Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Gorm ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1543
Gortyn—Gosse
1544
ruhtinas, valtiomies, antautui diplomaattiselle
uralle; oltuaan m. m. lähettiläänä Stuttgartissa
ja Wienissä ja osoitettuaan näissä toimissa
suurta taitoa nimitettiin 1856 Venäjän
ulkoasiainministeriksi. G. muutti Venäjän
ulkopolitiikan suunnan, vierosi Itävaltaa ja lähestyi
Ranskaa; 1863 hän lujalla esiintymisellään esti
länsivaltoja ryhtymästä toimiin kapinallisen
Puolan hyväksi ja sai tästä palkinnoksi
valtio-kanslerin arvon. Käyttäen hyväkseen 1870-71
vuosien sotaa hän sai Lontoon konferenssissa 1871
kumotuksi sen Pariisin rauhan (1856) pykälän,
jonka mukaan Venäjä ei saanut pitää laivastoa
Mustalla-merellä; Euroopan rauhan
turvaamiseksi Venäjä hänen toimestaan 1872 yhtyi
Saksan ja Itävallan kanssa kolmen keisarin liittoon.
G:n oli onnistunut kohottaa Krimin sodassa
nöyryytetty Venäjä jälleen vaikutusvaltaiseen
asemaan Euroopassa. Bosnian ja Hertsegovinan
kapinan jälkeen (1875) G. yhdessä Saksan ja
Itävallan kanssa koetti taivuttaa Turkin hallitusta
panemaan toimeen parannuksia kristittyjen
alamaistensa asemassa; kun tästä ei ollut apua ja
G. oli saanut vakuutuksen Itävallan
puolueettomuudesta, julisti Venäjä 1877 sodan Turkkia
vastaan ; 1878 G. sai toimeen Venäjälle edullisen
San Stefanon rauhan, mutta sam. v. pidetyssä
Berliinin kongressissa, jonka istuntoihin G.
kivu-loisuudeu tähden vain vähässä määrin otti osaa,
Venäjä menetti useita voittamiansa etuja.
Syyttäen Venäjän tappiosta Bismarckia G. tämän
jälkeen lähestyi Ranskaa. Yltyvä sairaus pakotti
hänet 1880 luovuttamaan ulkoasiain hoidon N. v.
Giersille; 1882 hän otti eron virastaan. [Marvin,
„G.", Klaczko, „Les deux chanceliers. Le prince
G. et le prince de Bismarck."] J. F.
Gortyn [-tyn], Gortyna, muinaiskreik.
kaupunki Kreetan eteläosassa, Lethaios-puron
partailla, saaren malitavimpia yhteiskuntia. V. 1884
italialainen F. Halbherr ja saksalainen E.
Fabricius paljastivat siellä laajan ja tärkeän
kivikir-joitukseu: pyöreän neljäkäskivimuurin
sisäpuolelle oli piirretty 9 m leveä, noin miehen
korkuinen 12-palstainen kivikirjoitus, jossa joka toinen
rivi kulki oikeasta vasempaan, joka toinen
vasemmasta oikeaan (,,bustrophedon" järjestys) ;
kirjaimet, samoin kuin kielimurrekin, ovat
sangen vanhanaikaisia. Kivikirjoitus sisältää lain
yksityisoikeuden alalta (orjista, perhe- ja
perintöoikeudesta) ; se on tärkeä oikeus- ja
kulttuurihistoriallisena sekä myös kielitieteellisenä
lähteenä. Vanhanaikuisesta muodosta huolimatta
se ei liene 4:ttä vuosis. e. Kr. vanhempi, vaikka
se kyllä perustuu vanhempiin lakeihin ja
oikeus-tapoihin. O. E. T.
