- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1555-1556

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Goût ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1555

Goyaz—Graafill

inen esittäminen

1556

kenkaikkiaan niissä kuvastuu taiteellinen
sekoitus aistillisuutta, julmuutta ja satiiria, josta
etenkin nykyaikainen ransk. ja saks.
pilakuva-piirustus on suureksi osaksi juontanut alkunsa.
— G:n teoksia on etupäässä Madridin
Prado-museossa, mutta myöskin Pariisissa, Lontoossa,
Berliinissä, Budapestissä y. m. [Yriarte (1867),
Lefort (1877), De la Vinaza (1887), von Loga
(1903), Muther (1904), CErtel (1907).]

E. R-r.

Goyaz [goja’p]. 1. Sisämaavaltio Brasilian
yhdysvalloissa; 690,000 km2, 280,000 as. (1908)
1. 0,4 km2:llä, sekarotuisia; villejä iutiaaueja n.
20,000. Maa on reunavuorten ympäröimää
ylä-tasankoa, jonka läpi Araguaya ja Tocantins
virtaavat ; virtojen varsilla aarniometsiä, muualla
savannimetsiä (catingas) sekä ruoho-aavikoita
(campos) ; viljelys on vielä vähäinen (puuvillaa,
sokeriruokoa, tupakkaa, etelänhedelmiä y. m.).
G:n kulta- ja timanttikaivokset olivat muinoin
kuuluisat; nykyisin vuorityö on vähäpätöinen.
Karjanhoito ou pääelinkeino varsinkin
campos-alueilla. Ilmanala kuuma, mutta vain
pohjoisessa epäterveelliuen. — G. on saanut nimensä
goya (guayazes) nimisestä, sukupuuttoon
hävinneestä gees-kansoihin kuuluneesta
intiaaniheimosta. — 2. G:n valtion samanniminen
pääkaupunki Araguayan lisäjoen Vermelhon
varrella ; n. 14,000 as. Piispanistuin, tärkeä
kauppakaupunki. W. S-m.

Goyen 1. G o i j e n [koijen], Jan
Josephs-z o o n van (1596-1656), holl. maisemamaalari
ja radeeraaja. Kävi 19-vuotiaana opintomatkalla
Ranskassa ja sai sittemmin pääasiallisimman
taiteilijakasvatuksensa Haarlemissa Esaias van
de Velden johdolla. Työskenteli Leidenissä ja
loppuiällään Haagissa. Kuuluu
hollantilaiskan-sallisen ja yleensä uudeuaikäisen
maisemamaalauksen perustajiin. G. 011 maalannut realistisen
yksinkertaisia dyyni-, kylä-, virta- ja
kanava-maisemia, ja varsinkin hän on erinomaisen
kätevästi ja keveästi tulkinnut silmänkantamattoman
laajan, ohuen autereen ja udun peittämän
tasankoinaan runollista ilma- ja valotunnelmaa
sekä avaruusvaikutusta. Hänen varhaisemmissa
maalauksissaan on voimakkaita paikallisvärejä,
mutta hänen myöhemmissä, tyypillisimmissä
kuvissaan ne ovat supistetut melkein yhteen
ainoaan kellervän harmaaseen yhteissävyyn.
Teoksia useimmissa Euroopan kokoelmissa, kuten
Louvressa, Amsterdamissa, Berliinissä y. m.

E. R-r.

Gozzi fgotsi]. 1. G a s p a r o G., kreivi
(1713-86), it. runoilija, perusti 1768 Addisonin
»Spec-tator"in malliin lehden „Osservatore Veneto",
jonka satiiri oli hieno ja tyyli miellyttävä.
Huomattavimmat hänen runoteoksistaan ovat
Hora-tiukseu tyyliset „Sermoni" ja „I1 trionfo dell’
umiltä". G: n teokset julkaisi A. Dalmistro
(1794-98, 12 nid.; 1812, 1825-29, 20 n.).
[Mal-mignati, „Gasparo G." (1889) ; Vimerenti,
»Biografia di Gasparo G." (1887).] J. H-l.

