Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Goethe, Johann Wolfgang von
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1513
Goethe
1514
hyvin vilkas, lämminsydäminen ja
mielikuvitukseltaan rikas ja henkevä nainen, jolla oli
poikansa luonteeseen ja kehitykseen hvviu syvä
vaikutus. Vanhemmiltaan saamansa perun Goethe
on itse sattuvasti lausunut säkeissään: ,,Vom
Vater hah’ icli die Statur, des Lebens erustes
Führen, vom Mütterehen die Frohnatur und
Lust zu fabulieren." (Isältä 011 minulla
ulkomuoto ja elon vakaa suunta, äidiltä hilpeä mieli
ja tarinoimishalu.) Ensimäisen, hyvinkin
monipuolisen opetuksensa G. sai kotonaan isänsä
johdolla. Isän runsaat taidekokoelmat,
kotikaupungin rikkaat historialliset muistot, G:n
kodissa seurustelevat etevät henkilöt ja tärkeät
historialliset tapahtumat, jotka G:n lapsuudessa
sattuivat ja läheltä koskivat Frankfurtia
(7-vuotinen sota, ranskalaisen sotaväen majoitus),
antoivat varhain kehittyneeu pojan mielelle
voimakkaita herätteitä ja aiheuttivat jo aikaisin
runollisiakin yrityksiä, joihin eusimäinen
tulinen rakkaus (,,Gretchen"-ihastus) lienee myös
osaltaan kannustanut. Syksyllä 17G5 G. lähti
Leipzigin yliopistoon harjoittaakseen isänsä
toivomuksen mukaan lakitieteellisiä opintoja, mutta
askaroitsi todellisuudessa enemmän kirjallisissa
ja taiteellisissa harrastuksissa ja kulutti
aikaansa iloisessa toverielämässä. Pari pientä
huvinäytelmää (.,Die Laune des Verliebten" ja
,,Die Mitschuldigen") sekä joukko lyyrillisiä
runoja ovat tämän Leipzigissä-oleskelun
kirjallisina muistomerkkeinä. Levoton ja
epäsäännöllinen elämä Leipzigissä järkytti pahasti G:n
terveyttä ja vakavasti sairaana hän palasi 1768
kotiinsa Frankfurtiin, missä hän pietistisen nti
v. Klettenbergin vaikutuksesta kallistui
mystisismiin ja oli vaarassa vaipua sairaloiseen
raskasmielisyyteen. V. 1770 hän siirtyi
Strass-burgin yliopistoon, missä päätti lakitieteelliset
opintonsa 1771. Strassburgissa-olo tuli hyvin
tärkeäksi G:n kirjallisessa kehityksessä, sillä
täällä vaikutti häneen erittäin syvästi Herder,
joka avasi hänen silmänsä ymmärtämään eri
aikojen kansanrunoutta, tulkitsi hänelle
Vanhan testamentin, Homeroksen ja Shakespearen
runoutta samoinkuin Ossianin lauluja, vapautti
hänet ranskalaisten jäljittelystä ja sääntöjen
orjuudesta ja auttoi häntä tehokkaasti
löytämään oman itsensä. -— Lyhyen aikaa
oleskel-tuaan kotonaan G. meni (1772) Wetzlariin
palvelemaan juristina sikäläisessä
valtiokamari-oikeudessa (Reichskammergericht). Onneton
rakkaus erääseen jo kihloissa olevaan naiseen (
Charlotte Kestner) antoi täällä hänelle ensi aiheen
Wertheriin (,,Die Leiden des jungen Werthers"),
josta oli tuleva yksi hänen mullistavimpia
teoksiaan. Tätä ennen oli jo kuitenkin toinen uria
uurtava teos häneltä valmistunut ja ilmestynyt,
nim. näytelmä ,,Götz von Berlichingen" (1773).