Gosclien [gousn], George Joachim
(1831-1907), engl. valtiomies, saksalaista
sukuperää (nimi alkuansa G ö s c h e n), valittiin 1863
parlamenttiin, jossa liittyi vapaamieliseen
puolueeseen; oli 1865-66 Russellin ministeristön
ja 1868-74 Gladstouen ministeristön jäsenenä
(v:sta 1871 meriministerinä) ; oli seuraavina
vuosina tärkeissä diplomaattisissa ja
finanssi-toimissa, m. m. Egyptissä ja
Konstantinopolissa. 1880-luvulla G., joka ei hyväksynyt
Gladstonen ajamaa äänioikeusreformia eikä
myöskään tämän homerulepolitiikkaa, luopui
muiden vapaamielisten unionistien kanssa
vapaamielisestä puouieesta; oli 1887-92 raha-asiain-
ministerinä Salisburyn ministeristössä ja pani
toimeen Englannin valtiovelan konverttauksen
1889; 1895-1900 meriministerinä Salisburyn
kolmannessa kabinetissa. Tästä toimesta
luovut-tuaan G. korotettiin ylihuoneen jäseneksi
(arvo-nimellä viscount G. of Hawkhurst);
esiintyi suojelustullikysymykseen nähden
vapaakaupan kannattajana; hänen teoksistaan
mainittakoon „The theory of the foreign exchanges"
(1863), loistava esitys vekselikursseista ja
kansainvälisen kaupan koneistosta, ja hänen
isoisänsä, saks. kirjakauppiaan G. J. Göschenin
(ks. t.) elämäkerta „Life and times of G. J. G."
(1903). J. F.
Gosen [-Ö-] (egypt. Kesem), muinainen
seutukunta Ali-Egyptissä. G., jossa israelilaiset asuivat,
muodosti kolmikulman Heliopoliin, Timsah-järven
ja Niilin tanitilaisen suuhaaran välissä. K. T-t.
Goslar, kaupunki Preussissa, Harz-vuoriston
juurella; 17,818 as. (1905). G:ia ympäröivät
Goslarin „Kaiserhaus".
muurit ja tornit sekä sen useat vanhat
rakennukset antavat sille keskiaikaisen leiman.
Huomattavimmat sen muistomerkeistä ovat
kirkot S:t Maria 12:nnelta vuosis. ja
Frankeu-bergerkirche v.lta 1108. G:n „Kaiserhaus" ou
Saksan vanhin maallinen rakennus, Henrik
III:n perustama n. 1050. Keisarin asuntona sitä
käytettiin v:een 1254. — Oppi- ja
ammattikouluja. Juusto-, olut- ja paloviinatehtaita.
Lähistössä lyijy-, kupari- ja hopeakaivoksia.
Matkai-lijapaikka. — G. perustettiin 900-luvulla
sikäläisten hopealöytöjen takia. Keskiajalla
kukoistava kaupunki, v:een 1802 vapaakaupunki,
jolloin joutui Preussille; kuuluttuaan Westfaleniin
ja Hannoveriin G. joutui 1866 uudelleen
Preussille. E. E. E.
Gossamer, vettäpitävä kumiaineella imeytetty
kangas.
Gossart [hossärt], Jan ks. M a b u s e.
Gosse. 1. Philip Henry G. (1810-88),
engl. eläintieteilijä, tutki hyönteisiä, lintuja
rataseläimiä, korallieläimiä ja merivuokkoja.
Teki laajoja matkoja Kanadassa, Yhdysvalloissa
ja Jamaikassa. Julkaisi m. m. teokset: „The
birds of Jamaica" (1847), „Manual of marine
zoology" (1855-56), „Actinologia britannica: a
history of the british sea anemones and corals"
(1860), kansantajuisia eläintieteellisiä teoksia
mainitsematta. G. on vielä muistettava siitä,
että hän on akvaarioharrastuksen varsinainen
alkuunpanija. E. TF. S.
2. E d m u n d G. (s. 1849), engl. runoilija ja
kirjallishistorioitsija. Hänen runoteoksistaan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
