Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Gottorp ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1551
Gouache-maalaus [guäs-] (it. guazzo =
kankeasti juokseva), peittävillä vesiväreillä (joiden
sideaineena on gummi ja hunaja) mielivaltaisen
väriselle pohjalle suoritettu maalaus. Kuten
öljymaalauksessa grssakin valot saadaan sivelemällä,
eikä akvarellin tapaan valkeata paperipohjaa
säästämällä. Keskiaikaisten miniatyyrien
kirjavat maalaukset olivat g.-tekniikkaa; nykyaikana
se tulee vain pienemmissä kuvissa käytäntöön
sekä koruesineissä, viuhkoissa, varjostimissa
y. m. G:n haittoja on, että se aikaa voittaen
jonkinverran mustuu ja kuoriutuu. U-o N.
Goudimel [gu,dime’l], Claude (1505-72),
ransk. säveltäjä, tunnettu siitä, että hän sovitti
4-ääniselle homofouiselle kuorolle hugenottien
psalmilaulut. Samat psalmit hän sävelsi myös
polyfoniseen tyyliin. Sitäpaitsi hän sävelsi
kaikki Horatiuksen odit (1555), 3 messua (1558)
ynnä muita hengellisiä ja maallisia kuorolauluja.
I. K.
Goujon [guzö’J, Jean (n. 1510-n. 1566),
ransk. kuvanveistäjä ja arkkitehti. Ranskan
kuuluisin kuvanveistäjä 1500-luvulla. Kehittyi
antiikin ja Italian myöhäisrenesanssin (m. m.
Cellini’n) vaikutuksen alaisena ja käytti hieman
teeskenneltyjä ja maneerimaisia, pitkän hoikkia,
mutta hienostuneen siroja ja aistikkaita muotoja,
jotka ilmaisevat ranskalaisen kauneudenaistin
erityistä luonnetta. G:n aikaisimpia tunnetuita
teoksia ovat Pariisin S:t Germain l’Auxerrois
kirkon laululehterin korkokuvat (1541-44,
Louvressa). Aito ranskalaisen naiskauneuden
ihanteen G. loi Pariisin »Fontaine des innocents"
suihkukaivon korkokuvissa (1550), jotka
esittävät vaatetukseltaan ja liikunnoltaan klassillisen
kauniita ja hempeitä vedenneitoja. Louvressa,
jonka koristamiseen G. otti osaa 1555-62, on
häneltä myös karyatidi-patsaita ja Diana
Poitiers’-laiseu Anet linnaan tehty, hirven vieressä
lepäävän Dianan marmorikuva. [Réveil, „Gi!uvre de
J. G." (1844) ; Lister, „J. G., his life and work"
(1902) .1 E. R-r.
Gould [güldj. 1. Augustus Addison G.
(1805-66), pohj. amer. eläintieteilijä, toimi
lääkärinä Bostonissa, mutta tutki samalla
simpukoita, joiden etevimpiä tuntijoita hän oli.
Julkaisi „The mollusca and shells of the United
States". E. TF. S.
2. Benjamin Apthorp G. (1824-96),
amer. tähtitieteilijä. Teki nuorena
opintomatkoja Euroopassa, antautui kotia palattuaan
geodeettisiin töihin, teki etenkin telegrafisia
longitudimääräyksiä. Matkusti 1868
Argentiinan hallituksen kutsusta Argentiinaan. Täällä
hän perusti Cordoban observatorin, jonka
innokkaana johtajana pysyi v:een 1885 saakka.
Määräsi tähtien asemia, valokuvasi useita
tähtiryh-miä ja toimitti luetteloja eteläisen
taivaanpallo-puoliskon tähdistä. Näistä luetteloista
„Urano-metria Argentina" sisältää tähdet 8:nteen
suuruusluokkaan asti, zooni-luettelo sisältää 73. 160
ja kenraaliluettelo 32. 448 tähteä. Toimitti
aikakauskirjaa ,,Astronomical journal". E. R.