2. Carlo G., kreivi (1720-1806), it.
huvinäy-Lelmänkirjoittaja, edellisen veli, oli »Società de
Granelleschi"n jäsen. Tämä yhdistys ivasi
kaikkea mauttomuutta. G:n satiiri suuntautui
etenkin abbé Chiari’n huonoja kappaleita ja
Goldo-ni’a vastaan. G. puolusti vanhaa „Commedia dell’
arte" lajia ja koetti kohottaa sitä romantismin

hengessä. G. on n. s. „fiaba drammatiea" lajin
luoja. V. 1761 hän dramatiseerasi „saduu
kolmesta pomeranssista": „Fiaba dell’ amore delle
tre melarauce". Kuu ei tämä suunta yleisöä
miellyttänyt, rupesi G. kirjoittamaan toisia
näytelmiä, joiden malleina oli Calderon. Näistä
näytelmistä on mainittava „Metafisico". G:n
teosten täydell. painos ilmestyi (1802, 14 n.).
[F. Horn, „über Gozzis dramatische Poesie"
(1803) ; Magrini, »Carlo G. e le fiabe" (1882) ;
»I tempi, la vita e gli scritti di Carlo G." (1883).]

J II-l.

Gozzoli [gotso-], Benozzo di Lese
(1420-98), it. taidemaalari, Fra Angelicon oppilas ja
avustaja Roomassa ja Orvietossa. On
pintapuolisen runsastuotteinen, mielikuvitusrikas, aikansa
elämää kronikkamaisesti kuvaava ja maallisen
iloisella, laatukuvallisella käsityksellään
viehättävä taiteilija. G. maalasi alttari- ja taulukuvia,
mutta etupäässä freskoja. Näistä ovat
aikaisimmat Montefalcossa (Umbriassa), jonka San
Francesco kirkkoon hän kuvasi P. Franciskuksen
elämän (1452). Senjälkeen G. saapui Viterbon ja
Perugian kautta Firenzeen koristamaan m. m.
Medicien (nyk. Riccardi-) palatsin kappelia
yhtenäisellä, 3 seinälle maalatulla sarjakuvalla
(1483-67), joka nimellisesti on esittävinään
kuninkaiden retkeä Jeesus-lasta kumartamaan, mutta
joka itse asiassa esittää Medici-suvun jäseniä,
ystäviä ja palvelijoita loistavan kirjavana,
erittäin elävänä metsästysseuruekuvana.
Kuvat-tuaan P. Augustinuksen elämän Sant’ Agostino
kirkkoon San Gimignanossa, G. maalasi 1468-84
Pisan Camposantoon 24 kovin isoa
seinämaalausta, joiden aiheet ovat Vanh. testamentista
(esim. »Nooakiu viininkorjuu" ja »Babelin
tornin rakentaminen") ja jotka
sivistyshistorialli-sesti ovat mitä mieltäkiinnittävimpiä kuvauksia
1400-luvulta. [Wingenroth, »Jugendwerke des
B. G." (1897) ja Stokes (1904).] E. R-r.

gr, gramma sanan lyhennys.

Graaf [hräf], Reinier de (1641-73),
alankoni. anatomi, ou etupäässä tunuettu
siitoseli-mien rakennetta koskevista tutkimuksistaan.
Hänen nimellään kulkee yhä n. s. Graafin
rakkula (ks. t.). M. O-B.

Graafillinen esittäminen (kreik. graphein =
kirjoittaa), yhteinen nimitys niille
menettelytavoille, jotka pyytävät geometrisesti piirretyn
kuvion avulla tehdä silmälle havaittavaksi
sellaisen ilmiön kuluu, minkä eri vaiheet
määrätään numeroilla. Tavallisin ja tärkein muoto 011
ruutuverkolle piirretty viiva, joka nousullaan

Graafillinen diagrammi.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0826.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free