- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1549-1550

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Gottorp ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1549

Gottorp—Gottskålksson

1550

parempaa huolta, niinpä he uyt saivat
kiinne-kirjat tiloihinsa. G. on tullut Ruotsin
suomalaisten kesken satujen sankariksi ja hänen
nimeensä liitetään kaikki hyvä, mikä
metsäsuomalaisille on hänen aikainsa jälkeen osaksi tullut.

G. on ensimäinen, joka on uskaltanut
toimittaa suomeksi kauuokirjallis-tieteellisen teoksen.
V. 1831 ilmestyi Tukholmassa „Otavaa eli
suomalaisia huvituksia" ensimäinen, 1832 toinen osa.
Sen sisällys on hyvin monipuolinen, käsitellen
Suomeu kansan muinaisuutta ja historiaa,
folklorea, vertailevaa kieli- ja kansatiedettä j. n. e.
Tieteellisten kirjoitusten välissä ou runoja, sekä
alkuperäisiä että käännöksiä. Tosin täytyy
myöntää, ettei G:lla kyky ja lahjakkuus ole
innon ja rohkeuden veroinen, mutta joka
tapauksessa „Otava" jo ilmestyessään herätti suurta
huomiota. Moitteet kohdistuivat etupäässä
kieleen, joka oli G :n muovailemaa savolaismurretta.
Sitä hän jyrkkänä kansaukielisyyskannan
miehenä vielä myöhemminkin itsepintaisesti viljeli.
Kuu G. 1834 naineena miehenä muutti
kotimaahan ja 1839 pääsi yliopistoon suomen kielen
lehtoriksi, jatkoi hän hartaasti sekä
kaunokirjallisia että tieteellisiä töitään. ,,Runokilla", joka
ilmestyi yliopiston riemujuhlaan 1840, hän tahtoi
luoda suomalaisen mytologian. V. 1847 ilmestyi
„Sampo", ensimäinen suomal. runokalenteri, ja
1863-64 hän julkaisi suomentamansa »Fredmannin
laulut ja loilut". Tieteellisistä teoksista
mainittakoon ensimäinen G:n kolmesta
professorin-väitöskirjasta: ,,Jumalasta ja hänen
monenai-sesta nimittämisestä moailman erinäisillä
kielillä". jolla G. tahtoi todistaa kaikkien kielten
sukulaisuuden. — Erikseen mainittakoon G:u
sanomalehtimiesausiot. V. 1846 hän alkoi
toimittaa »Suomalainen" nimistä lehteä, joka sitten
jatkui „Suomi" nimisenä vuoteen 1849. Niiden
sisällyksen muodostavat pääasiassa G: n
kynä-sodat muita suomalaisuuden asian harrastajia
vastaan, mutta niissä on myös paljo
arvokkaita muistelmia suomalaisuuden historiasta
1800-luvun alkupuolella. G. oli rohkea
sananvapauden puoltaja. Myös ruotsiksi G. ahkerasti
kirjoitteli eri aineista.

G:n omituinen luonne teki mahdottomaksi
yhteistyön hänen kanssaan. Hänellä oli ylen
suuret käsitykset omista kyvyistään ja ansioistaan
eikä hän voinut sietää, että toiset tutkijat
niinkuin Lönnrot ja Castrén saivat osakseen
enemmän huomiota ja tunnustusta kuin hän. Joka
tapauksessa hän on esiintynyt uutisviljelijänä,
tienraivaajana monella alalla ja suomalaisen
kirjallisuuden ja kansallisen viljelyn historiassa
hänellä on oma ominainen asemansa. E. O.

Gottorp, linna Slesvigin eteläosassa lähellä
Slesvigin kaupunkia. Ensimäisen sen-nimisen
linnan hävitti Valdemar Suuri 1161. Uudempi
1295 rakennettu linna oli Holstein-Gottorpin
herttuaiii asuinpaikkana, joka Tanskan
kuningassuvun haara pyrki itsenäiseksi 1600- ja
1700-luvuilla. V:sta 1853 käytetään G:n linnaa
kasarmina. E. E. K.