Samalla kuin tätä teosta voimakkaan
saksalaisen henkensä takia 011 täydellä syyllä pidetty
ensimäisenä varsinaisesti alkuperäisenä
kansallisena draamana Saksan kirjallisuudessa, tuli se
neroa uhkuvan voima-luonteensa ja perinnäisistä
säännöistä välittämättömäu alkuperäisyytensä ja
uusia aloja aukovan merkityksensä takia 11. s.
..Sturm und Drang"-(myrsky ja kiihko-) kauden
pf rusteokseksi. Vielä laajakantoisempi vaikutus
oli ,,Nuoren Wertherin kärsimyksillä" (1774).
Siitä tuli pian ei ainoastaan koko Saksan lue-
tuin teos, vaan myös yleensä eusimäinen
alkuperäinen yleismaailmallisen merkityksen
saavuttanut saksalainen romaani. G. oli siinä
vaikuttavaan kuvaan valanut koko aikakauden
perustunnelman, antanut valtavan ilmauksen sille
aikakaudessa liikkuvalle tahdonsairaalle,
tunteellisuuteen ja tuuteen ylentämiseen taipuvalle
virtaukselle, jonka tulkkina Englannissa oli ollut
etenkin Richardson, Ranskassa Rousseau, ja joka
virtaus sitten tuli olemaan tärkeänä aineksena
siinä suuressa kirjallisessa ja henkisessä
suuu-uassa, mikä tunnetaan romautismin nimellä. —
Wertherin kirjoitettuaan oli Goethellä jo
mielessä monia muita kirjallisia suunnitelmia.
Näistä jäivät useat suurisuuntaisemmat
(,,Mahomet", «Prometheus" ja „Der ewige Jude")
katkelmiksi, täysin valmiiksi tuli näinä vuosina
vain kaksi pienempää ja vähäarvoisempaa teosta
(„Clavigo", 1774 ja ..Stella", 1776). Sen sijaan
011 mainittava, että G. jo samoina vuosina
(1774-75) suunnitteli ja osittain kirjoitti elämänsä
suurimman ja kuuluisimman teoksen ,,Faust"iii,
joka vasta vähää ennen hänen kuolemaansa
lopullisesti valmistui. Nämät varhaisimmat
Faustin osat, n. s. „Urfaust", löydettiin vasta 1887
käsikirjoitusjäljennöksenä, jonka Erich Schmidt
julkaisi. — Vuosi 1775 merkitsee tärkeää
käännekohtaa G: 11 ulkonaisessa elämässä. Silloin G.
siirtyi Weimariin, herttua Kaarle Augustin
hoviin ja palvelukseen. Wielaud oli siellä jo
ennestään, myöhemmin siirtyivät sinne (G:n toimesta)
Herder ja Schiller, niin että pieni Weimar oli
tyyssijana yhtaikaa neljälle silloisen Saksan
ete-vimmistä neroista. Weimarissa G. joutui
alinomaiseen kosketukseen käytännöllisten ja
hallinnollisten tehtäväin kanssa, nimitettiin
salaisen neuvoston jäseneksi, hoiti tienrakennus- ja
vuoriteollisuuskomissiouin asioita y. m. toimia.
Osittain nämät käytännöllis-hallinuolliset
tehtävät häiritsivät hänen runollista tuotantoansa,
mutta toisaalta laajensivat hänen elämän
tuntemustansa ja tulivat hänelle siten välillisesti
runoilijanakin hyödyksi. Suoranaisemmin vaikutti
kuitenkin G:n sisäiseen kehitykseen ja
kypsymiseen runoilijana Weimariu hovissa vallitseva
rikas ja henkevä seuraelämä ja kosketus
merkitsevien henkilöiden kanssa eikä vähimmin hänen
suhteensa rouva v. Steiniin. Paitsi lyyrillisiä
runoja ja useita pieniä tilapää-näytelmiä, jotka
kirjoitettiin G:ii itsensä johtamaa amatööriteat-
Goethen asunto WeimnriS9n, nykyisin Goethr-museo.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