Gould [güld], Jay (1836-92), amer.
monimiljonääri. Tuli äärettömän rikkaaksi
rautatie-osake-keinottelulla. 1860-luvun lopulla hän
korottamalla tuntuvasti kullan hintaa sai omaksi
hyödykseen aikaan pörssipaniikin. Vallitsi
lopuksi rautatieratoja 40,000 km:n pituudelta,
1552
suurta höyrylaivaosakeyhtiötä, Western union
telegraph yhtiötä ja oli sanomalehti „New York
tribune"n pääomistaja. E. M-a.
Gould [güld], John (1804-81), engl.
eläintieteilijä, lintujentutkija. Teki matkoja
Himalajalle ja Austraaliaan, joiden linnustoa hän on
selittänyt komeissa teoksissaan: „A century of
birds from the Himalaya mouutains" (1831),
„The birds of Australia" (1837-38), „The birds
of Asia" (1840-52). Nämä teokset sisältävät
lukuisia tieteelle uusien lajien selityksiä sekä
erinomaisia kuvia, jotka hänen vaimonsa
suurimmaksi osaksi maalasi. Julkaissut myöskin
Euroopan linnustoa koskevia tutkimuksia: „The
birds of Europe" (1832-37), „The birds of
Great-Britain" (1862). E. W. S.
Gounod [gunö’], Charles (1818-93), ransk.
oopperansäveltäjä. Opintoajallaan hän Roomassa
tutustui Palestrinan
kirk-kotyyliin sekä Saksassa
Schumanniin, ja sai
sittemmin vaikutelmia myös
Berliozista. Kuitenkaan
ei hänen säveltyylinsä
päässyt aivan pohjia
myöten kypsymään
pinnallisuudesta vapaaksi.
Hänen oopperoistaan
parhaimmat, ,,Faust"
(1859) sekä „Romeo ja
Julia" (1867), ovat
esitetyt suomalaisessa
oopperassa. — Siirryttyään
1870 sodan jaloista
Lontooseen, hän sävelsi
murhekantaatin nimeltä
„Gallia", Jeremiaan
valitusvirren sanoihin. — Tunnettu on hänen
muodostelmansa (,,Méditation") Bachin
„Wohltem-perirtes Clavier"in l:sestä preludista.
Lukuisat ovat hänen kirkolliset teoksensa (messuja,
oratoreja y. m.) sekä orkesterisävellyksensä.
I. K.
Gourgaud [gurgö’], G a s p a r d, paroni de
(1783-1852), ransk. kenraali, otti osaa
Napoleonin sotiin, oli Venäjän retkellä 1812 keisarin
ordounanssiupseerina, pelasti Briennen luona
(1814) Napoleonin hengen ja nimitettiin sen
johdosta everstiksi; oli keisarin Elbasta palattua
1815 jälleen hänen ajutanttinansa; seurasi
Napoleonia St. Helenaan ja kirjoitti Napoleonin
sanelun jälkeen osan tämän muistelmia, jotka hän
(yhdessä Montholonin kanssa) julkaisi 1823;
tuli heinäkuun vallankumouksen jälkeen
Pariisiin ja Vincennes’in tykistön päälliköksi, 1835
divisioonakeuraaliksi ja päärien kamarin
jäseneksi; toi 1840 yhdessä Joinvillen prinssin kanssa
Napoleonin ruumiin Ranskaan; kirjoittanut
m. m. „Récit de la campagne de 1815" (1818) ja
„Sainte-Helène. Journal inédit de 1815 à 1818"
(1899). J. F.
Gourliea decorticans, hernekasveihin kuuluva
matala okainen puu Argentiinan chanar-arolla.
Sen makeat hedelmät ovat Gran Chaco-intiaanien
ravintoaineita, ja käynyt mehu
päihdytysjuo-mana; lehtiä ja kuorta he käyttävät lääkkeenä
ja kovaa puuta kirveenvarsiksi y. m. tarpeisiin.
(J. A. W.J
Gourmet [gurmë’] (ransk., valion, gourrneu),
Gouache-maalaus—Gourmet
Gounod.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
