- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1537-1538

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Gora ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1537

Gora—Gordon

1538

Reimsin katedraalin kuori ja sivupuoli.

f o r i u m. Kepeinä kaareutuvat r i s t i h o 1 v i t
ja suurten ikkunain loistavissa
lasimaalauksissa lieventyy valon tulva. — Hyvänä apuna
g:n t:n pyrkimykselle rakennusmassojen ja
muotojen elähyttämiseksi sekä vaihtelun
aikaansaamiseksi on, paitsi mittausopillista ruusustoa,
tälle terveellisenä vastakohtana vapaa,
kotimaisesta kasvikunnasta aiheitaan ammentava,
luonnonmukainen koristelu, jossa, rakennuksen
suuria viivoja häiritsemättä, työntekijän
yksilöllisyys pääsee näyttäytymään. Ikkuna- ja
ovi-päätyjen sekä torni- ja fiaalikekojen kaltevia
särmiä kapuavat „k r a v u t" (lehtikoristeita),
yhtyen huipussa ristikukaksi;
kapiteeleissa, simseissä, konsoleissa, holvien lakikivissä
sekä täytepinnoilla y. m. versoo veistetty
lehti-ornamentiikka, jotavastoin eläinmuotoja tapaa
vain yksityisissä kohdin, kuten esim.
veden-heittäjinä. Ikkuna- ja ovipäädyt
(saks. Wimperg) ja tornikeotkin joskus
lävistetään ruusustolla, mutta myöskin kirkollisissa
esineissä, kuten kuorituoleissa, alttarikaapeissa
sekä huonekaluissa se anastaa koristeellisen
valta-aiheen sijan. — Arkkitehtuuriin liittyy
kiinteästi maalaus ja
kuvanveistotaide. G:n t:n pystysuorissa puristusviivoissa
ihmisruumis, vaikka muuten luontevana pysyen,
venyy laihan solakaksi. —
Maallikkoark-kitehtuuri saavuttaa sekin linnoissa ja
vaurastuvien kaupunkien porteissa, raatihuoneissa,
ja ammattikuntien taloissa suuren merkityksen.
Itse rakentajat muodostivat omat
ammattikuntansa (saks. Eütten), sillä gotiikan ajalla oli
rakentaminen hengellisiltä siirtynyt kokonaan
maallikkojen käsiin. (Gotiikan levenemisestä eri
maihin ks. Rakennustaide.) ü-o N.

Gora, vuori, useissa slaavil. paikannimissä
(ven. gorå, puol. gora [gura], tsek. hora,
etelä-slaav. gora).

Goraalit (puol. göra = vuori), vuoristolaiset.
Ahtaammassa merkityksessä vars.
Länsi-Kar-paattien puolalainen asujamisto. — G.
harjoittavat etupäässä karjanhoitoa.

Gordianus [-0,’-], kolmen Rooman keisarin
nimi. 1 ja 2. Marcus Antonius G. I
Sempronianus Romanus Africanus
{159-238 j. Kr.), Afrikan prokonsuli, joka isän
49. II. Painettu ,3/in10.

puolelta polveutui Gracchuksista, julistettiin 238
keisariksi samannimisen poikansa (G. II,
192-238) kanssa, mutta hirttäytyi 20-22 päivän
perästä hänen poikansa kaaduttua Karthagon
edustalla taistellessaan Mauretanian käskynhaltijaa
vastaan. — 3. Marcus Antonius G. III
(224-244), G. I:u tyttärenpoika, määrättiin
yhdessä keisarien Pupienus Maximuksen ja
Balbi-nuksen kanssa Cæsariksi 238, tuli keisariksi
näitten kukistuttua sam. v., hallitsi kunnollisesti
appensa, henkivartion päällikön Timesitheuksen
johdolla, lähti 242 sotaan persialaisia vastaan,
surmattiin 244 matkalla Ktesiphoniin
Timesitheuksen seuraajan Philippuksen toimesta (ks.
PhilippusArabs). E. J. H.

Gordilainen solmu ks. G o r d i o s.

Gordion, kaupunki Vähässä-Aasiassa.

Gordios, Gordias [-di’äs], kreik. tarun
mukaan Phrygian kuningassuvun kantaisä, alkuaan
maamies; kerran hänen kyntäessään kotka
las-keusi alas auran ikeelle; tämä oli kuninkuuden
enne. Phrygialaisia taas oli oraakkeli neuvonut
ottamaan kuninkaaksi ensimäisen miehen, joka
vankkureissa ajaen tulisi heitä vastaan Zeuksen
temppelin tiellä; he tapasivat G:n ja tekivät
hänestä kuninkaan. Hänen poikansa Midas asetti
vankkurit temppeliin. Kun Aleksanteri Suuri
valloitusretkellään kävi Gordionissa, kerrottiin
hänelle, että ken voi purkaa solmun, jolla ies
oli väliaisaan kiinnitetty, se oli tuleva maailman
valtiaaksi. Kun Aleksanteri ei voinut
mutkikasta solmua muulla tavoin aukaista, niin hän
sivalsi sen miekaniskulla poikki. Tästä johtuu
sananparsi gordilainen solmu, s. o. pulma,
joka vain voimaiskulla on purettavissa.

O. E. T.

Gordius ks. J o u h i m a t o.

Gordon [gödnj, Charles George
(Gordon p a s a) (1833-85), engl. soturi, oli mukana
Krimin sodassa 1855-56 ja haavoittui
Sevastopo-lin piirityksessä, oli sitten siinä komissionissa,
joka järjesti Turkin ja Venäjän välisen rajan
Bessarabiassa ja Armeeniassa; otti osaa Kiinan
retkeen 1860 ja rauhan jälkeen meni 1863 Kiinan
palvelukseen, kukistaen taiping-kapinan; palasi
1864 Englantiin, lähti 1874 Egyptiin ja
nimitettiin Ekvatoriaali-maakuntien maaherraksi ja
1877 Sudanin, Darfurin ja
Ekvatoriaali-maakuntien kenraalikuvernööriksi. Täällä hän osoitti
suurta toimeliaisuutta, koettaen varsinkin
ehkäistä orjakauppaa. G. jätti tämän toimen 1879,
palasi Englantiin, lähti taas Kiinaan, jossa
ke-hoitti sopimuksella ratkaisemaan Venäjän kanssa
syntynyttä selkkausta. G. korotettiin 1882
kenraalimajuriksi, oli sam. v. Etelä-Afrikassa
sovittamassa riitaisuuksia Basuto-maassa; oleskeli
sitten 1883 Palestiinassa. Englannin hallitus
lähetti hänet Egyptiin kukistamaan Sudanissa
syntynyttä mahdin kapinaa. Hän joutui 1884
saarretuksi Kartumiiu, jossa hän puolustautui
kauan urhoollisesti, mutta ennenkuin Englannin
joukot joutuivat avuksi, sai mahdi kaupungin
valloitetuksi ja G. surmattiin 1885. G:n kirjeet ja
päiväkirjat ovat suureksi osaksi julkaistut; esim.
„Letters from the Crimea, the Danube and
Armenia" (1884), „The journals at Kartoum"
(1885). [Hake, „Story of the Chinese G.";
laajennettuna „G. in China and the Soudan"; H.
W. Gordon, „Eveuts in the life of G."; Butlerin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0817.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free