Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Gossec ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1547
Gottfried Bouillonilainen—Gottlund
1548
dostavat Gotlannin läänin, 3,160 km2,
54,138 as. (1908). Geologisesti G. eroaa
täydellisesti arkeisesta Fenno-Skaudiasta, liittyen
Venäjän siluuriseen muodostumaan. Luodereunaltaan
jyrkkä saari viettää loivasti itään ja etelään päin
siluurisesta kalkki- ja hiekkakivestä sekä
mer-keliliuskeesta muodostuneena tasankona, korkein
kohta vain 78 m yi. merenp. Vesistöt
vähäpätöisiä, kesäkuumalla enimmäkseen kuivuvia;
turvesoita on paljon. Ilmasto hyvin lauhkea,
kesäisin kuiva, vuoden keskilämpö + 6° C, alin
harvoin vähemmän kuin — 12° C, joten
saksan-pähkinä-, silkkiäis- ja mouet muut eteläiset puut
menestyvät. Metsäpuista ovat männyt
tavallisimmat; n. 45% alasta on metsämaata. —
Pääelinkeinoina ovat maanviljelys — viljaa,
perunoita, valkojuurikkaita — sekä karjanhoito.
Hevos- ja lammasrotu on kehittynyt
omintakeiseksi m. m. syystä, että talvisinkin saavat
etsiä ravintonsa ulkosalta. Maan ja
karjan-tuotteista riittää myötäviksi. Samoin
kaupataan saaresta kalkkia sekä rakennuskiveä ja
hiekkakivitalikoja. Kalastus on sivuelinkeinona.
Teollisuus vähäinen, Roman raakasokeritehdas
huomattavin. — Kaupunkeja on vain yksi,
Visby. Viime aikoina on G:ia linnoitettu
innokkaasti. — Rautateitä 171,5 km. Kaksi
merenalaista kaapelia välittää yhteyttä mantereen
kanssa. — G:u kansankieli eroo hyvin
huomattavasti muista Ruotsin murteista. Monet ruotsin
kielen vanhimmista muistomerkeistä (m. m.
Gotlannin laki) ovat säilyneet
muiuaisgotlan-nin kielellä. — Historia. G:n asema
jokseenkin keskellä Itämerta sekä muut
olosuhteet tekivät siitä jo hämärässä muinaisuudessa
tavattoman tärkeän kauppakeskustan,
tapuli-paikan ja välittäjän Itämeren ympärillä
asustaville kansoille; varsinkin se vallitsi itään
ja etelään meneviä kauppateitä: Pohjolassa
löydetyistä roomalaisten denaareista on °/7 1. n.
5,000 G:sta saatuja, ja Ruotsissa löydetyistä
20,000 arabialaisesta dirhemistä on sieltä
peruisin n. puolet. Todennäköisesti Suomenkin
heimojen ulkomainen kauppa pakanuuden viime
aikoina ja kristinuskon ensimäisinä vuosisatoina
kulki Voionmaan „kestien" kautta. Mahtavia
kaupparuhtinaita ei ollut vain Visbyssä, vaan
vieläpä G:n maaseudullakin; sitä todistaa, paitsi
rahalöytöjä, myös saaren lähes satamäärä
kirkkoja, joista monet rakennustaiteellisesti
huomattavia. Hansa-kaupunkien kohotessa sai Visby
suureksi osaksi saksalaisen kauppiasluokan,
liittyen itse Hansa-liittoon. 1300-luvun lopulla G:n
merkitys alkoi aleta, kauppa kun tähän aikaan
etsi itselleen uusia uria; 1361 sen valloitti ja
sitä hävitti Valdemar Atterdag ja senjälkeeu
siitä tuli merirosvojen (vitaliveljesteu y. m.)
tyyssija, jotka milloin jonkun ruhtinaan nimessä,
milloin omalla vastuullaan sieltäkäsin vaanivat
Itämeren kauppalaivoja. Pitkän aikaa se oli
Tanskan hallussa, ruotsalaisten merivallan
ollessa liian vähäinen sitä lopullisesti valtaamaan,
vaikka jo 800-luvulla G. mainitaan Ruotsin
vero-maana. Vasta 1645 Brömsebron rauhassa Tanska
luovutti G:n lopullisesti Ruotsille. e. e. k.
