Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Graafillinen statiikka ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1557
Graafillinen statiikka—Graani
1558
ja laskullaan osoittaa esitettävää lukuarvon
suurenemista ja vähenemistä. Täten ou kuviossa
esitetty maamme miespuolisen väestön
kuolleisuuden vaihtelu eri ikäluokissa. Peruspisteestä A
lähtevälle vaakasuoralle viivalle ou siinä
merkitty eri ikävuodet pisteillä, joitten välit
mainitusta peruspisteestä (abskissat) vastaavat
kutakin ikälukua. Kullekin täten saadulle pisteelle
on sitten määrätty toinen niin, että sen
pystysuora väli ensiumainitusta pisteestä (ordinaatta)
sisältää niin monta mittaa, kuin vastaavan
ikäluokan kuolleisuusnumero (1,000 henkeä kohti
vuodessa sattuneiden kuolemantapausten luku)
osoittaa. Mainitun toisen pistesarjan kautta
kulkeva käyrä antaa kokonaiskuvan
kuolleisuuden vaihtelusta; sitäpaitsi jokainen käyrän piste
ilmaisee ordinaattansa kautta, mikä on
vastaavan ikäluokan kuolleisuusnumero. Niinpä
ordinaatta BC osoittaa, että l,000:sta 8-vuotiaasta
pojasta kuolee vuoden kuluessa keskimäärin 7.
— Tällainen havaintokeino soveltuu monella
tieteellisellä alalla ilmiöitten valaisemiseksi, joko
sitten ne luvut, joista graafilliseu esityksen ou
annettava kokonaiskäsitystä, määrätään
havaintojen avulla, kuten empiirisen luonnontieteen
aloilla, tahi numerolaskujen avulla, kuten
tilastotieteen aloilla, tahi matemaattisen lausekkeen
(funktsionin) eri arvoiua, kuten matemaattisten
luonuontieteitteu ja varsinaisen matematiikan
alalla. Onpa katsottu niin tärkeäksi tutustuttaa
nuorisoa tähän menettelyyn, että sitä on monen
maan, kuten Ruotsin, Saksau ja Ranskan uusissa
kouluasetuksissa nimenomaan säädetty
oppikouluissa opetettavaksi algebran yhteydessä. —
Paitsi tällaisia viivadiagrammeja
käytetään tilastollisissa teoksissa
pintadiagrammeja, jotka ovat erittäin sopivat, kuu
on esitettävä suuretta, joka riippuu kahdesta
tekijästä. Suomen maantieteellisen seuran 1899
julkaisemassa Suomen kartastossa valaistaan eri
läänien väestösuhteita päällekkäin asetetuilla
suorakaiteilla, joitten korkeudet esittävät
läänien koko väkiluvut toisiinsa verrattuina.
Poikittain jakamalla nämä suorakaiteet eri
värisiin osiin saadaan esitetyksi, missä suhteessa eri
lääneissä suomea ja ruotsia puhuvat, tahi
kaupunkien ja maaseudun väestö y. m. ovat
toisiinsa. Tällaisten osasuorakaiteitten pinta-alat,
jotka siis riippuvat sekä läänin koko väkiluvusta
että läänissä vallitsevasta suhteesta, antavat
kuvan väestösuhteista. jos eri lääneissä
vallitsevia suhteita verrataan toisiinsa. —
Havainnollisen esittämisen muotoina voi vielä mainita eri
suurten kappaleiden kuvia. Mainitussa
karttateoksessa ou esitetty erään vuoden vientimäärät
sahatuotteita, puumassaa, kauroja, paperia ja
voita eri suurilla kuutioilla. — Vihdoin
kuulunevat tähän yhteyteen ne monta eri muotoa n. s.
kartogrammoja, maantieteellisiä karttoja,
joissa eri väreillä ja apukuvioilla osoitetaan
tilastollisia tietoja paikkakunnilta ja alueilta.
ff. M. J. R.
Graafillinen statiikka, erikoinen laji
tasapaino-oppia eli statiikkaa, jossa tehtävien
ratkaisussa ei käytetä numerolaskuja, kuten
yleisessä statiikassa, vaan määrätyssä mittakaavassa
tehtyjä piirrelmiä eli u. s. graafillista esitystä.