Gottschall, Rudolf von (1823-1909), saks.
kirjailija, nykyisen Saksan monipuolisimpia.
Hän on lyyrikko („Neue Gedichte"), eepikko
(„Carlo Zeno", „Maja"), romaaninkirjoittaja
(,,Im Banne des schwarzen Adlers") ja erittäin
näytelmänkirjoittaja: hänen mainittavimpia

murhenäytelmiään ovat »Mazeppa", »Der Nabob",
»Katharina Howard", »König Karl XII",
»Herzog Bernhard von Weimar" ja »Amy Robsart";
Huvinäytelmiä: »Pitt und Fox", »Die
Diploma-ten", »Der Spiou von Rheinsberg", y. m.
Sitäpaitsi G. on kirjallishistorioitsija ja esteetikko
(»Poetik", 2 n.). J. E-l.

Gottsched, Johann Christoph
(1700-66), saks. kirjailija. G:n mielestä runotaiteella
on etupäässä didaktinen tarkoitusperä, ja sen
tulee huvittamalla opettaa; se ou hänen
mielestään opittavissa, ja päävaatimukset, jotka on
asetettava runoteokselle, ovat muodon
säännöllisyys ja ajatussisällyksen ymmärrettäväisyys.
Tämän mittakaavan mukaan G. sitten arvosteli
kaikkea kirjallisuutta. Teoksessaan »Versuche
einer kritischen Diehtkunst für die Deutschen"
(1730) hän esitti järjestelmällisesti mielipiteensä.
G. sai paljon puoltajia, mutta myöskin
vastustajia, joista poutevimmat ja voitollisimmat olivat
Bodmer (ks. t.) ja Breitinger (ks. t.). G. käänsi
huomionsa etenkin näytelmäkirjallisuuteen,
vastustaen raakoja ilveilyjä sekä »Haupt- ja
Staats-aktiouen-" kappaleita ja koettaen vakaannuttaa
niiden sijalle ohjelmistoon muodoltaan
säännöllisiä näytelmiä. Hänen malleinaan olivat
rans-kal. näytelmänkirjoittajat, varsinkin Corneille,
Racine, Moliöre ja Voltaire. Itse hän kirjoitti
alkuperäisen saksal. murhenäytelmän »Der
ster-bende Cato" (1732), joka 011 heikko draamallineu
tuote, mutta jota hänen hengenheimolaisensa
suuresti ihailivat. G:n muista teoksista on
mainittavin »Nötiger Vorrat zur Geschichte der
deutschen dramatischen Diehtkunst" (1757-65),
jossa hän mainitsee kaikki tuntemansa saksal.
näytelmät ajalta 1450-1760, ja jolla on tärkeä
kirjallishistoriallinen merkitys. G:u pyrkimys
poistaa huonoja kappaleita ja kehittää kieltä
puhtaammaksi ja yksinkertaisemmaksi oli
tunnustusta ansaitseva. Mutta hän oli liian
kaavamainen ja pedanttinen, vastustaen kaikkea, mikä
ei mahtunut hänen ajatuspiiriiusä. [Danzel, »G.
und seine Zeit" (1848) ; Breitmaier, »Die
poeti-sche Theorie Gottscheds und der Schweizer"
(1879) ; E. Wolff, »Gottscheds Stellung im
deutschen Bildungsleben" (1895-97, 2 n.) ; Waniek,
»G. und die deutsche Literatur seiner Zeit"
(1897).] J. E-l.

Gottschick [-sile], Johannes (1847-1907),
saks. teologi, ensin prof. Giessenissä, myöhemmin
Tübingenissä. G. joka aikanaan oli Ritsehlin
(ks. t.) koulukunnan huomatuimpia edustajia,
julkaisi v:sta 1891 alkaen kuolemaansa asti tätä
jumaluusopillista suuntaa edustavaa
aikakauskirjaa »Zeitschrift für Theologie und Kirche".
Hänen teoksistaan mainittakoon hänen
kuolemansa jälkeen julkaistut: »Ethik" (1907) ja
»Homiletik und Katechctik" (1908). E. K-a.

Gottskalksson, Oddur (k. 1556), isl.
raama-tuukääntäjä. näneu Vulgatan mukaan tehty
U:n T:n käännöksensä (1540) on ensimäinen
islannin kielellä painettu kirja. Käännöksensä
hänen sanotaan suorittaneen tallissa saadaksensa
rauhassa työskennellä, ja paperia hän oli saanut
piispa ögmunder Pälssonilta kopioidaksensa
muutamia vanhoja kirkon asiakirjoja. Luterilaiseeu
uskoon hän oli innostunut kuullessaan erään
nuoren papin saarnaavan selibaattia ja
pyhäin-palvelusta vastaan. R. S.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0823.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free