. Suomen taideyhd:n
kokoelmissa Ateneumissa on häneltä allegorinen
esitys »Viattomuus ja oikeus" (1847), „Venus
luonnotarten, tritonien ja amoriinien
ympäröimänä" ja oma muotokuva. Hän on myös
maalannut laatukuvia, esim. kohtauksen
,,Hirvenhiihtäjistä". G:lla, jonka maalaustapa ou
akateemisen ihanteellista, sovinnaista ja silkoista,
ei taiteilijana ja opettajana ole yhtä suurta
merkitystä kuin hänen aikalaisellaan R. W.
Ekmanilla Turussa, mutta hänellä on historiallinen
merkityksensä yhtenä Suonien taiteen
uranuurtajia. E. R-r.

2. Bernhard Fredrik G. (s. 1840), suom.
kirjailija ja kasvattaja, edellisen poika, tuli 1864
maisteriksi, 1866 saksan kielen lehtoriksi
yliopistoon, josta erosi 1900. Tärkein näkyvä tulos
tästä toimesta ou „Saksalais-suomalainen
sanakirja" (ens. pain. 1873, toisen painoksen I osa
1906). Suomalaisen kirjallisuuden
kehittämiseksi G. on muutenkin innokkaasti työtä tehnyt,
m. m. Kirjallisen kuukauslehden toimittajana
ja Vänrikki Stoolin tärinäin suomentajana.
Alkuperäisiä runoja hän on tilapäisesti
julkaissut. G:n kirjailijatoimeen kuuluu vielä joukko
tutkimuksia ja oppikirjoja
kirjallisuudenhistorian ja runousopin alalta: „Oppikirja
suomalaisen kirjallisuuden historiassa" (ensim. painos
1884; siitä on Butlerin toimittama engl.
käännös), ,,Runous ja runouden muodot" I (1885),
,,Lyhyt runous-oppi jatko-opistoja varten"
(1891), .,Runous-opin pääkohdat, kouluja
varten" (1891). Mutta elämänsä päätyön hän 011
kumminkin suorittanut kasvatuksen alalla, ollen
siinäkin uutisviljelijänä. G. oli näet puolisonsa
Ida Gustava Lindroosin (ks. seur.) kanssa
Helsingin yksityisen suomalaisen tyttökoulun
innokkaimpia perustajia ja opettajia. Ja kun
sitten Suomalainen jatko-opisto 1881 avattiin, tuli
G. siellä suomen- ja saksankielen sekä
sielutieteen opettajaksi, johtokunnan jäseneksi ja
laitoksen johtajaksi, jona hänellä ou ollut
harvinaisen syvä ja herättävä vaikutus oppilaihinsa.

3. Ida Gustava G. (s. 1837), opettaja,
edellisen puoliso, tullitarkastaja Abraham
Lindroosin ja Gustava Lauréuin tytär. Hän 011
ensimäisenä meillä perustanut lastentarhan ja
pientenlastenkoulun uudemman, Fröbelin
järjestelmän mukaan. Mentyään 1867 naimisiin hän
on miehensä kanssa työskennellyt niin hyvin
Helsingin suomalaisen tyttökoulun kuin
jatko-opistonkin hyväksi, ollen niissä ja muissakin
kouluissa opettajana ja johtokunnan jäsenenä.
I. G:ii kirjallisista toimista on erittäinkin
mainittava aikanaan suurta mieltymystä herättänyt
lastenlehti ..Pääskynen", jota hän toimitti
1873-80. ’ -a -t.

Gobio—Godenhjelm

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0802.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free