Siten esim. ristikkokanuattaja, jota tietyt
kuormat rasittavat, kuvataan jossakin n. s. pituus-
kaavassa, mutta rasittavat voimat toisessa
n. s. v o i m a k a a v a s s a, jossa määrätyn
pituinen viiva (esim. 1 cm) esittää tiettyä
voima-eli kuormayksikköä (esim. 1,000 kg eli 1 tonnia).
Graafilliseu ratkaisun avulla määrätään nyt
kuormien synnyttämät rasitukset ristikou eri
osissa, jolloin nämä esiintyvät viivoina, joiden
pituudet mainitun voimakaavan mukaan
esittävät rasittavia voimia. Graafillista statiikkaa
käytetään nykyisin varsin paljon tekniikassa,
erittäinkin siltojen, katonkannattimien y. m. s.
laskemiseen. Gr. statiikan perustajana pidetään
Ziirichin professoria K. Culmaunia (ks. t.),
jonka perustava teos tästä aineesta ilmestyi ensi
kerran v. 1865. Muita tämän tieteenhaaran
huomatuimpia edustajia mainittakoon L. Cremona,
W. Ritter ja H. Miiller-Breslau. J. C-én.
Graafilliset taiteet (kreik. graphein = piirtää,
kirjoittaa) on kirjoitusta ja piirustusta
koskevien esittämis-, jäljentämis- ja
monistamistapo-jen yhteinen nimitys. Tavallisimmin
ymmärretään graafill. taiteilla kuvaamataiteisiin
kuuluvia jäljentämistapoja: puun- ja vaskenpiirtoa
sekä kivipainosta y. m. s., samoinkuin myös
fotomekaanisia jäljentämistapoja(autotypia,
foto-typia, valopainos, foto- ja heliogravyyri y. m. s.),
f Kampmann, „Die graphischen Künste" (1905) ;
Unger, „Die Herstellung von Büchern" etc. (1906).]
Graafin-rakkula 1. -follikkeli, pieni,
läpimitaltaan n. 1-1,5 mm kokoinen munasarjassa
oleva rakontapainen muodostuma, joka sisältää
munasolun.
Graal (muin.-ransk. graal. provens. grazal,
katal. gresal, merkitsee suurehkoa maljaa),
keskiajan uskon mukaan se malja, josta Kristus
opetuslapsineen nautti viimeistä ehtoollistaan ja
johon Joosef Arimathialaineu myöhemmin
kokosi ristiinnaulitun Vapahtajan veren. Tällä
maljalla luultiin olevan erinomaisen voiman,
jonka kuitenkin ainoastaan puhdassydämiset
havaitsivat. Sitä luultiin säilytettävän
kaukaisessa maassa, missä sitä vartioi erityisesti
valittu henkilö ja arvokas seurakunta.
Tämän-muotoisena G:n legenda, liittyen vanhempiin
latinalaisiin lähteisiin („Acta Pilati", y. m.)
kehittyi luultavasti Walesissa. Sitä käsittelee
muiuais-ransk. runoilija Robert de Borron (vv:n
1180 ja 1200 välillä) runoelmassaan ,,Le roman
du S. Graal". Muita graal-tarun käsittelijöitä
ovat Chrétien de Troyes (ks. t.) ja Wolfram
von Eschenbach (ks. t.) ja nykyaikana Richard
Wagner „Parcifal" oopperassaan. [Zarncke,
,,Der Graltempel" (1876) ; Rutt, «Studies on the
legend of the Holy Grail" (1888) ; Ed. Wechssler,
,,Die Såge vom heil. G. in ihrer Entwickelung
bis auf Wagners Parcifal" (1898).] J. H-l.
Graan 1. Gran [-ä-], Johan (k. 1679), ruots.
maaherra, nimitettiin 1653 maaherraksi
Länsipohjaan sekä sen lisäksi 1654 Pohjanmaalle.
V:sta 1660 hänen alueenaan oli Tornion piiri ja
Pohjanmaa, johon 1665 yhdistettiin. Länsipohja.
Hänen kirjeenvaihtonsa on julkaistu
«Handlin-gar rörande Skandinaviens historia" XXXI ja
antaa oivallisia tietoja Lapinmaan silloisista
oloista. K. S.
Graani (ruots., preuss. gran, engl., ransk.
grain, holl. grein, it., esp. gra’no < lat. gränum
= jyvä), monessa maassa hienompia punnituksia
varten käytetty vanha, pieni painomitta, ku-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
