- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1511-1512

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Godet ... - Goethe, Johann Wolfgang von

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1511

G oedeke —Goethe

1512

köksi ja sai ratkaisevaa S:l Quentinia voiton.
G. oli aikanaan Preussin oivallisimpia sotapäälli
köitä: kirjoittanut m. m. ,,Vier Jahre in
Spanieli" (1841). J. F.

Goedeke fgod-], Karl (1814-87), saks.
kirjal-lisliistorioitsija. Etevimmät teokset: „Elf Bucher
deutscher Dichtung, von Seb. Brant bis auf die
Gegenwart" (1849), ,,Deutsche Dic-hter im
Mit-telalter" (1854. 1871), ,,Knigges Leben und
Schriften" (1844), ,.Emanuel Geibel" (1869),
,,G. A. Biirger in Göttingen und Gellinghausen"
(1873), „Grundriss zur Geschichte der deutschen
Dichtung" (1857-1881. 3 nid.. G:n pääteos) ja
,,Goethes Leben und Schriften" (2 p. 1877).

,/. II I.

Goertz [görts], Georg Heinrich von
(1668-1719), vapaaherra, holstein-gottorpilainen
valtiomies, Kaarle XII:n ministeri, tuli 1698
Holstein-Gotlorpiu herttuan Fredrik IV:n
kamariherraksi ; v:sta 1709 hän oli
Holstein-Got-torpin herttuakunnan johtava ministeri. Kuu
hän diplomaattisien juonittelujensa johdosta oli
joutunut sekä Tanskan että Venäjän ja Preussin
vihoihin ja Ruotsin neuvoskuntakin oli lausunut
paheksumisensa, lähti G. Kaarle XTT:n luo 1715
ja saavutti pian hänen rajattoman
luottamuksensa kekseliäisyydellään ja tarmollaan. Kuhaa
saadakseen sodankäyntiin hän laski liikkeeseen
kuuluisat ,.mynttimerkit", joilla hän herätti
vastaansa koko kansan vihan. Hän ryhtyi niinikään
keskusteluihin Englannista karkoitettujen
Stuartien puoluelaisten kanssa, mutta kun Englannin
hallitus sai sen ilmi, vangittiin G. Hollannissa
Arnhemissa 1717, josta hän kuitenkin pian pääsi
vapaaksi. Hänen toimestaan saatiin aikaan
myöskin rauhanneuvottelu Venäjän kanssa
Ahvenanmaalla 1718 (ks. t.). Kuu Kaarle XII oli
kaatunut 1718, vangitutti perintöprinssi Fredrik
Hesseniläiuen G:n. Hänet vietiin Tukholmaan,
jossa erityinen toimikunta pantiin tutkimaan
hänen toimiansa. Häntä syytettiin siitä, että
hän oli herättänyt kuninkaassa epäluuloa
kansaa kohtaan, aikaansaanut turmiollisia
toimenpiteitä ja estänyt rauhan saantia.
Kuolemantuomio julistettiin ja pantiin heti toimeen.
[Moser, ..Rettung der Ehre und Unschuld des
Frei-lierrn G. H. v. Selilitz, genannt v. G." (1776);
Beskow, ..Frilierre G. IT. von G., statsman och
statsoffer" (1868) : G. Syveton, ,.L’erreur de G."
(Revue d’histoire diplomatique, 1895-96) ; Th.
Westrin. ,,Frilierre G. H. v. Görtz bref ur
fäu-gelset i Arnheim 1717" (Historisk tidskrift
1898).] K. O. /,.

Goertzin-kaukoputki [görtsin-J ks. Ka u k
o-putki.

Goes [hös], Hugo van der (k. 1482),
alankoni, taidemaalari, van Eyckien etevin
seuraaja. Työskenteli Gentissä kuuluen sen maa*
larinammattikuntaau vv. 1465-75. Meni 1478
Soignies’n luona olevaan Rooden-luostariin
(lähellä Brysseliä), jossa kuoli mielipuolena. G:n
pääteos on iso. 3-osainen siipialttaritaulu, n. s.
Portinari-alttari (Firenzen UfFizigalleriassa),
jonka Tommaso Poriinari, Medici’en asiamies
Bruggessa, tilasi n. 1476 Firenzen Santa Maria
Nuova hospitaalin kirkkoon. Alttarin
sivukuvissa nähdään oivallisesti muotokuvattuina
lahjoittaja ja tämän puoliso lapsineen ja
suojelus-pvhimyksineen laajaa, väkirikasta pohjoismaista

Goes. Kristuksen kunnioittaminen, n. s. Portinari-alttari
(keskikuva) Firenzen Uffizi-galleriassa.

maisemataustaa vastassa. Sen keskikuva
esittää Kristus-lapsen kunnioittamista, ja erikoisesti
huomiota herättäviä ovat siinä paimenet, jotka
ovat erinomaisen eläviä ja ilmeikkäitä
taloupoi-kaistyyppejä, sekä myöskin taitavasti maalatut
kasvi- ja eläinkuvat. Tämä värinkäsittelyltään
loistava ja hienon ilmava alttaritaulu 011 ,,Gentin
alttarin" (ks. E y c k) jälkeen vanhan alankom.
taidekoulun tärkein maalaus, joka enemmän kuin
mikään muu alankom. teos 1400-luvun
loppupuoliskolta alkaen on vaikuttanut Italian
taiteeseen (Ghirlandaio, Piero di Cosimo, Lorenzo di
Credi y. m.). Berliinin Kaiser-Friedrich-m.useo.ssa
on G:lta iso, liikkeiden ja kasvonilmeiden
eloisuuden vuoksi erittäin huomattava predella-taulu
.,Kristus-lapsen kunnioittaminen" (n. v:lta 1480).
Tyylikriitillisesti luetaan G:n tuotantoon
kuuluviksi ..Maarian kuolema" (Bruggen museossa),
diptyykki „Syntiinlaukeemus" ja „Kristusta
itketään" (Wienin hovimuseossa) y. m. G.
osoittaa taiteessaan itsenäistä naturalistista käsitystä
ja osaa paremmin kuin monet aikalaisistaan
saada ihmiskuviinsa yksilöllistä elämää.

E. R-r.

Goethe [göte], Johann Wolfgang von
(1749-1832), yleisimmin tunnustettu
suurimmaksi saksalaiseksi
runoilijaksi, synt. 28 p.
elok. 1749 Mainin
Frankfurtissa (missä hänen
syntymäkot insa,
jonkunlaiseksi Goethe-museoksi
muodostettuna, vieläki n
on nähtävänä), kuoli 22
p. ma ali sk. 1832 Wei
märissä. Isä, Johann
Kas-par G. (1710-82) oli
lakimieheksi lukenut, mutta
ei ottanut mitään virkaa,
vaan eleli varakkaana
porvarina ,,neuvoksen"
arvonimeä kantaen.
Luonteeltaan hän oli totinen
ja ankara järjestyksen

mies, jopa myöhemmin ärtyinenkin, eikä isän ja
pojan välillä senvuoksi koskaan mitään
lämpimämpää suhdetta syntynyt. Äiti, Katharina
Elisabeth Textor (21 v. miestään nuorempi) oli

Goethe

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0804.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free