Gottfried Bouillonilainen f-frid bujorjilainen]
(k. 1100), ristiretkeilijä, Ala-Lotliringin herttua,
auttoi tehokkaasti Saksan keisaria Henrik IV:tä
tämän taistellessa paavia ja kilpailijaansa Rudolf
Svaabilaista vastaan, jonka johdosta hän sai
keisarilta Ala-Lothringin herttuakunnan (1089).
Oli yhtenä ensimäisen ristiretken johtomiehistä,
osoitti urhoollisuutta Jerusalemin valloituksessa
(1099), valittiin Jerusalemin kuningaskunnan
kuninkaaksi, vaikka hän otti arvonimekseen
„pyhäu haudan suojelija"; voitti 1099
egyptiläisen sotajoukon Askalonin luona; kuoli 1100.
G. on saavuttanut urhoollisen ja jalon
kristillisen ritarin maineen. k. o. l.
Gottfried Strassburgilainen [-frid] (eli
12:n-nen vuosis. lopulla, k. vv:n 1210 ja 1220 välillä),
saks. eepillinen runoilija, neljäs saksalainen
ritari- 1. taide-eepoksen edustajista. Hänen
pääteoksensa ou runoelma »Tristan und Isolde",
jonka lähteenä on ollut eräs ranskal. truveerin,
Thomas’n teos. G:n teos jäi keskeneräiseksi.
Lemmen viehkeys ja kaikkivalta on siinä
tosi-ruuollisesti ja vaikuttavasti kuvattu. [R.
Beeh-stein, »Tristan u. Isolt in deutschen Dichtungen
der Neuzeit".] j. ti-l.
Gotthelf, Jeremias ks. B i t z i u s.
Gottlund, Kaarle Aksel (1796-1875),
suom. kirjailija ja suomalaisuuden tienraivaajia,
synt.
Ruotsinpyhtäällä, jossa hänen isänsä
Matias (suomalaisen
talonpojan poika
samasta pitäjästä) oli
kappalaisena. V. 1803
tämä muutti
kirkkoherraksi Juvalle, jossa
poika oppi suomea.
Hän alkoi jo varhain
kirjoitella runoja sekä
ruotsiksi että
suomeksikin. Nuorena
ylioppilaana G.
sattumalta eräällä
metsäs-tysretkellään kuuli
vanhoja suomalaisia
runoja laulettavan ja
rupesi hyvin innokkaasti niitä keräilemään. Hän
on ensimäisenä julkaissut suomalaisia
kansanrunoja. V. 1818 ilmestyi niitä vihkonen »Pieniä
runoja Suomen pojille ratoxi" (vanhoja ja
myöhempiä kansanrunoja sekaisin) ; sitä seurasi 1821
toinen ja 1828 kolmas (»Wäinämöiset"). —
Ylioppilaaksi tultuaan (1814) G. 1816 siirtyi
opiskelemaan Upsalaan. Täältä hän, saatuaan
sattumalta tietää Ruotsissa asuvan suomalaisia, teki
matkoja etupäässä Vermlannin suomalaisten
keskuuteen tarkoituksenaan vanhain kansanrunojen
keräily ja kielen tutkimus. Huomattuaan
kuinka polonalaisessa tilassa hänen kansalaisensa
siellä elivät sekä aineellisesti (ilman
kiinnekir-joja tiloihinsa) että henkisesti (ruotsalaisten
jumalanpalvelusten varassa) hän ryhtyi
palavalla innolla parantamaan heidän tilaansa. Hän
hankki heille suomenkielisiä kirjoja ja valitutti
suomalaismetsiltä 12-miehisen lähetystön, joka
vei mukanaan 600 allekirjoituksella varustetun
anomuskirjan Tukholmassa istuville
valtiopäiville. Tämä G: n johtama lähetystö herätti
Tukholmassa suurta, mutta G:lle kiusallista
huomiota; häntä pidettiin venäläisten palkkaamana
kansanvillitsijänä. Metsäsuomalaisille ei
myönnetty omankielisiä pappeja ja
jumalanpalveluksia. Mutta muuten ruvettiin heistä pitämään
Kaarle Aksel Gottlund.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
