- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1533-1534

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Gooseni ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1533

Gooseni—Goottilainen tyyli

1534

tollisella toiminnallaan G. ou suuresti
vaikuttanut Tanskan oikeustieteen kehitykseen.
Parlamentaariseen elämään hän on ottanut osaa v:sta
1880 lähtien, ollen ensin (1880-84) Folketingetin ja
(v:sta 1885) Landstingetiu jäsenenä. Vv. 1891-94
G. kuului kansanvalistusministerinä ja 1900-01
oikeusministerinä Estrupin vanhoilliseen
minis-teristööu. Hänen pääteoksensa ovat:
»Indled-niug til deu danske strafferet" (1875) ; „Deu
danske strafferets almindelige del" (1878) ;
„Strafferetsplejens almindelige gruudsætninger"
(1878) ; „Den danske straffeprocess i forhold til
strafferetsplejens gruudsætninger" (1880) ; »Den
uordiske strafferet" (»Nordisk retseucyklopædi",
1882-99) ; »Forelæsninger over àlmindelig
rets-lære" (1885-92, 2 nid.) ; „Forelæsniuger over den
danske strafferets specielle del" (1887) ; „Den
danske strafferets specielle del" (1895-96, 3 nid.).

O. K:nen.

Gooseni ks. G o s e n.

Gootin kieli, goottilaisten kansanheimojen
puhuma, germaanilaiseen ryhmään kuuluva kieli,
on kaikista tämän ryhmän kielistä aikaisimmalta
kaudelta tunnettu ja senvuoksi erittäin tärkeä
kielentutkimukselle. Paitsi muutamia
vähäpätöisiä lähteitä on olemassa osia eräästä
goottilaisesta Johanneksen evankeliumin selityksestä
sekä laajoja katkelmia länsigoottilaiseu piispan
UI tilaan (s. 311, k. 382 t. 383 j. Kr.) tekemästä
raamatunkäännöksestä, jotka ovat säilyneet
useissa käsikirjoituksissa (tärkein näistä on
kuuluisa »Codex argenteus" Upsalassa). Itä- ja
länsigoottien sulautuessa niihin romaanilaisiin
kansakuntiin, joitten keskuuteen olivat
asettuneet, hävisi myöskin heidän kielensä. Vain pieni
Krimin niemelle joutunut osa gootteja säilytti
kielensä aina 16:uteen vuosis. asti, jolloin
alankomaalainen matkailija Busbecq siitä merkitsi
muistiin näytteitä. Sittemmin nämät Krimin
gootit sulautuivat tataareihiu. [Braune,
„Go-tische Grammatik" (7:s pain. 1909) ; Uhlenbeck,
•»Etymologisches Wörterbuch d. got. Spraehe"
(2:nen pain. 1901) ; Feist, »Etymologisches
Wörterbuch d. got. Spraehe" (1909) ; Kluge,
„Ge-schichte d. got. Spraehe" (1897) ; Streitberg,
»Gotische Literatur" (1901) ; Streitberg, »Die
gotische Bibel" (1908).] 77. S-hti.

Gootit, germ. kansa, asuvat ajanlaskumme ensi
vuosisadoilla Veikselin alijuoksuu ympärillä,
kuten Tacitus ja Ptolemaios mainitsevat, minne ne
nähtävästi ovat tulleet Etelä-Ruotsista. Sieltä
ne siirtyvät kaakkoiseen päin ja tavataan noin
v:n 200 paikkeilla Mustan-meren pohjoispuolella
asuvina. V. 251 tapahtuu heidän ensimäiuen
suuri yhteentörmäyksensä roomalaisten kanssa,
jolloin keisari Decius kaatuu sotiessaan heitä
vastaan Mcesiassa. Keisari Claudius »Gothicus"
tuotti heille 269 suuren tappion, mutta hänen
seuraajansa Aurelianus luovutti heille Daakian.
Neljännellä vuosis. ou Itä-Euroopassa olemassa suuri
goottilainen valtakunta, jota hallitsee Ermanarik
(ks. t.) ja johon mainitaan kuuluneen myöskin
slaavilaisia ja suomalaisia kansoja. G: n sivistys
tuli täten myöskin suuressa määrin
vaikuttamaan heidän naapurikansoihinsa m. m.
suomalaisiin. G. jakaantuivat kahteen heimoon:
ter-vingit 1. visigootit (luult. = hyvät g.) ja
greutungit 1. ostrogootit (luult. = loistavat
g.), joita nimityksiä kuitenkin sittemmin käsi-

tettiin ja muutettiin, niinkuin ne olisivat
kuuluneet »Westgoten" ja »Ostgoten", 1 ä n s
i-gootit ja itägootit (ks. n.). K. G.

Goottilainen kirjainlaji ks. Fraktuura.

Goottilainen tyyli 1. gotiikka, alkuaan
antiikkia ihailevain italialaisten
renesaussitai-teilijain (Vasari)
halveksiva
nimitys pohjoisesta
päin tulleelle

[-huippu-kaarityylil-1-]

{+huippu-
kaarityylil-
1+} e, ja he
tarkoittavat sillä
samaa kuin
aikanaan kreikkalaiset sanalla
barbaarinen. —
Keskiajan
ensimäistä romaanista ajanjaksoa
seurasi taiteen
historiassa
loistava, Ranskassa
1100:n vaiheilla
alkunsa
saanut goottilainen
tyylikausi.
Monet virtaukset
valtiollisen ja
yhteiskunnallisen,
henkisen ja
aineellisen kehityksen alalla
loivat uudelle
tyylille välttämättömän taustan. Se

oli aika, jolloin mielet pyrkivät väljentymään,
vastakohtien ja arvaamattomien
mahdollisuuksien aika. mystisismin ja skolastiikan, korkealle
tavoittelevan ihanteellisuuden, uskonnollisen
innostuksen, ristiretkien, sankari- ja
trubaduurilaulujen aika. Tärkeämmät ennätyksensä g.
tyyli saavuttaa kirkollisen
rakennustaiteen alalla, muut taiteenhaarat, maalaus ja
kuvanveisto sekä pikkutaiteet pysyvät koko ajan
sen uskollisina palvelijoina. Rehottavana
»kivisenä kasvullisuutena", kuni alppivuoret,
kohoavat ylpeät katedraalit kaupunkien keskeltä,
ylöspäin pyrkivinä, mieltä matoisesta maasta
ylentävinä ja silmiinpistävällä tavalla
pystysuora viiva vallitsee rakennusmassoja. Jos kohta
g. t. esiintyykin muodollisesti rajoitettuna,
itsenäisenä tyylinä se kumminkin rakentaa
edellä-käyville konstruktiivisille tuloksille.
Romaanisen kirkon h a s i 1 i k a-pohjaa kehitetään ja
laajennetaan, etenkin kuoriosaan nähden, jota usein
sivulaivain jatkona kiertää kuorikäytävä
ja tästä säteettäin lähtevä kappelien vyö;
mahtavat tornit sisäänkäytävän kummallakin
puolen tai yksi keskellä etusivua sulatetaan
kirkkorungon kanssa elimelliseen yhteyteen. G.
tyylin katedraalin pohjaa romaaniseen
verratessa oudoksuttaa, miten vähä on edellisessä
yhtenäisiä, paksuja seiniä; näkee vain
systeemin yksityisiä pilareita kirkon keskellä ja
poikittain asetettuja muuritynkiä ulkoseinissä,
joille sitten kaikki ylämuurien ja holvien
paineet kootaan. Mutta näidenkin ainemäärissä on

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0815.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free